244.-248. päivä

Maanantaina harjoitus jatkui heti aamusta konfliktikartan laatimisella. Siinä on tarkoitus laatia yksi kattava kuva konfliktin osapuolista ja toimijoista sekä näiden välisistä suhteista. Kuten arvata saattaa, kuvasta tulee laaja, värikäs ja monimutkainen. Kartan laatimisessa on tarkoitus pysytellä tosiasioissa (tässä tapauksessa siis skenaariossa kuvatuissa seikoissa) ja olla analyysissä mahdollismman johdonmukainen ja ennen kaikkea neutraali. Konfliktikartta toimii kuulemma hyvänä muistiinpanona tai "lunttilappuna" suunnittelun myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi toimijoiden intressiä ja vaikutusta (eli motivaatiota ja kykyä) arvioitiin yksinkertaisessa kaaviossa. Tässä analyysissä kaavion oikeaan ylänurkkaan sijoittuneet toimijat olivat avaintoimijoita. Aamupäivän lopuksi konfliktikartta ja kaavio vielä esiteltiin. Läsnä oli merisotaopin laitoksen johtajan johdolla koko harjoituksen opettajakunta, eli komentajat F., K., W., S., R., sekä tietenkin Senior Mentor amiraali W.
Lounaan jälkeen oli suunnitelmissa suorittaa 2 tunnin pikamarssi kuntomerkkiä varten kahden saksalaisen opiskelijatoverin kanssa, mutta tätä lykättiin eri syiden vuoksi seuraavaan viikkoon. Yksi syistä oli tiedotustilaisuus seuraavan vuoden helmikuussa järjestettävään ulkomaanmatkaan liittyen. Tiedotustilaisuus venyi lähes viiteen asti.
Tiistai alkoi englanninopituksella, jossa aiheena oli elokuvan katselu ja siitä keskustelu. Viihdyttävää, mutta lähdestulkoon täydellisen turhaa oppimisen kannalta. Harjoituksessa jatkettiin seuraavaan vaiheeseen. Ylemmältä johtoportaalta (Joint Forces Command, JFC) oli yön aikana saatu suunnitteluperusteet (Operational Planning Guidance, OPG) ja niihin tuli tutustua. Aamupäivän lopuksi oli tietoiskumainen oppitunti oikeudenhoidosta. Sen piti koulun lakimies G.S. Hän totesi mm., että liittopäivävaalien tuloksena Bundeswehrin ulkomailla toimeenpanemia operaatioita tullaan kyseenalaistamaan huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Tämä on selvää jo nyt, sillä oppositiovoimat ovat aiempaa suuremmat kaikissa mahdollisissa hallituskokoonpanoissa. Muilta osin oikeudenhoito koski kansainvälistä merioikeutta sekä voimankäytön säädöksiä merivoimien näkökulmasta. Iltapäivällä siirryttiin analysoimaan avaintekijöitä. Tässä kohden prosessia kehoitettiin opiskelijoita oikeastaan ensimmäistä kertaa avaamaan COPD-prosessia kuvaava ohjesääntö, jotta avaintekijöiden ja alustavan tehtävän analyysissä ei mentäisi harhaan. Toiminnan perusperiaatteet ovat minulle tuttuja jo Suomen kursseilta, mutta on mukava päästä toteuttamaan prosessia isommissa puitteissa ja kansainvälisessä ympäristössä.
Keskiviikko alkoi sotahistorian luennolla. Se käsitteli Bundeswehrin univormujen historiaa ja luennoitsijana toimi tavalliseen tapaan koulun sotahistorian opettaja, eversti W.S. Univormujen historia on kulttuuriantropologiaa: univormut ovat paljon muutakin kuin pelkkä sotavaruste tai suoja-asu. Se on mitä suurimmassa määrin politiikkaa, historiaa, viestintää ja muotia sekä pakon sanelemia käytäntöjä. Luennoitsija aloitti kertomalla muotisuunnittelija Hugo Bossin vaikutuksesta Bundeswehrin univormuihin. Hän korosti kuitenkin heti alkuun - ehkäpä huomattuaan reaktiot luokassa - että luennosta ei käsittele pelkkää natsiaikaa. Tässä kohden salista kuului vaimea kommentti "mitäs muutakaan". Opiskelijat vaikuttavat olevan melko kyllästyneitä aiheen päättymättömään vatvomiseen. Bundeswehrin aloittaess 12. marraskuuta 1955 kaikille sen 101 sotilaalle ei ollut jakaa univormuja. Niitä oli vain 10 ja niistäkin suurin osa epäsopivia. Niinpä kuvissa kaikilla ei ole edes lakkia päässä, sillä se olisi pudonnut korville. Loput olivat siviilipuvussa. Samanlaiseen puutteeseen törmättiin vuonna 1990, kun Itä-Saksan asevoimien 700 000 miestä piti yht'äkkiä varustaa Bundeswehrin vaatetuksella. Taisteluasu ja palvelusasu olivat 2. maailmansodassa vielä samankaltaiset, vaikka 1. maailmansota olikin karsinut puvuista kaikenlaisen värikkyyden. Panssarijoukkojen univormun musta väri oli käytännön sanelemaa: mustassa rasvatahrat eivät näkyneet. Maastopukukuoseja kehitettiin useissa eri asevoimissa 1930-luvulla, mutta ensimmäisenä ne ottivat käyttöön erikoisjoukot. Maastopukua pidettiin ensi varsinaisen univormun päällä (lumipuvun tapaan). Ensimmäisenä sen ottivat Saksassa laskuvarjojoukot, sitten SS-joukot. Sodan viimeisen maastopukukuosin (Leibemuster) puvuista maksetaan keräilijöiden keskuudessa kymmeniä tuhansia. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksassa lisättiin puuvillan rajoitetun saatavuuden takia uusien palveluspukujen kankaisiin selluloosakuitua. Tämä kuintekin imi kosteutta aivan toisella tavalla kuin sodan alkuvaiheessa käytetty puhdas villakangas. Kastumisesta aiheutunut kylmettyminen saattoikin kasvattaa Saksan tappioita viimeisenä sotakeväänä. Bundeswehrin puvustuksessa tähdättiin tietoisesti siviilimuodin mukaiseen ulkoasuun. Luennoitsija korosti, että sotilaallisten yksityiskohtien kuten olkapolettien, kuvioitujen nappien ym. sotilaallisten yksityiskohtien häivyttäminen ei suinkaan ollut sattumaa, vaan tietoinen valinta Saksan demilitarisoimiseksi ja asevoimien hyväksyttävyyden lisäämiseksi sisäisesti ja kansainvälisesti. Samasta syystä valitiin sodan jälkeen amerikkalainen kypärämalli, vaikka se tiedettiin huonommaksi kuin saksalainen: teräskypärästä oli jo 1. maailmansodan jälkeen tullut voimakas poliittinen symboli. Maastokuviosta ja Bundeswehrin tietyistä pukineista on sittemmin tullut myös protestin välikappaleita ja jopa muotiartikkeleita. Euroopan yhteiselle armeijalle, jota kehitettiin 1950-luvulla, muotoiltiin heti alussa yhtenäiset univormut. Luennoitsijan mukaan Bundeswehr on ainoa Euroopan asevoimista, jossa otettiin käyttöön tämän suunnittelutyön tuloksena syntyneitä vaatemalleja. Bundeswehrissä ei ole virallisesti käytössä minkäänlaisia upseerimiekkoja tai tikareita. Epävirallisesti niitä kuitenkin on yksityisessä omistuksessa myös Bundeswehrille.
Sotahistorian jälkeen palattiin suunnitteluprosessin pariin jatkamaan avantekijöiden analyysiä. Tämä tosin tapahtui vajaamiehityksellä, sillä suuri osa saksalaisista opiskelijatovereista oli sidottu Tag Der Regionen eli maakuntien päivän järjestelyihin. Kyseessä oli viime vuotisen kaltainen hyvään ruokaan ja huomaan painottuva maakuntien erikoisuuksien esittelytilaisuus.
Torstai-aamun liikuntatunnille osallistui vain 4 henkilöä ryhmästämme, jonka yhteenlaskettu kahden luokan kirjavahvuus on 32. Suurin osa oli siis jälleen sidottu juhlien purkujärjestelyihin, tai sitten muuten vaan väsyneitä. Ohjattu liikunta ei muutenkaan herätä kaikkien mielenkiintoa, sillä osa opiskelijoista osallistuu siihen vain satunnaisesti. Itse valitsin omaehtoisen uinnin ja sainkin uitua n. 40 minuuttia ainoana uimarina uimavalvojan protesteista huolimatta. Avaintekijöiden analyysissä oli nyt edetty vaiheeseen, jossa operaatioon vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista arvioineiden pienryhmen analyysit yhdistetään ja päädytään operaation kannalta erityisen tärkeisiin tekijöihin (Key Factors). Näitä saisi olla enintään 10 kappaletta. Koska jokaisella neljästä työryhmästä oli esittää n. tusinan verran vaihtoehtoja niiden yhteensovittaminen ja tiivistäminen vei aikansa. Välitarkastelu oli kahdeltatoista ja avaintekijöiden esittely komentajalle (Senior Mentor amiraali W.) oli klo 15.30. Tähän aikamääreeseen päästiin, joskin lievää stressaantuneisuutta oli havaittavissa opetusryhmän joissain osissa ja henkilöissä. Siihen tosin saattaa olla osuutta edellisillan aiheuttamalla väsymyksellä. Suomesta tuli ikäviä uutisia, kun maastokuorma-auto täynnä varusmiehiä oli jäänyt junan alle traagisin seurauksin.
Perjantai alkoi johdatuksella voimanlähteen määrittämisen menetelmiin. Tämä prosessin osa onkin hyvä kerrata aina uudestaan, sillä se on tunnetusti samalla kertaa erittäin hankala ja myös tärkeä tuotos. Lyhyen johdannon jälkeen määritettiin eri osapuolten voimanlähteet pienryhmissä. Sain oikeastaan ensimmäistä kertaa toimia työryhmän johtajana, joten pääsin myös esittelemään työn tulokset aamupäivän päätteeksi.
Viikko oli työntäyteinen ja pitkä, kuten harjoitusviikoilla on usein tapana olla. Onneksi seuraavalla viikolla on uskonpuhdistuksen päivä, joka on vain tänä vuonna kansallinen vapaapäivä. Se sattuu tiistaille, joten myös välipäivä maanantai on vapaapäivä (ns. Brückentag).