Maanantai alkoi vasta klo 10 ja aiheena oli johdadus Bundeswehrin johtamiskonseptiin "sisäiseen johtajuuteen" (Innere Führung) sekä sen toteuttamaan kansainväliseen yhteistyöhön. Luennoitsijana toimi merivoimien logistiikan opettaja komentaja SB.
Opettajan esittäytyminen kesti n. 10 minuuttia, minkä jälkeen opiskelijoiden piti esittäytyä. Niinpä varsinaiseen opetusaiheeseen päästiin klo 10.19, vaikka oppitunti alkoi täsmällisesti tasalta. Tähän lienee ilmeisesti syytä tottua, varsinkin siihen, että jokainen luennoitsija kertoo esittäytyessään koko siihenastisen uransa melko tarkasti. Se vaan lienee maan tapa.
Innere Führung on teoreettinen johtamiskonsepti, joka on (kuulemma) melko vaikea ymmärtää, jopa saksalaisille. Yksi perusasia on, että kaikkea puolustusvoimiin liittyvää peilataan liittotasavallan perustuslakiin. Mikäli toiminta ei vastaa perustuslain kirjainta ja henkeä, se ei toteudu. Koska Innere Führung on niin vaikea selittää, kopioin tähän suoraan pari sitä kuvaavaa iskulausetta tai määritelmää saksaksi, ja jätän ne tässä kohden kääntämättä.
Innere führung bedeutet militärische Führung unter Berücksichtigung sozialer und individueller Aspekte. Innere Führung ist den Menschen verpflichtet!
Konsepti koostuu 10 osa-alueesta, joista tärkeimmät ovat oikeudenhoito ja sotilaalinen
järjestys (Recht und Soldatischer Ordnung), ihmisten johtaminen (Menschenführung) sekä poliittinen kasvatus (Politische bildung). Johtamiskonseptia työstetään erityisessä keskuksessa (Zentrum der Inneren Führung), joka toimii kahdella paikkakunnalla. Keskuksen toisen toimipaikan tunnuksessa on strutsi. Toisaalta tämä on varsin kuvaavaa, mutta oikeastaan se johtuu paikkakunnasta, jossa keskus sijaitsee (Straussberg eli strutsivuori).
Saksan liittotasavalta perustettiin ja perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1949. Bundeswehr perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1955, eli valtio oli aluksi ilman asevoimia. Yleensä omien asevoimien olemassaolo on valtion perusedellytys, joten Bundeswehrin perustaminen tuli tarpeeseen, mutta kohtasi kuitenkin vastarintaa. Toinen murroskohta Bundeswehrin ja NVA:n (Nationale Volksarmee, DDR:n asevoimat) yhteenliittyminen 90-luvun alussa. Se sujui kuitenkin henkilöstön osalta kohtalaisen kitkattomasti.
Toinen perusasia on, että Bundeswehr on tiukassa parlamentaarisessa kontrollissa. Virkamies nimeltä Wehrbeauftragter toimii asevoimien valvonnan ja seurannan yhteyshenkilönä. Tehvissä on yhtäläisyyksiä Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään,
mutta Wehrbeauftragterin tehtävä on huomattavasti laajempi. Kolmas perusasia on, että sotilasviranomainen, poliisiviranomainen ja tiedustelupalvelut (Geheimdienste) pidetään tiukasti erillään (hajoita ja hallitse?).
Vielä pari kiinnostavaa yksityiskohtaa: Saksan talous muodostaa euroalueen taloudesta yli neljäsosan ja koko EU:n taloudestakin vajaan neljäsosan. Saksan puolustusvoimien vuosibudjetti on 34 miljardia euroa. Bundeswehr solmii kansainvälisen yhteistyön kahdenväliset yhteistyösopimukset kaikkien yhteistyöosapuolten kanssa. Näihin sopimuksiin sisältyy yksityiskohdat kaikesta sotilaallisesta yhteistyöstä, myös esim. tälle kurssille osallistumisesta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perusteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perusteet. Näytä kaikki tekstit
19.9.2016
7.9.2016
3. päivä
Aamulla aikomukseni oli mennä kokeilemaan kasarmin uimahallia. Menin hallille klo 08.30, mutta altaalle päästyäni totesin sen varatuksi liikuntakoulutusta varten. Koulutus päättyisi vasta kolmen vartin päästä, joten menin suihkun kautta takaisin ja hakeuduin luokkaan tekemään omia hommia. Käytin taas omaa autoa, koska päivä oli katkonainen. Liikenne on kyllä melko tukkoista, joten polkupyörä lienee paras vaihtoehto, kunhan saan selville miten ja missä kannattaa säilyttää virkapukua kasarmilla (meille ei vielä ole jaettu omia kaappeja). Fillarireitti on jo tiedusteltu ja matkaa kotoa tulee n. 6 km.
Päivän opetus alkoi vasta klo 09.50 eversti AB:n oppitunnilla Saksan ulko ja turvallisuuspolitiikan perusteista. Saksassakin on kylmän sodan jälkeen siirrytty laajaan turvallisuuskäsitykseen. Aikaisemmasta klassisesta turvallisuuskäsityksestä on välivaiheiden kautta otettu käyttöön käsite "Human Security". Käsite liittyy voimakkaasti siihen, että Saksan asevoimia on alettu käyttää maan rajojen ulkopuolella (esim. Balkanilla ja Afganistanissa).
Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan eräät perusperiaatteet voidaan tiivistää seuraaviin iskulauseisiin: Ei koskaan enää sotaa (Nie wieder Krieg), ei militarismiä (Kein militarismus), yhteiskunnan pitäminen siviilien hallinnassa, (zivile Gesellschaft) ja asevoimien parlamentaarinen kontrolli (parlamentarische Kontrolle der Streitkräfte) sekä pidättyväisyyden kulttuuri (Kultur der Zuruckhaltung). Luennoitsija antoi tästä käytännön esimerkin: Saksa äänesti YK:ssa Venäjän rinnalla tyhjää Libyan lentokieltoalueesta (2011). Tämä tietenkin ärsytti suuresti liittolaisia, mutta asia on luennoitsijan mukaan ymmärrettävissä em. käsitteiden kautta. Luonnollisesti myös historian painolastilla ("Rucksack der Geschitchte") on ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa edelleen valtava merkitys.
Saksan turvallisuusympäristön haasteita esiteltäessä kysyin miksi niissä ei näy Venäjä. Vastauksena oli pitkä ja melko suorapuheinen luetelma Venäjän ongelmista, jotka heijastuvat laajan turvallisuuskäsityksen mukaisissa uhkissa.
Asevoimien käyttö Saksan sisäisen turvallisuuden ylläpitoon on aikaisemmin ollut täysin mahdoton ajatus. Nyttemmin on vähitellen alettu ymmärtää, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välille on mahdotonta vetää tiukkaa rajaa (esim. ilmatilan hallinta, merenkulun turvallisuus, jne.). Asevoimien käyttö virka-aputehtäviin, luonnollisesti poliisin johdossa, on tulossa mahdolliseksi. Yhteisiä harjoituksia on jo järjestetty.
Saksan ulkopolitiikan eräitä kulmakiviä ovat Euroopan integraation ja transantlanttisen suhteen syventäminen. Siksi Brexit oli Saksalle suuri järkytys ja pettymys, sillä se saattaa vaikuttaa heikentävästi molempiin. Eräs opiskelijatoverini kysyi, mitä maita Saksa näkee kuuluvan Eurooppaan. Tähän luennoitsija ei halunnut ottaa selvää kantaa, mutta totesi kuitenkin, että hänen mielestään esim. Ukraina kuuluu Eurooppaan, mutta esim. Turkki ei. Perusteluksi hän esitti kulttuuriset syyt. Luennoitsijan mukaan Saksa ei voi täyttää Brexitin Eurooppaan jättämää aukkoa.
Toistaiseksi suurin Brexitistä aiheutunut ongelma on kuitenkin, että Eurooppa ei Brexitin jälkeen enää puhu ulkopolitiikassaan yhtenäisellä äänellä.
Saksan uusimmassa (2016) doktriinissa (Weissbuch) on kaksi kiinnostavaa eroa aikasempaan (2006): siitä on poistunut strateginen kumppanuus USA:n kanssa sekä kahdenvälinen yhteistyö Venäjän kanssa. Syyt muutokseen on helppo ymmärtää: USA:n aiheuttama vakoiluskandaali (NSE-Affäre) sekä Venäjän toiminta Krimillä ja itäisessä Ukrainassa.
Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät viiteryhmät ja kumppanit ovat Nato, EU, YK ja ETYK. Luennoitsija korosti Saksan pyrkivän siihen, että se ei koskaan toimisi yksin, ei ulko- eikä varsinkaan turvallisuuspolitiikassa. Naton merkitys on Saksalle aivan keskeinen ja Saksa on sitoutunut takaamaan liittolaistensa turvallisuuden. Kahdenvälisistä suhteista ylivoimaisesti tärkein on suhde USA:aan. Esiin nousi USA:n ydinaseiden merkitys Saksan puolustukselle. Euroopassa tärkeimmät kumppanit ovat Ranska ja Iso-Britannia. Aikaisemmin tärkeä kahdenvälinen yhteistyö
Venäjän kanssa on nyttemmin keskeytetty. Kahdenvälinen suhde Israeliin on kriittinen, joskin historiallista syistä sovitteleva (lue: nöyristelevä).
Erikoinen havainto luennon pitäjästä (sen lisäksi, että hän oli liikuntarajoitteinen): hetkittäin hän jopa vaikutti liikuttuvan omista puheistaan, eritoten niissä kohden joissa hän valitteli sitä, kuinka Saksan historiaan palataan yhä uudestaan esim. lehdistössä ja elokuvissa, mutta myös henkilökohtaisessa kanssakäymisessä. Hän koki tämän loukkaavana ja epäoikeudenmukaisena.
Iltapäivän päätteeksi oli vuorossa opastettu kiertoajelu Hampurissa. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, ja kaupunki näytti meille kuulemma parhaita puoliaan. Pysähdyimme Landungsbrückenillä syömässä kalasämpylät ja Außenalsterilla ihastelemassa maisemia. Onneksi bussissa oli ilmastointi.
Päivän opetus alkoi vasta klo 09.50 eversti AB:n oppitunnilla Saksan ulko ja turvallisuuspolitiikan perusteista. Saksassakin on kylmän sodan jälkeen siirrytty laajaan turvallisuuskäsitykseen. Aikaisemmasta klassisesta turvallisuuskäsityksestä on välivaiheiden kautta otettu käyttöön käsite "Human Security". Käsite liittyy voimakkaasti siihen, että Saksan asevoimia on alettu käyttää maan rajojen ulkopuolella (esim. Balkanilla ja Afganistanissa).
Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan eräät perusperiaatteet voidaan tiivistää seuraaviin iskulauseisiin: Ei koskaan enää sotaa (Nie wieder Krieg), ei militarismiä (Kein militarismus), yhteiskunnan pitäminen siviilien hallinnassa, (zivile Gesellschaft) ja asevoimien parlamentaarinen kontrolli (parlamentarische Kontrolle der Streitkräfte) sekä pidättyväisyyden kulttuuri (Kultur der Zuruckhaltung). Luennoitsija antoi tästä käytännön esimerkin: Saksa äänesti YK:ssa Venäjän rinnalla tyhjää Libyan lentokieltoalueesta (2011). Tämä tietenkin ärsytti suuresti liittolaisia, mutta asia on luennoitsijan mukaan ymmärrettävissä em. käsitteiden kautta. Luonnollisesti myös historian painolastilla ("Rucksack der Geschitchte") on ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa edelleen valtava merkitys.
Saksan turvallisuusympäristön haasteita esiteltäessä kysyin miksi niissä ei näy Venäjä. Vastauksena oli pitkä ja melko suorapuheinen luetelma Venäjän ongelmista, jotka heijastuvat laajan turvallisuuskäsityksen mukaisissa uhkissa.
Asevoimien käyttö Saksan sisäisen turvallisuuden ylläpitoon on aikaisemmin ollut täysin mahdoton ajatus. Nyttemmin on vähitellen alettu ymmärtää, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välille on mahdotonta vetää tiukkaa rajaa (esim. ilmatilan hallinta, merenkulun turvallisuus, jne.). Asevoimien käyttö virka-aputehtäviin, luonnollisesti poliisin johdossa, on tulossa mahdolliseksi. Yhteisiä harjoituksia on jo järjestetty.
Saksan ulkopolitiikan eräitä kulmakiviä ovat Euroopan integraation ja transantlanttisen suhteen syventäminen. Siksi Brexit oli Saksalle suuri järkytys ja pettymys, sillä se saattaa vaikuttaa heikentävästi molempiin. Eräs opiskelijatoverini kysyi, mitä maita Saksa näkee kuuluvan Eurooppaan. Tähän luennoitsija ei halunnut ottaa selvää kantaa, mutta totesi kuitenkin, että hänen mielestään esim. Ukraina kuuluu Eurooppaan, mutta esim. Turkki ei. Perusteluksi hän esitti kulttuuriset syyt. Luennoitsijan mukaan Saksa ei voi täyttää Brexitin Eurooppaan jättämää aukkoa.
Toistaiseksi suurin Brexitistä aiheutunut ongelma on kuitenkin, että Eurooppa ei Brexitin jälkeen enää puhu ulkopolitiikassaan yhtenäisellä äänellä.
Saksan uusimmassa (2016) doktriinissa (Weissbuch) on kaksi kiinnostavaa eroa aikasempaan (2006): siitä on poistunut strateginen kumppanuus USA:n kanssa sekä kahdenvälinen yhteistyö Venäjän kanssa. Syyt muutokseen on helppo ymmärtää: USA:n aiheuttama vakoiluskandaali (NSE-Affäre) sekä Venäjän toiminta Krimillä ja itäisessä Ukrainassa.
Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät viiteryhmät ja kumppanit ovat Nato, EU, YK ja ETYK. Luennoitsija korosti Saksan pyrkivän siihen, että se ei koskaan toimisi yksin, ei ulko- eikä varsinkaan turvallisuuspolitiikassa. Naton merkitys on Saksalle aivan keskeinen ja Saksa on sitoutunut takaamaan liittolaistensa turvallisuuden. Kahdenvälisistä suhteista ylivoimaisesti tärkein on suhde USA:aan. Esiin nousi USA:n ydinaseiden merkitys Saksan puolustukselle. Euroopassa tärkeimmät kumppanit ovat Ranska ja Iso-Britannia. Aikaisemmin tärkeä kahdenvälinen yhteistyö
Venäjän kanssa on nyttemmin keskeytetty. Kahdenvälinen suhde Israeliin on kriittinen, joskin historiallista syistä sovitteleva (lue: nöyristelevä).
Erikoinen havainto luennon pitäjästä (sen lisäksi, että hän oli liikuntarajoitteinen): hetkittäin hän jopa vaikutti liikuttuvan omista puheistaan, eritoten niissä kohden joissa hän valitteli sitä, kuinka Saksan historiaan palataan yhä uudestaan esim. lehdistössä ja elokuvissa, mutta myös henkilökohtaisessa kanssakäymisessä. Hän koki tämän loukkaavana ja epäoikeudenmukaisena.
Iltapäivän päätteeksi oli vuorossa opastettu kiertoajelu Hampurissa. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, ja kaupunki näytti meille kuulemma parhaita puoliaan. Pysähdyimme Landungsbrückenillä syömässä kalasämpylät ja Außenalsterilla ihastelemassa maisemia. Onneksi bussissa oli ilmastointi.
6.9.2016
2. päivä
Eilen menin FüAk:lle omalla autolla, mutta tänään kokeilin julkisia kulkuneuvoja. Matkaan kuluu suurin piirtein saman verran molemmilla menetelmillä, mutta onhan lähijunalla kulkeminen paljon fiksumpaa. Kolme asemanväliä kestää n. 10 minuuttia, ja asemalta kävelee kasarmille ja luokkarakennukseen n. 10 minuuttia. Eilen saamallani kulkukortilla pääsee kätevästi kasarmin takana sijaitsevasta kevyen liikenteen portista.
Opintojen toinen päivä alkoi FüAkBw:n ja opintojen yleisesittelyllä, ja sen piti everstiluutnantti CK, joka on myös minun oman opetusryhmäni (Hörsaal) johtaja (Tutor). Normaali opintopäivä kurssilla alkaa klo 08.00 ja päättyy klo 17.00. Lounastauko on 12.45 - 13.45. Kurssin läpivientisuunnitelma on tehty päivän tarkkuudella koko kahden vuoden ajalle. Kurssin vahvuus on 73 saksalaista ja 18 kansainvälistä opiskelijaa, eli yhteensä 91 henkilöä. Nimiluettelon mukaan kurssilla opiskelee 6 naista. Opiskelijoiden joukossa on myös 2 siviiliä.
Kurssi alkaa varsinaisesti vasta 26.9., mutta kansainvälisille opiskelijoille on järjestetty kolmen viikon perehdytys ennen kurssia. Myös saksalaiset opiskelijat liittyvät perehdytykseen viimeisellä viikolla. Perehdytysviikkojen aikataulu on leppoisa, koska omaa aikaa (zbV, zur besonderen Verfügung) on varattu myös asioiden hoitamiseen.
Kurssilla ei ole lainkaan kokeita. Sen sijaan arviointimenetelmänä käytetään jatkuvaa arviointia. Useimmissa ellei kaikissa opetustapahtumissa on läsnä opettajien ja luennoitsijoiden lisäksi henkilöitä, joiden tehtävänä on arvioida opiskelijoita.
Kurssilla ei keskitytä niin paljon sotilasaineisiin kuin joissain muissa sotilasakatemioissa. Kurssin poliittinen ulottuvuus on saksalainen erikoisuus. Sillä on historialliset syyt ja se pitää vain hyväksyä. Opetusohjelmaan näytti sisältyvän varsin kiinnostavia kokonaisuuksia, kuten elämäntaito-oppi (lebenskundliche Unterricht), Lego(c) SeriousPlay(c), Team Building, Innere Führung (käsitettä ei voi lyhyesti suomentaa), sekä lukuisia opintomatkoja aina Yhdysvaltoja myöten.
Kurssilla on myös mahdollista suorittaa sotilasjohtamisen ja kansainvälisen turvallisuuden maisteriohjelma (Militärische Führung und Internationale Sicherheit, MFIS), joka toteutetaan yhteistyössä Helmut Schmidt -yliopiston kanssa.
Illalla oli vuorossa kansainvälisten opiskelijoiden grilli-ilta, johon osallistuivat nyt aloittaneet kansainväliset opiskelijat ja vuosi sitten kurssinsa aloittaneet kansainväliset opiskelijat perheineen. Ruoka ja juoma oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi. Lapsille oli pomppulinna ja sää mitä parhain.
Opintojen toinen päivä alkoi FüAkBw:n ja opintojen yleisesittelyllä, ja sen piti everstiluutnantti CK, joka on myös minun oman opetusryhmäni (Hörsaal) johtaja (Tutor). Normaali opintopäivä kurssilla alkaa klo 08.00 ja päättyy klo 17.00. Lounastauko on 12.45 - 13.45. Kurssin läpivientisuunnitelma on tehty päivän tarkkuudella koko kahden vuoden ajalle. Kurssin vahvuus on 73 saksalaista ja 18 kansainvälistä opiskelijaa, eli yhteensä 91 henkilöä. Nimiluettelon mukaan kurssilla opiskelee 6 naista. Opiskelijoiden joukossa on myös 2 siviiliä.
Kurssi alkaa varsinaisesti vasta 26.9., mutta kansainvälisille opiskelijoille on järjestetty kolmen viikon perehdytys ennen kurssia. Myös saksalaiset opiskelijat liittyvät perehdytykseen viimeisellä viikolla. Perehdytysviikkojen aikataulu on leppoisa, koska omaa aikaa (zbV, zur besonderen Verfügung) on varattu myös asioiden hoitamiseen.
Kurssilla ei ole lainkaan kokeita. Sen sijaan arviointimenetelmänä käytetään jatkuvaa arviointia. Useimmissa ellei kaikissa opetustapahtumissa on läsnä opettajien ja luennoitsijoiden lisäksi henkilöitä, joiden tehtävänä on arvioida opiskelijoita.
Kurssilla ei keskitytä niin paljon sotilasaineisiin kuin joissain muissa sotilasakatemioissa. Kurssin poliittinen ulottuvuus on saksalainen erikoisuus. Sillä on historialliset syyt ja se pitää vain hyväksyä. Opetusohjelmaan näytti sisältyvän varsin kiinnostavia kokonaisuuksia, kuten elämäntaito-oppi (lebenskundliche Unterricht), Lego(c) SeriousPlay(c), Team Building, Innere Führung (käsitettä ei voi lyhyesti suomentaa), sekä lukuisia opintomatkoja aina Yhdysvaltoja myöten.
Kurssilla on myös mahdollista suorittaa sotilasjohtamisen ja kansainvälisen turvallisuuden maisteriohjelma (Militärische Führung und Internationale Sicherheit, MFIS), joka toteutetaan yhteistyössä Helmut Schmidt -yliopiston kanssa.
Illalla oli vuorossa kansainvälisten opiskelijoiden grilli-ilta, johon osallistuivat nyt aloittaneet kansainväliset opiskelijat ja vuosi sitten kurssinsa aloittaneet kansainväliset opiskelijat perheineen. Ruoka ja juoma oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi. Lapsille oli pomppulinna ja sää mitä parhain.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)