Viimeisellä viikolla ennen joulutaukoa jatkui johtamista käsittelevä opintojakso. Maanantain aloitti luento Bundeswehrin uudesta perinnekäskystä (Traditionserlass), jossa linjataan mitkä perinteet eivät ole Bundeswehrissä sopivia. Näihin kuuluvat mm. kaikki kolmatta valtakuntaa eli Wehrmachtia sekä DDR:ää eli Volksarmeeta koskevat perinteet, pois lukien tietenkin vastarintaa tehneet sotilaat. FüAkBw:n historian opettajat eversti W.S. ja professori L.d.L kävivät läpi ja kommentoivat perinnekäskyn sisältöä. Tämän jälkeen opiskelijatoverit kommentoivat sitä varsin kriittisesti. Kritiikin pääkohtia olivat mm. että Bundeswehrissä perinteissä keskitytään nippeleihin ja yksityiskohtiin, kun perinteissä aina keskiössä ovat suuret linjat, kuten kansakunta ja sota. Lisäksi historioitsijat ylitulkitsevat perinteitä ja pohdiskelevat ne pilalle. Perinteiden omistajuus pitäisi siirtää pois poliitikoilta ja historijoitsijoilta takaisin sotilaille. Taistelutapahtumien tulkiseminen takautuvasti ja nykykontekstiin sitoen ei ole tieteellistä eikä ainakaan palvele perinteitä. Historiorian opettajat joutuivat selkeästi puolustuskannalle, mutta he hoitivat kurssin joukosta kuullun voimakkaankin kritiikin hymysuin keskustellen. Arvioni mukaan kurssin keskuudessa tiedostetaan laajalti, että Bundeswehrin perinneymmärryksessä on jotain pielessä, ja että sille ei nykyisessä poliittisessa ja asenneilmapiirissä oikeastaan voida tehdä mitään. Jos ylin poliittinen johto ei kanna vastuutaan sotilasita ja pidä näiden puolta mitä sotilasperinteisiin tulee, miten sotilaatkaan voisivat sen tehdä?
Johdantoluennon jälkeen kurssi jaettiin kolmeen osaan luokittain ja keskustelua perinteistä jatkettiin luokissa. Minun ryhmääni vetivät johdantoluennon pitäneet henkilöt. Tämä keskustelu ei tuonut mitään uutta tai muistiinpanemisen arvoista.
Lounaan jälkeen kurssitoverini C.M. piti tietoiskun tulevilla kursseilla toteutettavista muutoksista. Siinä missä tänä vuonna (2017) alkanut kurssi on jo jonkin verran erilainen kuin oma kurssini (2016), on kurssien vuodesta 2018 alkaen tarkoitus olla rakenteeltaan täysin uudistuneita. Suunnittelu aloitettiin periaatteessa puhtaalta pöydältä puolustusministerin asettamien vaatimusten pohjalta. Käytännössä reunaehdot olivat tietenkin olemassa. Majuri M. esitteli eri toimintavaihtoehtoja ja runkosuunnitelmia uudelle kurssille, mutta vältti ottamatta kantaa minkään vaihtoehdon puolesta. Päätöksiä on kuulemma odotettavissa helmikuussa 2018.
Tämän jälkeen toinen opiskelijatoveri, komentaja J.D. esitteli ns. opintovaiheen (Studienphase) läpivientisuunnitelman. Tämä on kolmeen erilliseen vaiheeseen jakautunut opintojakso, jossa kurssin on määrä ajatuspajan tapaan tuottaa uusia ideoita ja näkemyksiä annetuista aiheita. Kurssi jaetaan neljään moduuliin sekä tukiorganisaatioon. Kaikki vaiheet toteutetaan ennen kesätaukoa helmi - kesäkuun aikana.
Iltapäivän luennon piti Bundesligan erotuomari M.F. Luennon aiheena oli päätöksenteko stressitilanteissa. Luennoitsija kertoi valmistautumisestaan peliin, pelin aikaisesta strategiasta ja päätöksistä sekä pelin jälkeisistä toimenpiteistä. Lisäksi hän kertoi erotuomarin teknisistä apuvälineistä. Erotuomari opettelee ennen peliä kaikkien pelaajien, myös vaihtopelaajien nimet jotta hän voi puhutella näitä etunimellä. Myös häntä saa sinutella. Yhteinen kieli huippupeleissä on englanti. Erotuomari pyrkii tunnistamaan avainpelaajat ja saamaan nämä puolelleen nopeasti pelin
alussa. Avainpelaajia ovat joukkueen epäviralliset auktoriteetit ja pelinrakentajat. Pelin aikana on pysyttävä päätöksissä ja tarvittaessa suljettava korvat pelaajien selityksiltä. Virheitä sattuu aina ja joka pelissä. Pelien jälkeen ne virheet joihin on selvä syy voi myöntää tiedotusvälineillä. Virheitä joihin ei ole selvää syytä tai ns. omia mokia hän ei pui julkisuudessa, sillä tuomarin julkisuuskuva on hänelle tärkeä työkalu ja pääomaa. Hän näkee oman roolinsa pelin johtajana tai järjestelijänä (Manager): silloin kun kukaan ei kiinnitä tuomariin huomiota pelin aikana tai muista tätä pelin jälkeen on tuomari onnistunut tehtävässään hyvin. Teknisistä apuvälineistä (radiolippu, vapaapotkuspray, radiokuulokkeet ja videotarkistus) radiokuulokkeet ovat tärkein. Tuomariverkossa kaikki viisi tuomaria (päätuomari, linjatuomarit, avustaja sekä videotuomari) voivat keskustella keskenään. Päätökset tekee kuitenkin aina päätuomari. Luureissa käytettävä komentokieli on vakioitua, jotta päätöksenteko on nopeaa. Esimerkki: jos linjatuomari näkee virheen, josta hänen mielestään on annettava punainen kortti hän sanoo "faul, faul, faul, rot, rot, rot". Kaikki komennot sanotaan kolme kertaa jotta ne tulevat selväksi stadionin metelissä. Jos erotuomaritiimin jäsen
on samaa mieltä hän voi puoltaa päätöstä. Jos hänellä ei ole havaintoa tai hän pysyy neutraalina hän on hiljaa. Ristiriitaisia havaintoja ei ilmoiteta. Oli antoisaa saada kuulla sisäpiiritietoja huippujalkapallosta ja erilainen näkökulma johtamiseen.
Tiistai alkoi englanninopetuksella, joka oli yhtä leppoisaa jutustelua ja televisiosarjan katsomista kuin aina ennenkin. Päivän luennon piti entinen merivoimien komentaja vara-amiraali B. Hänen esitelmänsä aiheena oli sisäisen johtamisen nykytila. Ironisesti kyllä hän piti esitelmänsä suoraan paperista lukien eikä ottanut kuulijoihin juuri minkäänlaista kontaktia. Sisällöltään esitelmä oli tunteisiin vetoavaa ajatustenvirtaa ilman punaista lankaa. Se sisälsi kymmenittäin kysymyksiä, mutta mahdolliset linjaukset ja ehdotukset ratkaisuiksi menivät ainakin minulta ohi. Tunnelman kohottamiseksi puhe olisi saattanut olla omiaan, jos esitytapa olisi ollut vetoavampi. Nyt tunnin yhtäjaksoisesta puheesta ei jäänyt juuri mitään mieleen. Lopussa hän painotti hengen ja hengen luomisen merkitystä sekä varoitti liiasta joustamattomuudesta ja byrokratiasta. Amiraali kehotti kuulijoita rohkeasti laittamaan itsensä likoon ja elämään sisäistä johtajuutta esikuvana muille.
Iltapäivän opetuskeskustelun sisäisen johtamisen nykytilasta johti koulun oma johtamisen opettaja everstiluutnantti P. Hän piti n. kolmen vartin alustuksen siitä, kuinka Bundeswehrin virallinen itsekäsitys (Selbstverständnis) eli eräänlainen suppea versio arvoista, visiosta ja missiosta on syntynyt. Hän tiesi kertoa, että ne muodostuivat ikään kuin sattumalta, Bundeswehrin julkisuuskuvaa parantamaan keskittyneen työryhmän sivutuotteena. Alustuksen jälkeen työryhmän tarkoituksena oli pyrkiä luovalla tavalla parantamaan sisäisen johtamisen konseptia mm. antamalla sille uusia määritelmiä ja merkityksiä.
Iltapäivän päätteeksi koulun johtotroikan kolmas pyörä, eli strategia- ja hallintojohtaja (Direktör Strategie und Fakultäten) eversti B.N., piti pakollisen keskustelutilaisuuden D- ja C-luokkien kanssa. Keskustelu yllätti myönteisesti ja everstillä oli varsin hyviä ideoita koulun kehittämiseksi ja sen profiilin nostamiseksi. Vaikuttaisi siltä, että FüAkBw:tä halutaan kehittää asiantuntevampaan ja akateemisempaan ja avoimempaan suuntaan. En voi välttyä siltä, että FüAkBw:ssä käynnistynyt muutosprosessi rinnastuu mielessäni Maanpuolustuskorkeakoulun n. kaksi vuosikymmentä sitten alkaneeseen ja nyttemmin jo loppuun saatettuun muutokseen Kadettikoulusta (ja Sotakorkeakoulusta) virallisesti tunnustetuksi yliopistoksi.
Keskiviikko alkoi historianopetuksella, jota ei pitänytkään tuttuun tapaan eversti W.S., vaan tämän sijaisena toimiva esiupseerikurssin (Basislehrgang Stabsoffiziere, BLS) historianopettaja. Hän esittäytyi, mutta nimi meni minulta ohi. Hän oli lyhyellä varoitusajalla päättänyt puhua antisemitismistä. Luennoitsija kävi läpi antisemitismin historian, taustat, syyt ja seuraukset Saksassa, Euroopassa ja koko maailmassa. Hän on tutkinut aihetta laajasti jo kahdenkymmenen vuoden ajan, joten hänellä oli paljon sanottavaa antisemitismistä eri näkökulmista: uskontotiede, sosiologia, biologia, eugeniikka, taloustiede, valtio-oppi, pedagogiikka, tiedotusoppi. Ihme kyllä hän onnistui aivan luentonsa loppupuolella säilyttämään melko objektiivisen ja tieteellisen sävyn. Todelliset karvansa hän paljasti vasta kun puheeksi tuli nykyinen antisemitismi Saksassa, jota harjoittavat pääasiassa muslimit. Silloinkin hän kuitenkin toi korrektisti ilmi mikä hänen oma kantansa aiheeseen on ja kehotti kuulijoita vapaasti olemaan eri mieltä.
Päivän ensimmäinen luennoitsija on avaruus-, ilmailu- ja navigaatiotekniikan alan perheyrityksen OHB (Otto Hydraulik Bremen) chief compliance officer M. S. Aluksi hän esitteli ja kehui yrityksen toimintaa. Yrityksen liikevaihto on n. 750 miljoonaa euroa. Yksi Ariane 2-rakettilaukaisu kuluttaa 540 tonnia hydratsiinia, eli kyseessä ei ole mikään ympäristöteko. Bundeswehrillä on 5 tutkavalvontasatelliitta (SAR-Lupe) ja lisäksi on tulossa 3 tutkavalvontasatelliitta SARah.
Käsitteellä "compliance" ymmärretään niitä organisaation hallinnollisia keinoja, jolla varmistetaan että organisaation työntekijät toimivat säännösten mukaisesti. Toisin sanoen käsite kattaa turvallisuustoiminnan, riskienhallinnan sekä oikeudelliset näkökulmat, ml. yrityksen sisäiset sanktiot. Compliance on muotitermi, jonka yleistyminen on johtanut siihen, että yrityksiin perustetaan kovalla kiireellä compliance-osastoja, eli sisäisen valvonnan yksikköjä. Termin alle luetaan myös mm. ympäristösuojelu sekä eettiset ja moraaliset kysymykset. Compliance officer voi olla myös oikeudellisesti ja henkilökohtaisesti vastuussa, mikäli yritys syyllistyy rikokseen tai jokin sen toimi riitautetaan.
Seuraavan luennon piti prikaatikenraali T., joka palvelee puolustusministeriön Compliance Management Beauftragterina eli vastuuhenkilönä. Myös Bundeswehriin on perustettu Compliance-organisaatio. Prikaatikenraali myönsi kuitenkin avoimesti, että kyseessä ei ole mitään uutta, vaan pikemminkin pyrkimys järjestellä uudelleen sisäisen valvonnan toimintoja ja koota ne yhden sateenvarjon alle. Merkillepantavaa on myös, että luennoitsijan mukaan compliance-organisaatiolla on vahva poliittinen ulottuvuus. Hän kertoi, että rikkomusten vakavuutta arviodaan sen mukaan kuinka suuri haitta niistä on puolustusministerille. Asiasta vierustoveriltani kysyessäni tämä kertoi, että organisaatio ei ole lainkaan Bundeswehriä varten, vaan sen on poliittisen maineenhallinnan työkalu. Vastaus saattoi olla hieman kärjistävä, mutta siinä on oman arvioni mukaan silti oltava jotain perää. Toivottavasti compliance ei saavuta Puolustusvoimia vielä pitkään aikaan, ainakaan tässä muodossa.
Iltapäivän lopuksi muutettiin takaisin kurssin alussa jaettuihin luokkakokoonpanoihin, josta oli puolustushaarajakson ajaksi siirrytty puolustushaarajaon mukaisiin luokkin. Lisäksi luokanvalvoja everstiluutnantti C.K. piti katsauksen tuleviin opintojaksoihin kurssin loppuun asti sekä erityistarkastelun tammikuiseen Berliinin vierailuun, johon kohdistuu suuria odtuksia.
Torstaiaamun ohjelmassa oli liikuntaa ja ohjelmassa oli uintia. Uinninopettajan johdolla suoritettiin ns. military program, joka sisälsi erilaisia harjoituksia yksin ja pareittain maastopuku päällä. Treeni oli varsin rankka eikä mitenkään erityisen mukava. Aamupäivän jälkimmäisellä puoliskolla esiteltiin johtamisen oppimisen projekti (Projekt Führen lernen). Esittelyn ja sitä seuranneen opintojakson yhteenvedon piti everstiluutnantti P. Esityksensä aluksi hän palasi Bundeswehrin yhteiseen johtamiskäsitykseen, johon pitäisi sisältyä sekä siviilien johtamiskäsitys ja sotilaiden johtamiskäsitys. Tämä kuulostaa suomalaisen korviin todella omituiselta, mutta Bundeswehrissä tehdään oikeasti ero siviilien johtamisella ja sotilaiden johtamisella. Puolustusvoimissa siviili- ja sotilasjohtamisen eroja lähestytään toisesta näkökulmasta, nimittäin johtamisen nelikentän kautta (management, leadership, kulttuuri, organisaatio). Itse asiassa Puolustusvoimissa ei siis tehdä eroa johtamiskäsityksessä siviilien ja sotilaiden kohdalla. Seuraavana aiheena oli projekti Führen Lernen. Projekti jatkuu jo neljättä vuotta ja sen aloitti eversti N. palvellessaan operaatioesikunnassa. Projektissa nuoria ja sotilas- ja siviilijohtajia saatetaan yhteen erilaisiin seminaareihin ja työpajoihin oppimaan toisiltaan. Projektin johtoajatuksena on koota verkkopohjainen tietopankki erilaisista johtamisen teemoista (www.fuehren.digital). Tänä vuonna projektiryhmään kuului 8 nuorta upseeria ja 8 nuorta yriysjohtajaa (tai keskijohdon edustajaa). Ajatus on mielenkiintoinen, sillä se lisää väistämättä ymmärrystä sotilasorganisaatiosta yritysmaailmassa, vähän niin kuin typistetty versio maanpuolustuskurssista. Viime vuoden työryhmän tuotoksena oli neljän sivun mittainen "opaskirja" johtajana kehittymisestä.
Aamupäivän lopuksi eversti N. veti yhteen opintojakson keskeisen sisällön ja sanoi rohkaisevia sanoja johtajuudesta ja yleiseskuntaupseerien roolista johtajina, sekä tietenkin hyvän joulun toivotukset. Samalla linjalla jatkoi kurssinjohtaja, eversti H.W. Iltapäivä oli omatoimista opiskelua, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että useimmat lähtivät kotimatkalle.
Perjantai oli työajan tasausvapaata edeltävällä viikolla kertyneistä ylityötunneista. Kokonaisuutena viikko oli leppoisa, mutta ei tuonut merkittävää uutta oppia. Opintojaksolla kokonaisuutena opin kuitenkin paljon Bundeswehrin johtajuuskonseptista käytännössä, ja siitä kuinka saksalaiset upseerit sen ymmärtävät. Samalla voin todeta, että vaikka saksalaisessa ja suomalaisessa johtamiskäsityksessä on isoja eroja, ollaan johtamisen teoriapuolen opetuksessa Puolustusvoimissa ehkä piirun verran edistyneempiä. Kyse voi toisaalta kuitenkin olla vain siitä, että ymmärrän suomenkielistä johtamisen teoriaa paremmin.