279. - 282. päivä

Viimeisellä viikolla ennen joulutaukoa jatkui johtamista käsittelevä opintojakso.  Maanantain aloitti luento Bundeswehrin uudesta perinnekäskystä (Traditionserlass),  jossa linjataan mitkä perinteet eivät ole Bundeswehrissä sopivia. Näihin kuuluvat mm. kaikki kolmatta valtakuntaa eli Wehrmachtia sekä DDR:ää eli Volksarmeeta koskevat perinteet, pois lukien tietenkin vastarintaa tehneet sotilaat. FüAkBw:n historian opettajat eversti W.S. ja professori L.d.L kävivät läpi ja kommentoivat perinnekäskyn sisältöä. Tämän jälkeen opiskelijatoverit kommentoivat sitä varsin kriittisesti. Kritiikin pääkohtia olivat mm. että Bundeswehrissä perinteissä keskitytään nippeleihin ja yksityiskohtiin, kun perinteissä aina keskiössä ovat suuret linjat, kuten kansakunta ja sota. Lisäksi historioitsijat ylitulkitsevat perinteitä ja pohdiskelevat ne pilalle. Perinteiden omistajuus pitäisi siirtää pois poliitikoilta ja historijoitsijoilta takaisin sotilaille. Taistelutapahtumien tulkiseminen takautuvasti ja nykykontekstiin sitoen ei ole tieteellistä eikä ainakaan palvele perinteitä. Historiorian opettajat joutuivat selkeästi puolustuskannalle, mutta he hoitivat kurssin joukosta kuullun voimakkaankin kritiikin hymysuin keskustellen. Arvioni mukaan kurssin keskuudessa tiedostetaan laajalti, että Bundeswehrin perinneymmärryksessä on jotain pielessä, ja että sille ei nykyisessä poliittisessa ja asenneilmapiirissä oikeastaan voida tehdä mitään. Jos ylin poliittinen johto ei kanna vastuutaan sotilasita ja pidä näiden puolta mitä sotilasperinteisiin tulee, miten sotilaatkaan voisivat sen tehdä?
Johdantoluennon jälkeen kurssi jaettiin kolmeen osaan luokittain ja keskustelua perinteistä jatkettiin luokissa. Minun ryhmääni vetivät johdantoluennon pitäneet henkilöt. Tämä keskustelu ei tuonut mitään uutta tai muistiinpanemisen arvoista.
Lounaan jälkeen kurssitoverini C.M. piti tietoiskun tulevilla kursseilla toteutettavista muutoksista. Siinä missä tänä vuonna (2017) alkanut kurssi on jo jonkin verran erilainen kuin oma kurssini (2016), on kurssien vuodesta 2018 alkaen tarkoitus olla rakenteeltaan täysin uudistuneita. Suunnittelu aloitettiin periaatteessa puhtaalta pöydältä puolustusministerin asettamien vaatimusten pohjalta. Käytännössä reunaehdot olivat tietenkin olemassa. Majuri M. esitteli eri toimintavaihtoehtoja ja runkosuunnitelmia uudelle kurssille, mutta vältti ottamatta kantaa minkään vaihtoehdon puolesta. Päätöksiä on kuulemma odotettavissa helmikuussa 2018.
Tämän jälkeen toinen opiskelijatoveri, komentaja J.D. esitteli ns. opintovaiheen (Studienphase) läpivientisuunnitelman. Tämä on kolmeen erilliseen vaiheeseen jakautunut opintojakso, jossa kurssin on määrä ajatuspajan tapaan tuottaa uusia ideoita ja näkemyksiä annetuista aiheita. Kurssi jaetaan neljään moduuliin sekä tukiorganisaatioon. Kaikki vaiheet toteutetaan ennen kesätaukoa helmi - kesäkuun aikana.
Iltapäivän luennon piti Bundesligan erotuomari M.F. Luennon aiheena oli päätöksenteko stressitilanteissa. Luennoitsija kertoi valmistautumisestaan peliin, pelin aikaisesta strategiasta ja päätöksistä sekä pelin jälkeisistä toimenpiteistä. Lisäksi hän kertoi erotuomarin teknisistä apuvälineistä. Erotuomari opettelee ennen peliä kaikkien pelaajien, myös vaihtopelaajien nimet jotta hän voi puhutella näitä etunimellä. Myös häntä saa sinutella. Yhteinen kieli huippupeleissä on englanti. Erotuomari pyrkii tunnistamaan avainpelaajat ja saamaan nämä puolelleen nopeasti pelin
alussa. Avainpelaajia ovat joukkueen epäviralliset auktoriteetit ja pelinrakentajat. Pelin aikana on pysyttävä päätöksissä ja tarvittaessa suljettava korvat pelaajien selityksiltä. Virheitä sattuu aina ja joka pelissä. Pelien jälkeen ne virheet joihin on selvä syy voi myöntää tiedotusvälineillä. Virheitä joihin ei ole selvää syytä tai ns. omia mokia hän ei pui julkisuudessa, sillä tuomarin julkisuuskuva on hänelle tärkeä työkalu ja pääomaa. Hän näkee oman roolinsa pelin johtajana tai järjestelijänä (Manager): silloin kun kukaan ei kiinnitä tuomariin huomiota pelin aikana tai muista tätä pelin jälkeen on tuomari onnistunut tehtävässään hyvin. Teknisistä apuvälineistä (radiolippu, vapaapotkuspray, radiokuulokkeet ja videotarkistus) radiokuulokkeet ovat tärkein. Tuomariverkossa kaikki viisi tuomaria (päätuomari, linjatuomarit, avustaja sekä videotuomari) voivat keskustella keskenään. Päätökset tekee kuitenkin aina päätuomari. Luureissa käytettävä komentokieli on vakioitua, jotta päätöksenteko on nopeaa. Esimerkki: jos linjatuomari näkee virheen, josta hänen mielestään on annettava punainen kortti hän sanoo "faul, faul, faul, rot, rot, rot". Kaikki komennot sanotaan kolme kertaa jotta ne tulevat selväksi stadionin metelissä. Jos erotuomaritiimin jäsen
on samaa mieltä hän voi puoltaa päätöstä. Jos hänellä ei ole havaintoa tai hän pysyy neutraalina hän on hiljaa. Ristiriitaisia havaintoja ei ilmoiteta. Oli antoisaa saada kuulla sisäpiiritietoja huippujalkapallosta ja erilainen näkökulma johtamiseen.
Tiistai alkoi englanninopetuksella, joka oli yhtä leppoisaa jutustelua ja televisiosarjan katsomista kuin aina ennenkin. Päivän luennon piti entinen merivoimien komentaja vara-amiraali B. Hänen esitelmänsä aiheena oli sisäisen johtamisen nykytila. Ironisesti kyllä hän piti esitelmänsä suoraan paperista lukien eikä ottanut kuulijoihin juuri minkäänlaista kontaktia. Sisällöltään esitelmä oli tunteisiin vetoavaa ajatustenvirtaa ilman punaista lankaa. Se sisälsi kymmenittäin kysymyksiä, mutta mahdolliset linjaukset ja ehdotukset ratkaisuiksi menivät ainakin minulta ohi. Tunnelman kohottamiseksi puhe olisi saattanut olla omiaan, jos esitytapa olisi ollut vetoavampi. Nyt tunnin yhtäjaksoisesta puheesta ei jäänyt juuri mitään mieleen. Lopussa hän painotti hengen ja hengen luomisen merkitystä sekä varoitti liiasta joustamattomuudesta ja byrokratiasta. Amiraali kehotti kuulijoita rohkeasti laittamaan itsensä likoon ja elämään sisäistä johtajuutta esikuvana muille.
Iltapäivän opetuskeskustelun sisäisen johtamisen nykytilasta johti koulun oma johtamisen opettaja everstiluutnantti P. Hän piti n. kolmen vartin alustuksen siitä, kuinka Bundeswehrin virallinen itsekäsitys (Selbstverständnis) eli eräänlainen suppea versio arvoista, visiosta ja missiosta on syntynyt. Hän tiesi kertoa, että ne muodostuivat ikään kuin sattumalta, Bundeswehrin julkisuuskuvaa parantamaan keskittyneen työryhmän sivutuotteena. Alustuksen jälkeen työryhmän tarkoituksena oli pyrkiä luovalla tavalla parantamaan sisäisen johtamisen konseptia mm. antamalla sille uusia määritelmiä ja merkityksiä.
Iltapäivän päätteeksi koulun johtotroikan kolmas pyörä, eli strategia- ja hallintojohtaja (Direktör Strategie und Fakultäten) eversti B.N., piti pakollisen keskustelutilaisuuden D- ja C-luokkien kanssa. Keskustelu yllätti myönteisesti ja everstillä oli varsin hyviä ideoita koulun kehittämiseksi ja sen profiilin nostamiseksi. Vaikuttaisi siltä, että FüAkBw:tä halutaan kehittää asiantuntevampaan ja akateemisempaan ja avoimempaan suuntaan. En voi välttyä siltä, että FüAkBw:ssä käynnistynyt muutosprosessi rinnastuu mielessäni Maanpuolustuskorkeakoulun n. kaksi vuosikymmentä sitten alkaneeseen ja nyttemmin jo loppuun saatettuun muutokseen Kadettikoulusta (ja Sotakorkeakoulusta) virallisesti tunnustetuksi yliopistoksi.
Keskiviikko alkoi historianopetuksella, jota ei pitänytkään tuttuun tapaan eversti W.S., vaan tämän sijaisena toimiva esiupseerikurssin (Basislehrgang Stabsoffiziere, BLS) historianopettaja. Hän esittäytyi, mutta nimi meni minulta ohi. Hän oli lyhyellä varoitusajalla päättänyt puhua antisemitismistä. Luennoitsija kävi läpi antisemitismin historian, taustat, syyt ja seuraukset Saksassa, Euroopassa ja koko maailmassa. Hän on tutkinut aihetta laajasti jo kahdenkymmenen vuoden ajan, joten hänellä oli paljon sanottavaa antisemitismistä eri näkökulmista: uskontotiede, sosiologia, biologia, eugeniikka, taloustiede, valtio-oppi, pedagogiikka, tiedotusoppi. Ihme kyllä hän onnistui aivan luentonsa loppupuolella säilyttämään melko objektiivisen ja tieteellisen sävyn. Todelliset karvansa hän paljasti vasta kun puheeksi tuli nykyinen antisemitismi Saksassa, jota harjoittavat pääasiassa muslimit. Silloinkin hän kuitenkin toi korrektisti ilmi mikä hänen oma kantansa aiheeseen on ja kehotti kuulijoita vapaasti olemaan eri mieltä.
Päivän ensimmäinen luennoitsija on avaruus-, ilmailu- ja navigaatiotekniikan alan perheyrityksen OHB (Otto Hydraulik Bremen) chief compliance officer M. S. Aluksi hän esitteli ja kehui yrityksen toimintaa. Yrityksen liikevaihto on n. 750 miljoonaa euroa. Yksi Ariane 2-rakettilaukaisu kuluttaa 540 tonnia hydratsiinia, eli kyseessä ei ole mikään ympäristöteko. Bundeswehrillä on 5 tutkavalvontasatelliitta (SAR-Lupe) ja lisäksi on tulossa 3 tutkavalvontasatelliitta SARah.
Käsitteellä "compliance" ymmärretään niitä organisaation hallinnollisia keinoja, jolla varmistetaan että organisaation työntekijät toimivat säännösten mukaisesti. Toisin sanoen käsite kattaa turvallisuustoiminnan, riskienhallinnan sekä oikeudelliset näkökulmat, ml. yrityksen sisäiset sanktiot. Compliance on muotitermi, jonka yleistyminen on johtanut siihen, että yrityksiin perustetaan kovalla kiireellä compliance-osastoja, eli sisäisen valvonnan yksikköjä. Termin alle luetaan myös mm. ympäristösuojelu sekä eettiset ja moraaliset kysymykset. Compliance officer voi olla myös oikeudellisesti ja henkilökohtaisesti vastuussa, mikäli yritys syyllistyy rikokseen tai jokin sen toimi riitautetaan.
Seuraavan luennon piti prikaatikenraali T., joka palvelee puolustusministeriön Compliance Management Beauftragterina eli vastuuhenkilönä. Myös Bundeswehriin on perustettu Compliance-organisaatio. Prikaatikenraali myönsi kuitenkin avoimesti, että kyseessä ei ole mitään uutta, vaan pikemminkin pyrkimys järjestellä uudelleen sisäisen valvonnan toimintoja ja koota ne yhden sateenvarjon alle. Merkillepantavaa on myös, että luennoitsijan mukaan compliance-organisaatiolla on vahva poliittinen ulottuvuus. Hän kertoi, että rikkomusten vakavuutta arviodaan sen mukaan kuinka suuri haitta niistä on puolustusministerille. Asiasta vierustoveriltani kysyessäni tämä kertoi, että organisaatio ei ole lainkaan Bundeswehriä varten, vaan sen on poliittisen maineenhallinnan työkalu. Vastaus saattoi olla hieman kärjistävä, mutta siinä on oman arvioni mukaan silti oltava jotain perää. Toivottavasti compliance ei saavuta Puolustusvoimia vielä pitkään aikaan, ainakaan tässä muodossa.
Iltapäivän lopuksi muutettiin takaisin kurssin alussa jaettuihin luokkakokoonpanoihin, josta oli puolustushaarajakson ajaksi siirrytty puolustushaarajaon mukaisiin luokkin. Lisäksi luokanvalvoja everstiluutnantti C.K. piti katsauksen tuleviin opintojaksoihin kurssin loppuun asti sekä erityistarkastelun tammikuiseen Berliinin vierailuun, johon kohdistuu suuria odtuksia.
Torstaiaamun ohjelmassa oli liikuntaa ja ohjelmassa oli uintia. Uinninopettajan johdolla suoritettiin ns. military program, joka sisälsi erilaisia harjoituksia yksin ja pareittain maastopuku päällä. Treeni oli varsin rankka eikä mitenkään erityisen mukava. Aamupäivän jälkimmäisellä puoliskolla esiteltiin johtamisen oppimisen projekti (Projekt Führen lernen). Esittelyn ja sitä seuranneen opintojakson yhteenvedon piti everstiluutnantti P. Esityksensä aluksi hän palasi Bundeswehrin yhteiseen johtamiskäsitykseen,  johon pitäisi sisältyä sekä siviilien johtamiskäsitys ja sotilaiden johtamiskäsitys. Tämä kuulostaa suomalaisen korviin todella omituiselta, mutta Bundeswehrissä tehdään oikeasti ero siviilien johtamisella ja sotilaiden johtamisella. Puolustusvoimissa siviili- ja sotilasjohtamisen eroja lähestytään toisesta näkökulmasta, nimittäin johtamisen nelikentän kautta (management, leadership, kulttuuri, organisaatio). Itse asiassa Puolustusvoimissa ei siis tehdä eroa johtamiskäsityksessä siviilien ja sotilaiden kohdalla. Seuraavana aiheena oli projekti Führen Lernen. Projekti jatkuu jo neljättä vuotta ja sen aloitti eversti N. palvellessaan operaatioesikunnassa. Projektissa nuoria ja sotilas- ja siviilijohtajia saatetaan yhteen erilaisiin seminaareihin ja työpajoihin oppimaan toisiltaan. Projektin johtoajatuksena on koota verkkopohjainen tietopankki erilaisista johtamisen teemoista (www.fuehren.digital). Tänä vuonna projektiryhmään kuului 8 nuorta upseeria ja 8 nuorta yriysjohtajaa (tai keskijohdon edustajaa). Ajatus on mielenkiintoinen, sillä se lisää väistämättä ymmärrystä sotilasorganisaatiosta yritysmaailmassa, vähän niin kuin typistetty versio maanpuolustuskurssista. Viime vuoden työryhmän tuotoksena oli neljän sivun mittainen "opaskirja" johtajana kehittymisestä.
Aamupäivän lopuksi eversti N. veti yhteen opintojakson keskeisen sisällön ja sanoi rohkaisevia sanoja johtajuudesta ja yleiseskuntaupseerien roolista johtajina, sekä tietenkin hyvän joulun toivotukset. Samalla linjalla jatkoi kurssinjohtaja, eversti H.W. Iltapäivä oli omatoimista opiskelua, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että useimmat lähtivät kotimatkalle.
Perjantai oli työajan tasausvapaata edeltävällä viikolla kertyneistä ylityötunneista. Kokonaisuutena viikko oli leppoisa, mutta ei tuonut merkittävää uutta oppia. Opintojaksolla kokonaisuutena opin kuitenkin paljon Bundeswehrin johtajuuskonseptista käytännössä, ja siitä kuinka saksalaiset upseerit sen ymmärtävät. Samalla voin todeta, että vaikka saksalaisessa ja suomalaisessa johtamiskäsityksessä on isoja eroja, ollaan johtamisen teoriapuolen opetuksessa Puolustusvoimissa ehkä piirun verran edistyneempiä. Kyse voi toisaalta kuitenkin olla vain siitä, että ymmärrän suomenkielistä johtamisen teoriaa paremmin.

275. - 278. päivä

Maanantaina kurssi siirtyi viimeiselle kolmannekselle, eli puolustushaarat palasivat yhteisiin opintoihin. Viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa käytetään johtamistaidon opintoihin, tarkemmin ottaen Bundeswehrin johtamiskonseptin Innere Führungin opiskeluun. Konseptille ei käsittääkseni vakiintunutta suomennosta, joten käytän siitä kömpelöä suoraa käännöstä "sisäinen johtaminen". Opintojakson ensimmäinen viikko toteutetaan vierailuna sisäisen johtamisen keskukseen (Zentrum Innere Führung) Koblenzissa. Jälkimmäinen viikko toteutetaan koululla Hampurissa ja sisältää mm. ryhmätöitä.
Matka Koblenziin on 550 kilometriä ja arvioitu matka-aika linja-autolla on n. 7 tuntia. Lumisohjoisen kelin takia matka kuitenkin venyi yli kahdeksantuntiseksi. Liikkeelle lähdettiin seitsemältä ja perillä oltiin klo 15.30. Kurssin pitkien bussi- ja lentomatkojen varalle olen oppinut varustautumaan kunnon tyynyllä, vastamelukuulokkeilla, kirjalla sekä kannettavalla tietokoneella, jotka tekevät matka-ajasta siedettävämmän tai jopa hyödyllisen. Perille saavuttua Sisäisen johtamisen keskuksen johtaja kenraalimajuri R. Z. piti n. tunnin mittaisen tervetuliaispuheen, johon liittyen oli mahdollisuus myös esittää kysymyksiä. Tämän jälkeen oli päivällinen ja ns. ice-breaker, eli mahdollisuus (ja velvollisuus) seisoskella itse ostettujen juomien äärellä n. tunnin ajan niitä näitä keskustellen. Majoitus oli 2/3 kurssia kurssimajoituksissa yhden hengen huoneissa ja n. kolmasosa kurssista asui läheisessä hotellissa.
Tiistain teema oli sisäisen johtamisen keskuksen esittely sekä ryhmätyöt. Kurssi jaettiin kolmeen ryhmään jotka kiersivät kolmella rastilla. Rastit kestivät puoli päivää, joten kolmas rasti jäi seuraavalle päivälle. Kullakin rastilla esiteltiin yksi keskuksen kurssi ja toteutettiin ainakin yksi tähän kurssiin liittyvä harjoitus. Ensimmäisellä rastilla opettajina toimivat everstiluutnantti A. T. ja psykologi K. Paikalle tuli myös kolmas opettaja tai valvoja (Dienstaufsicht), mutta tätä siviiliä ei esitelty. Taisi olla joku harjoittelija tai tutkija. Harjoituksen aiheena oli tarkastella hyvää johtamista haittaavia tai estäviä tekijöitä kolmesta eri näkökulmasta: reunaehdot, johtamiskäyttäytyminen ja henkilöstö/koulultus. Ryhmä jaettiin kolmeen osaan ja jokainen alaryhmä kiersi tarkastelemassa johtamisen esteitä jokaisesta em. näkökulmasta 25 minuutin ajan. Ensimmäisellä rastilla koottiin esteitä, toisella arvioitiin niiden vaikutuksia ja keskinäisiä suhteita, ja kolmannella rastilla etsitiin ratkaisuja esteiden voittamiseksi. Työskentelytapa oli ilmeisesti nimeltään "world café". Tauon jälkeen rastien johtajat esittelivät oman aiheensa tiimoilta kootut tulokset. Aamupäivän aikana kävi jälleen kerran ilmi se, kuinka saksalaiset kollegat ovat enemmän orientoituneita rakenteisiin, prosesseihin ja valvontaan (tai jopa kontrolliin), siinä missä minä ja monet muut kansainväliset kollegat ovat selkeästi enemmän päämääräorientoituneita ja valmiitä joustavuuteen, tilanteenmukaisuuteen ja ns. pelisilmään. Saksalaiset keksivät tehtävätaktiikan ja puhuvat siitä edelleenkin paljon, mutta eivät välttämättä osaa sitä itse enää noudattaa. Kyseessä on tietenkin karkea yleistys, mutta asiassa on oltava jotain perääkin, sillä se nousee toistuvasti esiin.
Iltapäivän rastilla aiheena oli johtamiskulttuurin soveltaminen käytäntöön ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Rastin järjesti koulutuksen, valmennuksen ja neuvonnan osasto (Training, Coaching und Beratung, lyhenne TCB(!)). Osaston leipälaji on epäilyttävältä kuulostava poliittinen kasvatus (Politische Bildung). Tämä ei kuitenkaan ole aivan niin kamalaa kuin miltä se kuulostaa, vaan sillä yritetään pikemminkin perustella asevoimien olemassaolo demokraattisessa järjestelmässä. Opettajina toimivat everstit G. G. ja O. (joka muuten oli pomppaeversti, varmaan ensimmäinen jonka bongasin), everstiluutnantti A., kapteeni B. ja sotilasmestari B. Esittelypuheenvuorossaan osaston johtaja korosti mm. sitä, että suurin osa keskuksen tarjoama koulutus on nykyään vapaaehtoista, joskin joitakin kursseista edellytetään tietyissä tehtävissä. Kursseilla on tärkeä rooli vapaana ajatustenvaihdon foorumina samantasoisissa tehtävissä toimivien sotilaiden kesken sekä kentän mielialojen luotaamisessa. Kentän tunnelmien seuraaminen onkin eräs osaston tehtävistä.
Eversti O. kertoi laajasti Sisäisen johtamisen keskuksen järjestämästä valmennuksesta Bundeswehrin ylimmälle johdolle. Valmennus kestää 9 - 12 kuukautta ja alkaa 360 asteeen palautteen keräämisellä. Vastaukset kerätään lomakkeille saman kysymyssarjan pohjalta, minkä jälkeen ne analysoidaan tieteellisesti kuuden johtamisulottuvuuden suhteen. Palautteen perusteella valmennettaville määritetään kehittymis- ja vahvuusalueet. Valmennukseen sisältyy myös vaellusta ja ruuanlaittoa. Kuulostaa melko tutulta puolustusvoimien johtajakoulutuksen läpikäyneelle. Keskustelin tauolla everstin kanssa ja hänen mukaansa vertaisarviointia ollaan valmennuksen varjolla tuomassa vähitellen myös osaksi yleisesikuntaupseerikurssia.
Harjoituksena ja esimerkkinä valmennuksesta toteutimme pelin, jossa ryhmä jaettiin neljään joukkueeseen. Joukkueiden tehtävänä oli koota palapeli, josta saisi rahaa. Kaikkia paloja ei kuitenkaan ollut saatavilla, mutta paloista sekä tiedoista palapelin kokoamiseksi voi käydä kauppaa muiden joukkueiden kanssa. Kaupankäynti tapahtui torilla 7 minuutin aikana, minkä jälkeen joukkueet kokoontuivat tukikohtiinsa hiomaan strategiaansa. Kolmen kierroksen jälkeen vertailtiin palapelejä, jäljellä olevia rahoja sekä joukkueiden mainetta, jonka jokainen joukkue arvioi myös omalta kohdaltaan. Peli oli oikein hyvä ja mukava tapa oppia johtamista eli tavoitteellista vuorovaikuttamista sekä ryhmädynamiikkaa, varsinkin kun oma joukkueeni voitti. Iltapäivän viimeinen osuus oli ryhmäkeskustelu, jossa reflektoitiin johtamisen ja johtajuuden eri ulottuvuuksia. Tässäkin kohtaa sain vaikutelman, että Suomessa käytettävä jako organisaatiorakenteeseen, ihmisten johtamiseen ja asioiden johtamiseen sekä poikkeusolojen ja normaaliolojen johtamiskäyttäytymiseen on toimiva teoreettinen viitekehys johtamisen tarkastelulle. Keskustelu polveili välillä niin, että olisin kaivannut siihen selkeämpää mallia kuvaamaan sitä mistä kulloinkin puhutaan. Toisaalta tämä voi johtua vain omasta tottumuksestani johtamisen nelikenttään.
Tiistai-iltana osallistuin vapaaehtoisena sotilasorkesterin joulukonserttiin Bonnissa, jonne kurssikaverini minut kutsui.
Keskiviikko alkoi kolmannella ja viimeisellä koulutusrastilla, jonka aiheena oli Eurooppa henkisenä kotina. Yhteisen johtamiskäsityksen arvot ja normit. Opettajina toimivat eversti R. J. everstiluutnantti T. P. Aihetta lähestyttiin korostuneen filosofisesta näkökulmasta. Luennoitsija määritteli ensin Euroopan ja länsimaiden käsitteet etymologisesti ja filosofisesti. Tähän liittyen mielenkiintoinen oli romantiikan määritelmä: romantiikka filosofisena suuntauksena pyrkii yhdistämään järjen ja tunteet. Seuraavaksi luennoitsija käsitteli identitääristä liikettä ja analysoi sen käyttämää retoriikkaa ja symboliikkaa. Luennoitsija oli koulutukseltaan filologi, joten hän lähestyi monia käsitteitä kielifilosofisesti. Esim. kotiseudun käsite tarkoittaa sijaintia, alkuperän, viljelyn ja perheen paikkaa. Tauon jälkeiset puolitoista tuntia käytettin "Pariisin julistuksen" lukemiseen ja siitä keskustelemiseen. Pariisin julistus on uskonnollis-konservatiivinen poliittinen julistus Eurooppalaisen identiteetin, arvojen ja hyveiden puolesta. Samalla julistus kritisoi materialismia, liberalismia ja relativismia kovin sanoin. Keskustelu oli hyvä ja analyyttisesti johdettu, mutta aihe oli tietenkin aivan liian suuri keskustelussa ratkaistavaksi. Oli mukavaa seurata opiskelijatovereita ja heidän kommenttejaan vaikeaan aiheeseen.
Keskiviikkoiltapäivä vietettiin sotahistoriallisella kierroksella Ehrenbreitsteinin linnoituksessa ja museossa sekä Deutsches Eck -muistomerkillä. Kurssi oli jaettu kolmeen ryhmään, joita johti sotahistorian asiantuntijat. Oman ryhmäni opas oli everstiluutnantti evp K., joka saamani tiedon mukaan on jonkinlainen legenda  (verrattavissa eversti Ahtoon) maavoimien upseerien keskuudessa. Hän oli kertakaikkiaan erinomainen opas, joka onnistui elävöittämään kierroksen kertomuksillaan. Erityisesti jäivät mieleen hänen voimakas elätymisensä eri kohteilla sekä hänen suorapuheiset ja koskettavat sanansa maavoimien kaatuneiden muistomerkillä. Suorapuheiset ainakin saksalaisen mittapuun mukaan, sillä hän kyseenalaisti sen että  muistomerkille lisätyn kilven teksti asettaa ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kaatuneet n. 5,5 miljoonaa saksan maavoimien sotilasta eriarvoiseen asemaan Bundeswehrin maavoimissa kaatuneisiin nähden. "Sellaisen maan joka ei pysty kunnioittaen muistamaan sen puolesta kaatuneita sauva on katkennut". Illalla kurssi kokoontui vielä yhteiseen illanviettoon hyvän ruuan ja juoman äärellä. Kyseessä oli vuoden päättäjäiset ja samalla joulujuhla, vaikka jouluruuan lisäksi siinä ei muuta jouluista ollutkaan.
Torstain ainoan luennon piti prikaatikenraali W. R., joka palvelee Bundeswehrin koulutuspäällikkönä tai koulutuksen ja kasvatuksen tarkastajana (Beauftragter Erziehung und Ausbildung der Generalinspekteur, eli BEAGenInsp). Hänen luentonsa ei saanut kuuljoita vakuuttuneeksi ja monet kyseenalaistivatkin hänen sanomansa ja jopa hänen tehtävänsä merkityksen omissa kysymyksisään. Puolentoista tunnin keskustelun jälkeen vaihdettin kiitossanat ja ojennettiin lahjat, minkä jälkeen alkoi kurssin pitkä bussimatka kohti Hampuria. Itse kuitenkin siirryin taksilla Koblenzin rautatieasemalle, josta matkustin Berliiniin pohjoismaiden puolustusasiamiesten jouluvastaanotolle.
Perjantai oli työajan tasausvapaata eikä koululla järjestetty opetusta. Tämä oli onnekas sattuma sikäli, että olin Berliinissä, jossa osallistuin palaveriin puolustusasiamiehen kanssa.
Kokonaisuutena viikko oli mielenkiintoinen ja antoisa. Sain paljon suoranaista tietoa ja myös epäsuorasti tai välillisesti laajemman käsityksen siitä, miten Bundeswehrissä ymmärretään johtajuus ja johtajana kehittyminen. Käsitykseni mukaan Puolustusvoimilla ei ole tässä suhteessa mitään hävettävää, vaan eräät hyvän johtajuuden piirteet ovat meille jopa itsestäänselviä. Myös syväjohtajuutta, varusmiesten johtajakoulusta sekä ylimmän johdon valmennusta voidaan nähdäkseni perustellusti pitää varsin edistyksellisinä.

10. päivä

Maanantai alkoi vasta klo 10 ja aiheena oli johdadus Bundeswehrin johtamiskonseptiin "sisäiseen johtajuuteen" (Innere Führung) sekä sen toteuttamaan kansainväliseen yhteistyöhön. Luennoitsijana toimi merivoimien logistiikan opettaja komentaja SB.

Opettajan esittäytyminen kesti n. 10 minuuttia, minkä jälkeen opiskelijoiden piti esittäytyä. Niinpä varsinaiseen opetusaiheeseen päästiin klo 10.19, vaikka oppitunti alkoi täsmällisesti tasalta. Tähän lienee ilmeisesti syytä tottua, varsinkin siihen, että jokainen luennoitsija kertoo esittäytyessään koko siihenastisen uransa melko tarkasti. Se vaan lienee maan tapa.

Innere Führung on teoreettinen johtamiskonsepti, joka on (kuulemma) melko vaikea ymmärtää, jopa saksalaisille. Yksi perusasia on, että kaikkea puolustusvoimiin liittyvää peilataan liittotasavallan perustuslakiin. Mikäli toiminta ei vastaa perustuslain kirjainta ja henkeä, se ei toteudu. Koska Innere Führung on niin vaikea selittää, kopioin tähän suoraan pari sitä kuvaavaa iskulausetta tai määritelmää saksaksi, ja jätän ne tässä kohden kääntämättä.

Innere führung bedeutet militärische Führung unter Berücksichtigung sozialer und individueller Aspekte. Innere Führung ist den Menschen verpflichtet!

Konsepti koostuu 10 osa-alueesta, joista tärkeimmät ovat oikeudenhoito ja sotilaalinen
järjestys (Recht und Soldatischer Ordnung), ihmisten johtaminen (Menschenführung) sekä poliittinen kasvatus (Politische bildung). Johtamiskonseptia työstetään erityisessä keskuksessa (Zentrum der Inneren Führung), joka toimii kahdella paikkakunnalla. Keskuksen toisen toimipaikan tunnuksessa on strutsi. Toisaalta tämä on varsin kuvaavaa, mutta oikeastaan se johtuu paikkakunnasta, jossa keskus sijaitsee (Straussberg eli strutsivuori).

Saksan liittotasavalta perustettiin ja perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1949. Bundeswehr perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1955, eli valtio oli aluksi ilman asevoimia. Yleensä omien asevoimien olemassaolo on valtion perusedellytys, joten Bundeswehrin perustaminen tuli tarpeeseen, mutta kohtasi kuitenkin vastarintaa. Toinen murroskohta Bundeswehrin ja NVA:n (Nationale Volksarmee, DDR:n asevoimat) yhteenliittyminen 90-luvun alussa. Se sujui kuitenkin henkilöstön osalta kohtalaisen kitkattomasti.

Toinen perusasia on, että Bundeswehr on tiukassa parlamentaarisessa kontrollissa. Virkamies nimeltä Wehrbeauftragter toimii asevoimien valvonnan ja seurannan yhteyshenkilönä. Tehvissä on yhtäläisyyksiä Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään,
mutta Wehrbeauftragterin tehtävä on huomattavasti laajempi. Kolmas perusasia on, että sotilasviranomainen, poliisiviranomainen ja tiedustelupalvelut (Geheimdienste) pidetään tiukasti erillään (hajoita ja hallitse?).

Vielä pari kiinnostavaa yksityiskohtaa: Saksan talous muodostaa euroalueen taloudesta yli neljäsosan ja koko EU:n taloudestakin vajaan neljäsosan. Saksan puolustusvoimien vuosibudjetti on 34 miljardia euroa. Bundeswehr solmii kansainvälisen yhteistyön kahdenväliset yhteistyösopimukset kaikkien yhteistyöosapuolten kanssa. Näihin sopimuksiin sisältyy yksityiskohdat kaikesta sotilaallisesta yhteistyöstä, myös esim. tälle kurssille osallistumisesta.