Maanantai alkoi MTG Marinetechnik -yrityksen kolmen edustajan esityksellä. He olivat valmistelleet merisotalinjan vaatimusluettelon pohjalta kaksi ehdotusta uudeksi sota-alukseksi. Toinen ehdotuksista vastasi täysin annettuihin vaatimuksiin ja siinä ei ollut ajeteltu kustannuksia. Toinen ehdotus puolestaan perustui Saksan uusimman alusluokan MKS180 -monitoimialuksen (Mehrzweckkampfschiff) perusratkaisuihin ja oli näin ollen huomattavasti edullisempi. Jälkimmäinen ehdotus ei kuitenkaan täyttänyt kaikkia merisotalinjan ideariihen tuloksena syntyneitä vaatimuksia. Sattumalta alusten rungot olivat kuitenkin täsmälleen saman pituisia ja levyisiä. Muilta osin eroja oli paljon, useimmiten tietenkin kalliimman vaihtehdon eduksi. Edeltävällä viikolla tehtävänä oli ollut laatia tarkennettu vaatimusluettelo priorisointitaulukoineen: mitkä ominaisuudet ja suorituskyvyt ovat välttämättömiä ja mikä on muiden järjestelmien prioriteettijärjestys. Esityksen jälkeen siirryttiin keskustelemaan juuri tästä priorisointiluettelosta ja sen vaikutuksesta siihen, kumpaan konsulttitoimiston laatimista vaihtoehdoista päädyttäisiin. MTG:n edustajat osallistuivat keskusteluun asiantuntijoina, vaikka välillä sainkin kuvan, että he pitivät opiskelijoiden argumentteja joskus vähän huvittavina. Edustajat tulevan uudestaan käymään keskiviikkona, jolloin on tarkoitus keskustella kustannuksista.
Lounaan jälkeen merisotalinjan johtaja piti ajankohtaiskatsauksen. Hän oli osallistunut kaksi viikkoa kestäneeseen harjoitukseen sukellus- ja hyppykelpoisuuden ylläpitämiseksi. Harjoituskuulumisten lisäksi keskusteltiin kurssin ja linjan kuulumisista sekä päivitettiin kalenteriin tulevat tapahtumat. Illalla menimme seuraamaan kurssin jalkapallojoukkueen peliä. Kyseessä oli sarjan välieräottelu, jonka joukkueemme valitettavasti hävisi 1-2 tiukan kamppailun jälkeen.
Tiistaina jatkuivat sotatalouden ryhmätyöt koko aamupäivän. Koska ryhmätöiden lomassa oli aikaa käytettävissä, käytin ylimääräisen ajan itseopiskeluun, eli openäytetyöni kieliasun viimeistelemiseen. Olen alkanut taas kirjoittaa Suomen yleisesikuntaupseerikurssin vaatimaa diplomityötä, kun muut, kiireellisemmät kirjalliset työt on saatu alta pois.
Lounaan jälkeen oli sotahistorian luento todella pitkästä aikaa. Luennon aiheena oli Saksan yleisesikunnan historia. Sanan etymologia johtaa latinasta: con stabulus => constabularis oli hevosia käsittelevä henkilö, jolla oli merkittävä asema hovissa. Yleiseskunta perustettiin 1806 tappion seurauksena, joskin virallisesti vasta 1814. Vuonna 1810 perustettiin Berliiniin sotilasakatemia. Se oli avoin kaikille upseereille ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Yleisesikunnan koko idea oli avoimuus ja kriittisyys, eteneminen tapahtui ansioiden perusteella eikä esim. varallisuuden tai syntyperän. Esimiehen käskyt sai kyseenalaistaa kirjallisella ilmoituksella yhtä johtoporrasta ylemmälle esimiehelle, periaatteessa aina keisarille saakka. Akatemiaan oli pääsykokeet, jotka läpäisi n. viidesosa pyrkijöistä. Kolmevuotisen koulun loppukokeen läpäisi n. kolmasosa. Vuosikursseja oli kulloinkin kaksi ja valmistuneiden määrä oli n. 30 - 40 vuosikurssia kohden. Näin ollen yleiseskuntaupseereita oli virassa varsin vähän. Sota-akatemia suljettiin vuonna 1914. Koulutus jatkui vuonna 1917. Alun perin yleisesikuntaupseereiden ei ollut tarkoitus palvella joukoissa, vaan nimenomaa esikunnan suunnittelutehtävissä. Yleisesikunnan synty mahdollisti ja varmisti Saksan ylivertaisen osaamisen vastustajiin nähden liki puolentoista vuosisadan ajaksi. Luennoitsija ohitti Preussin ja keisarillisen Saksan sodat maininnalla ja siirtyi käsittelemään yleisesikunnan roolia kolmannen valtakunnan aikana. Hän kävi läpi kaikkien puolustushaarojen esikuntien johtajat toisen maailmansodan aikana ja kertoi, kuka näistä oli natsi, kuka vastarintamies ja kuka puolestaan oli sodan jälkeen osoittanut katumusta tai osallistunut Bundeswehrin perustamiseen. Tämä sivujuonne muuten erinomaisessa luennossa oli vähemmän yllättävä mutta ilmeisesti pakollinen, ettei kenellekään jää vain väärää kuvaa siitä että nämä upseerit olisivat jotenkin syyttömiä. Valitettavasti tämä osuus vei aikaa luennon mielenkiintoisimmalta sisällöltä, eli yleisesikunnan historialta.
Iltapäivän lopuksi seurasi luento merivoimien materiaalilaitoksesta (Marinearsenal). Luennoitsijan nimi meni minulta ohi. Luennon päämääränä oli materiaalilaitoksen yleisesittely. Samalla luento oli rekrytointitilaisuus materiaalilaitoksen yleisesikuntaupseeritehtäviin. Luennon painopiste oli muutenkin henkilöstökysymyksissä, erityisesti kunnossapitohenkilöstön koulutustasossa ja saatavuudessa.
Keskiviikko alkoi jälleen MTG Marinetechnik -yrityksen edustajien vierailulla. Tällä kertaa he esittelivät kustannuslaskelmat eri vaihtoehdoille. Kaikessa korostettiin sitä, että kyseessä on arvio eikä lopullinen hintalappu. Luennoitsia esitti tähän liittyen hauskan vertauksen: kun sääennuste kertoo sateen todennäköisyyden olevan 60 %, optimistin mielestä paistaa ja pessimistin mielestä sataa, mutta varmuudella ei voi sanoa sataako vai paistaako. Lopullisessa kustannuslaskelmissa oli erilaisia kertomia ja prosenttiosuuksia, mutta paremman aluksen hinta-arvio oli n. puolitoista miljardia euroa ja olemassaolevan rungon päälle varustellun, suoritusarvoiltaan kehnomman aluksen hinta-arvio oli n. 900 miljoonaa euroa. Esityksen jälkeen merisotalinja kokoontui arvioimaan kustannuslaskelman vaikutuksia priorisointitaulukon ääreen. Kyseessä on valtava Excel-taulukko, johon on syötetty kaikki aluksen osajärjestelmät molemmille vaihtoehdoille sekä näihin vaikuttavat tekijät, kuten priorioisointi, yhteisvaikutukset, jne. Tältä pohjalta pitäisi tehdä valinta vaihtoehtojen välillä. Tehtävänannossa sanottiin, että raha ei ole rajoittava tekijä, joten periaatteessa valinta on helppo. Ryhmätyössä kyse ei kuitenkaan ole siitä kumpi vaihtoehto valitaan, vaan siitä, että valintaprosessi käydään kertaalleen perusteellisesti läpi.
Lounaan jälkeen oli ohjattua liikuntaa keskiviikkoiseen tapaan. Tällä kertaa jäin muun ryhmän mukaan, vaikka uimaan meneminen olisikin ollut mahdollista (osa ryhmästä lähti juoksulenkille ja ulos pelaamaan jalkapalloa). Salissa pelasimme lentopalloa normaalia isommalla ja pehmeämmällä pallolla. Ohjatut liikuntatunnit lämmittelyineen ja kovine kuntopiireineen ovat jääneet kokonaan pois ohjelmasta. Liikunnanopettajat eivät enää ole laatineet liikuntatunneille viikkosuunnitelmaa kuten viime syksynä, eikä ketään tunnu asia kiinnostavan. Se on sääli. Välillä minulle tulee vaikutelma, että aika harvaa täällä työskentelevää tai opiskelevaa oikeasti kiinnostaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja tuloksellisesti. Pikemminkin vastuuta ollaan halukkaita väistelemään ja toivomaan, että ongelmat menevät itsestään ohitse. Minä uskoisin, että esimerkiksi koulun neljä tai viisi liikunnanopettajaa pystyisivät paljon parempaan työsuoritukseen, mikäli he haluasivat, mikäli heillä olisi siihen edellytykset ja mikäli heitä kannustettaisiin siihen. Kyse lienee viime kädessä johtamisesta.
Torstai oli kokonaan varattu ryhmätyön tulosten viimeistelyyn ja perjantaina seuraavan esittelytilaisuuden valmisteluun. Itse olin varannut tapaamisen opinnäytetyöni ohjaajan kanssa. Hän oli varsin tyytyväinen ja jopa innostunut työstäni, mikä oli mukava kuulla. Saan ohjaajan kommentit kirjallisena viikon kuluessa. Odotan lähiaikoina palautetta myös liittovaltion kielivirastosta (Bundessprachenamt), jossa tekemäni haastattelut olivat tärkein lähteeni. Sen jälkeen viimeistelen opinnäytetyön ja lähetän sen käännettäväksi. Käännättäminen englannista saksaksi on täällä ilmaista, mutta siihen on varattava n. kuukausi aikaa. Opinnäytetyö on jätettävä tammikuun loppuun mennessä, joten olen onneksi hyvissä ajoin liikkeellä.
Aamupäivän lopuksi koulun johtaja amiraali C.S. piti ajankohtaiskatsauksen, jossa hän esitteli ja kattavasti perusteli koulun uuden organisaation ja henkilöstörakenteen. Muutoksen lähtölaukaus oli melko tarkalleen vuosi sitten, kun puolustusministeri piti suoria käskyjä sisältäneen puheen koululla. Muutosta on nyt siis valmisteltu vuosi ja siihen ovat saaneet osallistua kaikki osalliset laajalla rintamalla. Suunnitelman mukaan koulun johtamisrakenne muuttuu muistuttamaan enemmän yliopistoa tiedekuntineen, ja koulun esikunta saa perinteisemmän esikuntarakenteen. Lisäksi uutena elementtinä koululle tulee ajatuspaja, jonka päämääränä on mm. osallistua turvallisuuspolitiikan ja strategian keskusteluun, järjestää seminaareja, painaa julkaisuja jne. Kaiken tämän tueksi koulun henklöstövahvuttaa on tarkoitus lisätä kolmen vuoden kuluessa lähes 130 henkilöllä. Jää nähtäväksi.
Iltapäivän kieltenopetus oli peruttu, sillä olisin ollut ryhmäni ainoa osallistuja sekä maavoimien että ilmavoimien ollessa sidottu muihin velvollisuuksiin. Ryhmätyön esittelyn hiominen jatkui aina klo 17 saakka.
Illalla osallistuin Hampurin Kansainvälisessä Merimuseossa näyttelyn avajaisiin. Näyttelyn aiheena oli Hampurista kotoisin oleva meripioneeri- ja maihinnousukomppania, joka osallistui vapaussotaan ja Helsingin maihinnousuun. Avajaisissa oli vahva edustus sekä suomalaisia että paikallisia sotahistorian tutkijoita. Kutsuvieraat saivat lahjaksi myös näyttelyyn liittyen julkaistun kirjan.
Perjantaina oli suuri päivä, kun kahden edellisen seminaarin (näistä on käytetty nimityksiä PHIDIAS ja ARCHIMEDES) tulokset esiteltiin arvovaltaiselle kuulijakunnalle. Seminaarien ytimessä oli siis uuden aluksen suunnittelu Saksan merivoimille. Paikalle saapui koko komentoketju koulun johtajasta alkaen (kurssin johtaja, merisotaopin laitoksen johtaja, suunnitteluosaston johtaja jne.). Esittely kesti kokonaisuudessaan kaksi tuntia, joista jälkimmäinen oli varattu keskustelulle, ja se noudatti seuraavaa työjärjestystä: Tehtävänanto ja kuvattu tilanne => näistä johdetut suorituskykyvaatimukset => ratkaisuehdotusten arviointi ja perustelut => johtopäätökset. Esityksen jälkeinen keskustelu polveili hyvinkin värikkäänä ja vapaana. Lopussa tietenkin kiiteltiin työryhmää vuolaasti. Olihan se vakuuttava esitys, ja etenkin kuulijakunnan esittämiin hankaliinkin kysymyksiin vastaamisesta saksalaiset kollegani suoriutuivat mielestäni ihailtavan hyvin. Myös amiraalin loppupuheenvuoro oli vakuuttava: operatiivisesti perusteltujen suorituskykyjen puolesta on oltava valmis taistelemaan myös siinä vaiheessa kun puheeksi tulee raha. Kyse on lisäarvosta, joka rahalla saadaan, strategisen tason päätöksistä.
Kokonaisuutena viikko tuntui pitkältä, pääasiassa siksi että tekemistä ei ollut riittävästi. Uskoisin kuitenkin, että tällä viikolla tuli siinä samalla, kaiken muun ohessa tuli jotain opittuakin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alus. Näytä kaikki tekstit
22.9.2017
15.9.2017
216. - 220. päivä
Maanantaina merisotalinja vieraili yrityksessä TGM Marine Technik osana merivoimien kehittämisen ja sotatalouden opintojaksoa. Liikkeelle lähdettiin jo 07.30 ja bussimatka Hampurin toiselle laidalle kesti n. 45 minuttia. Perillä yrityksen toimitusjohtaja esitteli heidän toimintaansa. Kyseessä on n. 60 työntekijän konsultti- ja insinööritoimisto, jonka tärkein asiakas on Saksan julkishallinto, mutta toimistolla on muitakin asiakkaita, mm. Suomi. TGM keskittyy pinta-alusten suunnitteluun ja vaatimustenhallintaan. Toimiston tehtävä ja rooli laivaston varusteluketjussa on muuttaa poliitikkojen ja Saksan puolustusministeriön (eli pääesikunnan) vaatimukset sellaiseen muotoon, jota telakat ja muut järjestelmätoimittajat ymmärtävät. Käytännössä TGM laatii luonnoksia siitä, millainen jokin tietty alus voisi olla ja laatii sille mm. kustannuslaskelmat ja tekniset simulaatiot, minkä jälkeen ehdotukset kilpailutetaan telakoilla. Esittelyssä kävi ilmi, että useimmat toimiston johtohenkilöistä ovat entisiä meriupseereita. Tämän jälkeen opiskelijat esittelivät ryhmätyön tähänastisen tuotteensa eli käsityksensä siitä, millaista alusta annettuun skenaarioon kaivattaisiin. Tämä esitys oli lähetetty TGM:lle jo edeltävällä viikolla. Johdantoesitysten jälkeen jakaannuttiin kahteen ryhmään, joissa tarkennettiin FFF:iä (Funktionale Fähigkeitsforderung) eli alukselle asetettavia vaatimuksia yhdessa toimiston insinöörien ja osastopäälliköiden kanssa. Vasta tässä vaiheessa oivalsin ensimmäistä kertaa, että opintojakson konkreettisena tavoitteena on suunnitella sotalaiva, tai pikemminkin tutustuttaa opiskelijat itse tekemällä siihen prosessiin, mikä johtaa uuteen sota-alukseen.
Erinomaisen lounaan jälkeen keskusteluja jatkettiin kahdessa ryhmässä. Keskustelujen pohjalta päädyttiin tarkennettuihin vaatimuksiin, joiden pohjalta MTG:n edustajat laativat muutaman ehdotuksen siitä millainen alus voisi tulla kyseeseen. Toimiston edustajat tulevat koululle käymään vielä kahteen otteeseen. Tällä välin opiskelijat jatkat työtä pohtimalla mittareita sille, miten vaatimusten täyttymisen astetta mitataan sekä prioriointijärjestystä ja -kriteereitä, jos ja kun joistain vaatimuksista joudutaan tinkimään. Yhteenvedon jälkeen siirryttiin linja-autolla takaisin koululle.
Tiistaina jatkettiin ryhmätöitä parin tunnin ajan, minkä jälkeen osastopäällikkö C.P. Bundeswehrin suunnittelulaitokselta luennoi lounaaseen saakka siitä, tulisiko alusluokkien rakentamisen asemesta rakentaa aluslinjoja, joita kehitettäisiin jatkuvasti niiden koko elinkaaren ajan. Hän perusteli teoriansa monipuolisesti ja kattavasti, mutta yleisön joukosta kuultiin myös useita perusteltuja vasta-argumentteja. Luennoitsijan tärkeimmät argumentit olivat taloudelliset ja teollisuuspoliittiset. Hän esitti, että kustannukset alusta kohden voisivat linja-ajattelun tuloksena jopa puolittua. Vasta-argumenteissa sen sijaan korostuivat taktiset ja tekniset vaatimukset. En pystynyt kaikilta osin seuraamaan argumentointia, mutta luento tarjosi kuitenkin virkistävän, poikkeavan näkökulmaan vakiintuneeseen alusluokka-ajatteluun.
Iltapäivällä ei ollut luokanvalvojan tunteja, mutta minulla oli sen sijaan välikeskustelu (Zwischengespräch) kurssinjohtajan kanssa. Keskustelimme mm. toiveistani tulevien palveluspaikkojen suhteen sekä tulevista tapahtumista. Kurssinjohtajaa kiinnosti kuitenkin ehkä eniten saada tietää, onko minulla huolia tai murheita opintoihin tai muuhun elämään liittyen. Niitä ei ollut: olen pääsääntöisesti erittäin tyytyväinen valintaani ja opiskeluun täällä.
Keskiviikkona ryhmätöille oli varattu käytännössä koko päivä, pois lukien alkuiltapäivän liikuntatunnit. Maavoimien opintoryhmä oli kuitenkin poissa, joten ohjattua liikuntaa ei ollut. Siksi kävin liikuntatunnilla omatoimisesti uimassa. Ryhmätyön alaryhmien johtajat eivät edeleenkään ole onnistuneet organisoimaan työtä siten, että kaikille riittäisi tekemistä. Erityisesti tämä koskee kansainvälisiä opiskelijoita. On totta, että vaatimusten priorisointi edellyttää saksalaista järjestelmäosaamista ja kansainvälisille opiskelijoille jää enemmänkin kommentaattorin rooli. Siitä huolimatta näkisin, että työnjaon suunnitteluun olisi voinut panostaa vähän enemmän, enkä epäröinyt tuoda näkemystäni esille kysyttäessä. Onneksi voin joutilaana aikana työstää omia kirjallisia töitä, jotka sain lähetettyä itselleni sähköpostilla (kaikenlainen ulkoisten muistien liittäminen Bundeswehrin tietokoneisiin on kiellettyä).
Myös torstai oli lähes kokonaan varattu ryhmätöille. Iltapäivän englannintunnit oli peruttu, koska maavoimalinjan opiskelijat olivat maastontiedustelussa. Pääsin sen sijaan kuulemaan infotilaisuutta, jonka Hampurin poliisi piti seuraavan kurssin kansainvälisille opiskelijoille. Tämä tilaisuus avautui minulle siksi, että yksi meidän kurssin kansainvälisistä opiskelijoista oli käsketty noutamaan poliisi pääportilta. Näin siksi, että kurssien toimistot olivat tänään sidottuja edellisen kurssin päättäjäisten järjestelyihin. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi tietämättä mistä oli kyse, ja tällä kertaa kävi tuuri.
Iltapäivän päätteeksi luennoi alusten standardisoinnin (esim. Norske Veritas, Lloyds) asiantuntija. Minä en kuitenkaan päässyt osallistumaan tälle luennolle, koska minut oli käsketty isännöimään Hampurin poliisin luentoa seuraavan kurssin kansainvälisille opiskelijoille. Seuraavan kurssin kurssitoimiston henkilökunta tai tuutorit eivät ehtineet tätä pikku tehtävää hoitamaan, koska he olivat sidottuja samaan aikaan järjestettäviin edellisen kurssin päättäjäisiin. Edellisen kurssin johtaja, vääpeli jne. siis jatkavat suoraan seuraavan kurssin kanssa. Poliisi kertoi varsin leppoisaan tyyliin Hampurin liikenteestä, rikollisuusuhkista, poliisin hallinnosta ym. ja vastaili kuulijakunnan runsaisiin kysymyksiin. Poliisin vierailu venyi kysymysten takia niin, että ehdin takaisin standardisointiluennon viimeisille kymmenelle minuutille.
Perjantain ainoan luennon piti key account Manager H.D.E yrityksestä ThyssenKrupp Marine Services. Kyseessä oli yritysesittely, joka kuitenkin oli muuttua välillä kuulusteluksi merivoimalinjan asiantuntevien ja kriittisten saksalaisopiskelijoiden kysymysten takia. Vaikka kuulin samankaltaisen yritysesittelyn toissaviikon perjantaina vieraillessani yrityksen telakalla Meriupseeriyhdistyksen kanssa, oli tämä luento selvästi avoimempi ja yksityiskohtaisempi. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka samojen esityskuvien pohjalta puhuja voi luoda erisisältöisen luennon. Läsnäoloa vaativat opinnot päättyivät tämän yhden luennon jälkeen. Sain vihdoin ja viimein kurssin opinnäytetyöni siihen vaiheeseen, että kehtasin tulostaa sen ensimmäistä kertaa ja antaa brittiläiselle opiskelijakollegalleni ensimmäistä oikolukua varten. Alkuiltapäivästä kansainväliset opiskelijat kokoontuivat nyyttikestilounaalle koulun lähettyvillä asuvan hollantilaisen opiskelutoverin J.v.V:n kotiin. Mukana olivat luonnollisesti myös perheenjäsenet. Toin uunilohta, fenkolia ja perunoita, ja ne maistuivat hyvin.
Erinomaisen lounaan jälkeen keskusteluja jatkettiin kahdessa ryhmässä. Keskustelujen pohjalta päädyttiin tarkennettuihin vaatimuksiin, joiden pohjalta MTG:n edustajat laativat muutaman ehdotuksen siitä millainen alus voisi tulla kyseeseen. Toimiston edustajat tulevat koululle käymään vielä kahteen otteeseen. Tällä välin opiskelijat jatkat työtä pohtimalla mittareita sille, miten vaatimusten täyttymisen astetta mitataan sekä prioriointijärjestystä ja -kriteereitä, jos ja kun joistain vaatimuksista joudutaan tinkimään. Yhteenvedon jälkeen siirryttiin linja-autolla takaisin koululle.
Tiistaina jatkettiin ryhmätöitä parin tunnin ajan, minkä jälkeen osastopäällikkö C.P. Bundeswehrin suunnittelulaitokselta luennoi lounaaseen saakka siitä, tulisiko alusluokkien rakentamisen asemesta rakentaa aluslinjoja, joita kehitettäisiin jatkuvasti niiden koko elinkaaren ajan. Hän perusteli teoriansa monipuolisesti ja kattavasti, mutta yleisön joukosta kuultiin myös useita perusteltuja vasta-argumentteja. Luennoitsijan tärkeimmät argumentit olivat taloudelliset ja teollisuuspoliittiset. Hän esitti, että kustannukset alusta kohden voisivat linja-ajattelun tuloksena jopa puolittua. Vasta-argumenteissa sen sijaan korostuivat taktiset ja tekniset vaatimukset. En pystynyt kaikilta osin seuraamaan argumentointia, mutta luento tarjosi kuitenkin virkistävän, poikkeavan näkökulmaan vakiintuneeseen alusluokka-ajatteluun.
Iltapäivällä ei ollut luokanvalvojan tunteja, mutta minulla oli sen sijaan välikeskustelu (Zwischengespräch) kurssinjohtajan kanssa. Keskustelimme mm. toiveistani tulevien palveluspaikkojen suhteen sekä tulevista tapahtumista. Kurssinjohtajaa kiinnosti kuitenkin ehkä eniten saada tietää, onko minulla huolia tai murheita opintoihin tai muuhun elämään liittyen. Niitä ei ollut: olen pääsääntöisesti erittäin tyytyväinen valintaani ja opiskeluun täällä.
Keskiviikkona ryhmätöille oli varattu käytännössä koko päivä, pois lukien alkuiltapäivän liikuntatunnit. Maavoimien opintoryhmä oli kuitenkin poissa, joten ohjattua liikuntaa ei ollut. Siksi kävin liikuntatunnilla omatoimisesti uimassa. Ryhmätyön alaryhmien johtajat eivät edeleenkään ole onnistuneet organisoimaan työtä siten, että kaikille riittäisi tekemistä. Erityisesti tämä koskee kansainvälisiä opiskelijoita. On totta, että vaatimusten priorisointi edellyttää saksalaista järjestelmäosaamista ja kansainvälisille opiskelijoille jää enemmänkin kommentaattorin rooli. Siitä huolimatta näkisin, että työnjaon suunnitteluun olisi voinut panostaa vähän enemmän, enkä epäröinyt tuoda näkemystäni esille kysyttäessä. Onneksi voin joutilaana aikana työstää omia kirjallisia töitä, jotka sain lähetettyä itselleni sähköpostilla (kaikenlainen ulkoisten muistien liittäminen Bundeswehrin tietokoneisiin on kiellettyä).
Myös torstai oli lähes kokonaan varattu ryhmätöille. Iltapäivän englannintunnit oli peruttu, koska maavoimalinjan opiskelijat olivat maastontiedustelussa. Pääsin sen sijaan kuulemaan infotilaisuutta, jonka Hampurin poliisi piti seuraavan kurssin kansainvälisille opiskelijoille. Tämä tilaisuus avautui minulle siksi, että yksi meidän kurssin kansainvälisistä opiskelijoista oli käsketty noutamaan poliisi pääportilta. Näin siksi, että kurssien toimistot olivat tänään sidottuja edellisen kurssin päättäjäisten järjestelyihin. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi tietämättä mistä oli kyse, ja tällä kertaa kävi tuuri.
Iltapäivän päätteeksi luennoi alusten standardisoinnin (esim. Norske Veritas, Lloyds) asiantuntija. Minä en kuitenkaan päässyt osallistumaan tälle luennolle, koska minut oli käsketty isännöimään Hampurin poliisin luentoa seuraavan kurssin kansainvälisille opiskelijoille. Seuraavan kurssin kurssitoimiston henkilökunta tai tuutorit eivät ehtineet tätä pikku tehtävää hoitamaan, koska he olivat sidottuja samaan aikaan järjestettäviin edellisen kurssin päättäjäisiin. Edellisen kurssin johtaja, vääpeli jne. siis jatkavat suoraan seuraavan kurssin kanssa. Poliisi kertoi varsin leppoisaan tyyliin Hampurin liikenteestä, rikollisuusuhkista, poliisin hallinnosta ym. ja vastaili kuulijakunnan runsaisiin kysymyksiin. Poliisin vierailu venyi kysymysten takia niin, että ehdin takaisin standardisointiluennon viimeisille kymmenelle minuutille.
Perjantain ainoan luennon piti key account Manager H.D.E yrityksestä ThyssenKrupp Marine Services. Kyseessä oli yritysesittely, joka kuitenkin oli muuttua välillä kuulusteluksi merivoimalinjan asiantuntevien ja kriittisten saksalaisopiskelijoiden kysymysten takia. Vaikka kuulin samankaltaisen yritysesittelyn toissaviikon perjantaina vieraillessani yrityksen telakalla Meriupseeriyhdistyksen kanssa, oli tämä luento selvästi avoimempi ja yksityiskohtaisempi. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka samojen esityskuvien pohjalta puhuja voi luoda erisisältöisen luennon. Läsnäoloa vaativat opinnot päättyivät tämän yhden luennon jälkeen. Sain vihdoin ja viimein kurssin opinnäytetyöni siihen vaiheeseen, että kehtasin tulostaa sen ensimmäistä kertaa ja antaa brittiläiselle opiskelijakollegalleni ensimmäistä oikolukua varten. Alkuiltapäivästä kansainväliset opiskelijat kokoontuivat nyyttikestilounaalle koulun lähettyvillä asuvan hollantilaisen opiskelutoverin J.v.V:n kotiin. Mukana olivat luonnollisesti myös perheenjäsenet. Toin uunilohta, fenkolia ja perunoita, ja ne maistuivat hyvin.
15.9.2016
8. päivä
Merivoimiin (Deutsche Marine) perehdytystä jatkoi kommodori M. Oppitunti oli rakennettu seuraavien kysymysten ympärille:
Saksalla on nykyään merivoimien esikunta (Marinekommando), johon on sulautettu siis nyt jo lakkautetut kolme puolustusministeriön alaista osastoa (Marineamt, Führungstab Marine ja Flotillienkommando).
Saksassa tehdään ero operatiivisen johtamisen ja tehtävän johtamisen välillä. Operatiivinen johtaminen (Operative Führung) on sitä, mitä joukoilla tehdään tehtävän saavuttamiseksi, esim. liike ja vaikuttaminen. Tehtävän johtamiseen (Einsatzführung) sisältyy kaikki muu: logistiikka, henkilöstötuki, lääkintä (saksassa erotetaan lääkintä logistiikasta), johtamisen tuki (johtamisjärjestelmät?) ja valvonta (Logistik, Personal, Sanität, FüUstg und Führungs/Kontrollfunktion). Opettajan mukaan jopa hänellekin pitkästä palvelusurastaan huolimatta ero on välillä vaikea ymmärtää. Ero onkin osittain keinotekoinen ja johtuu siitä, että Saksa operoi käytännössä aina liittolaisten kanssa ja miltei aina niiden alaisuudessa. Niinpä ns. tehtävän johtaminen on usein kansallisten asioiden ja tehtävien johtamista.
Merivoimien konsepti (Maritime Fähigkeiten) rakentuu samalla tavalla kuin koko Bundeswehrin (vielä voimassaoleva?) konsepti. Tämä konsepti (Verbund FAWU) sisältää neljä toimintoa: johtaminen (Führung), tiedustelu (Aufklärung), vaikuttaminen (Wirkung) ja tuki (Unterstützung). Näitä toimintoja toteutetaan Saksassa viidessä taistelutilan ulottuvuudessa (Dimensionen): maa (Land), ilma (Luft), meri (See), avaruus (Weltraum) ja informaatio (Informationsraum).
Tämän melko teoreettisen esityksen jälkeen komentaja W. jatkoi kertomalla merivoimien koulutus- ja rotaatiojärjestelmästä. Saksan merivoimat on viime vuosina ollut varsin kuormitettu erilaisilla ulkomaantehtävillä. Erityisesti tämä on koskenut fregatteja ja huoltoaluksia. Niille on jouduttu varaamaan kaksi miehistöä kullekin, jolloin operaation jälkeinen telakointi ja operaatioita edeltävä huolto on mahdollista. Henkilöstökysymyksiin liittyvistä ongelmista kuten majoituksista, päivähoitopaikoista ym. keskusteltiin pidemmpäänkin, mm. varusmiespalveluksen merkityksestä henkilöstön saatavuudelle ja yhteiskunnalle yleensä.
Saksan uudet Baden-Würtenberg -luokan fregatit (F125) saavuttavat operatiivisen valmiuden 2020. Alus on varsin suuri ja monipuolisesti varustettu. Alusta ei ole suunniteltu klassiseen merisodankäyntiin (pl. pintatorjunta), vaan pikemminkin asymmetriseen sodankäyntiin ja meriliikenteen suojaamiseen. Aluksessa ei ole sukellusveneentorjuntavarustusta, ei edes
sonaria. Sen sijaan siinä on 2 helikopteria, 4 venettä sekä tilat n. 50 henkilön joukolle. Lisäksi alus on suunniteltu siten, että se voi olla operaatiossa 2 vuotta(!) yhtäjaksoisesti.
Suunitteluasteella (toteutustapa kolmesta vaihtoehdosta on valittu) oleva monitoimitaistelualus (Mehrzweckkampfschiff 180 tai F126) saavuttaa operatiivisen valmiuden 2030. Alus on suunniteltu pitkäkestoisiin (jopa 2 vuotta) merioperaatioihin korkean uhkan alla koko maailmassa. Aluksen pituus on 155 m ja uppouma 9800 tonnia. Hinnaksi on arvioitus 1 miljardi euroa(!) alusta kohden. Aluksia on tilattu 4 kpl ja jätetty optio kahdesta.
- Miksi Saksalla on merivoimat?
- Mitä Saksan merivoimilta odotetaan?
- Mitä kykyjä Saksan merivoimilla on?
- Miten Saksan merivoimat toimivat?
- Miltä Saksan merivoimien tulevaisuus näyttää?
Saksalla on nykyään merivoimien esikunta (Marinekommando), johon on sulautettu siis nyt jo lakkautetut kolme puolustusministeriön alaista osastoa (Marineamt, Führungstab Marine ja Flotillienkommando).
Saksassa tehdään ero operatiivisen johtamisen ja tehtävän johtamisen välillä. Operatiivinen johtaminen (Operative Führung) on sitä, mitä joukoilla tehdään tehtävän saavuttamiseksi, esim. liike ja vaikuttaminen. Tehtävän johtamiseen (Einsatzführung) sisältyy kaikki muu: logistiikka, henkilöstötuki, lääkintä (saksassa erotetaan lääkintä logistiikasta), johtamisen tuki (johtamisjärjestelmät?) ja valvonta (Logistik, Personal, Sanität, FüUstg und Führungs/Kontrollfunktion). Opettajan mukaan jopa hänellekin pitkästä palvelusurastaan huolimatta ero on välillä vaikea ymmärtää. Ero onkin osittain keinotekoinen ja johtuu siitä, että Saksa operoi käytännössä aina liittolaisten kanssa ja miltei aina niiden alaisuudessa. Niinpä ns. tehtävän johtaminen on usein kansallisten asioiden ja tehtävien johtamista.
Merivoimien konsepti (Maritime Fähigkeiten) rakentuu samalla tavalla kuin koko Bundeswehrin (vielä voimassaoleva?) konsepti. Tämä konsepti (Verbund FAWU) sisältää neljä toimintoa: johtaminen (Führung), tiedustelu (Aufklärung), vaikuttaminen (Wirkung) ja tuki (Unterstützung). Näitä toimintoja toteutetaan Saksassa viidessä taistelutilan ulottuvuudessa (Dimensionen): maa (Land), ilma (Luft), meri (See), avaruus (Weltraum) ja informaatio (Informationsraum).
Tämän melko teoreettisen esityksen jälkeen komentaja W. jatkoi kertomalla merivoimien koulutus- ja rotaatiojärjestelmästä. Saksan merivoimat on viime vuosina ollut varsin kuormitettu erilaisilla ulkomaantehtävillä. Erityisesti tämä on koskenut fregatteja ja huoltoaluksia. Niille on jouduttu varaamaan kaksi miehistöä kullekin, jolloin operaation jälkeinen telakointi ja operaatioita edeltävä huolto on mahdollista. Henkilöstökysymyksiin liittyvistä ongelmista kuten majoituksista, päivähoitopaikoista ym. keskusteltiin pidemmpäänkin, mm. varusmiespalveluksen merkityksestä henkilöstön saatavuudelle ja yhteiskunnalle yleensä.
Saksan uudet Baden-Würtenberg -luokan fregatit (F125) saavuttavat operatiivisen valmiuden 2020. Alus on varsin suuri ja monipuolisesti varustettu. Alusta ei ole suunniteltu klassiseen merisodankäyntiin (pl. pintatorjunta), vaan pikemminkin asymmetriseen sodankäyntiin ja meriliikenteen suojaamiseen. Aluksessa ei ole sukellusveneentorjuntavarustusta, ei edes
sonaria. Sen sijaan siinä on 2 helikopteria, 4 venettä sekä tilat n. 50 henkilön joukolle. Lisäksi alus on suunniteltu siten, että se voi olla operaatiossa 2 vuotta(!) yhtäjaksoisesti.
Suunitteluasteella (toteutustapa kolmesta vaihtoehdosta on valittu) oleva monitoimitaistelualus (Mehrzweckkampfschiff 180 tai F126) saavuttaa operatiivisen valmiuden 2030. Alus on suunniteltu pitkäkestoisiin (jopa 2 vuotta) merioperaatioihin korkean uhkan alla koko maailmassa. Aluksen pituus on 155 m ja uppouma 9800 tonnia. Hinnaksi on arvioitus 1 miljardi euroa(!) alusta kohden. Aluksia on tilattu 4 kpl ja jätetty optio kahdesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)