111.-115. päivä

Tämän viikon ajaksi kurssi jakautuu jälleen kerran eri seminaareihin, joissa tarkastellaan yhteistä teemaa eri näkökulmista. Yhteinen teema on projektinhallinta ja eri näkökulmista tätä aihetta tarkastelevia seminaareja on viisi. Minä valitsin ryhmän, jossa tarkastellaan sosiaalista mediaa (some) projektinhallinan työkaluna.
Maanantai alkoi kuitenkin kaikille yhteisellä luennolla, joka käsitteli sekin sosiaalista mediaa ja viestintää. Luennon piti everstiluutnantti C.B. Sain vaikutelman, että johdantoluento oli eräänlainen keynote-luento koko seminaariviikolle, eli valitsin siis oikean seminaariryhmän. Luennon aluksi luennoitsija kysyi kuinka monella kuulijoista on Facebook- tai Twitter-tili. Aika vähän käsiä nousi ylös. Seuraavaksi luennoitsija esitteli Naton monikansallisen tutkimusprojektin (Suomikin oli mukana), jossa oli kokeiltu ja analysoitu informaatioympäristössä vaikuttamista. Kokeilun nimi oli Multinational Information Operation Experiment (MNIOE). Kokeiluissa luotiin asetelma, jossa ennalta tiedettyihin Naton tapahtumiin (esim. tiedotustilaisuus tai huippukokous) liittyen seurattiin avaintoimijoiden toimintaa sekä valittujen avainsanojen käyttöä sosiaalisessa mediassa. Tulosten perusteella analysoitiin sekä sosiaalisen median kattavuutta (performance) ja vaikutusta (Impact). Tavoitetilassa viestintä olisi integroitua siten, että 1) narratiivi 2) informaatiostrategia 3) vaikutukset informaatioympäristössä ja 4) toiminta informaatioympäristössä toimisivat sykronisoidusti. Kokeilujen tulokset on koottu raporttiin "Analytical Concept for the use of Social Media as an Effector".
Tämän jälkeen siirryttiin seminaariluokkiin. Ensimmäisen luennon omassa seminaarissani piti komentaja H.B. Hänen esityksessään syvennyttiin Bundeswehrin toimintaa sosiaalisissa medioissa: missä medioissa Bundeswehr toimii, millä perusteilla ja millä periaatteilla. Esittelyä seurasi aktiivinen keskustelu, jonka aikana luennoitsija joutui osittain puolustuskannalle ja sai vastata moniin kiperiin kysymyksiin. Bundeswehr toimii tällä hetkellä viidessä mediassa: Facebook, Twitter, Instagram, YouTube ja Snapchat. Toimijana on Bundeswehr eikä toimivaltaa ole jaettu puolustushaaroille tai sitä alemmille johtoportaille (kuten Suomessa). Sen sijaan osavaltioiden esikunnille on annettu joitain tehtäviä toimia somessa. Tässä alueellisessa tiedottamisen mallissa on seurattu liittovaltion yleisradion esikuvaa. Iltapäivällä oli infotilaisuus heinäkuussa ennen kesälomaa pidettävään matkaan liittyen. Kurssinjohtaja antoi tarkentavia ohjeita käyttäytymisestä ja opiskelusta, ja samassa tilaisuudessa ylennettiin jälleen kaksi kurssikaveria majuriksi (edeltävällä viikolla ylennettiin yhdeksän).
Tiistain seminaari-istunnon aloitti jälleen komentaja H.B. Hän jatkoi kertomalla lisää Bundeswehrin toiminnasta somessa esimerkkeihin sitoen. Monet Bundeswehrin somekampanjoista olivat minulle entuudestaan tuttuja, sillä olen seurannut monia Bundeswehrin kanavia jo pitkään.
Tämän jälkeen luennoi toimittaja Dirk Finger SOME:n käytön strategioista ja kohderyhmäanalyysista. Hän lähestyi aihetta fiktiivisen tehtävänannon kautta, jossa päämääränä oli lisätä FüAkBw:n tunnettuutta verkossa. Somestrategiaa lähdittiin laatimaan kysymysten kautta: 1. Mihin FüAkBw:tä tarvitaan? 2. Mitä FüAkBw tekee eri tavalla tai erityisen hyvin? Miksi FüAkBw:iin kannattaisi tulla? 4. Miksi FüAkBw:n kanssa kannattaisi verkostoitua? Kohderyhmät määriteltiin alueellisesti, demografisesti ja temaattisesti. Kohderyhmäanalyysia varten on olemassa paljon työkaluja, mm. Facebookissa. Strategia ja tavoitteet kannattaa miettiä huolella, muuten menee aikaa ja energiaa hukkaan. Eräs hyvä tapa on katsoa mitä pahimmat kilpailijat tekevät hyvin ja soveltaa sitä. Myös pinnalla olevia trendejä ja aihetunnisteita kannattaa hyödyntää. Hakukoneoptimointi ja oman markkinaraon löytäminen auttaa myös - omaperäisyys kannattaa, eli samaa mitä muut tekevät paremmin ei välttämättä kannata tehdä. Sama sanoma kannattaa välittää eri muodoissa (teksti, kuva, ääni, video, live, 3D, jne.) ja useilla eri kanavilla. Tärkeää on myös verkostoitumisen seuranta, ja tähänkin on olemassa runsaasti hyviä työkaluja (mm. KPI, eli Key Performance Indicator).
Aamupäivän päätti toimittaja M.S:n luento, jossa hän keskittyi Twitterin ja YouTuben ominaisuuksiin ja käyttöön. Tämä luento ei sisältänyt minulle kovinkaan paljon uutta tietoa, mutta jotain kuitenkin. Onneksi minulla oli netti käytössä koulun tarjomassa kannettavassa, niin pääsin heti kokeilemaan vinkkejä käytännössä. Lopuksi annettiin tehtävänanto ryhmätöihin: seminaariryhmä jakautui neljään pienryhmään, joiden tehtäväksi tuli keksiä keinoja FüAkBw:n näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi eri näkökulmista. Oman pienryhmäni näkökulmaksi valikoitui Hampurin ja Blankenesen kaupunginosan näkökulma akatemiaan.
Iltapäivän aluksi oli pari tuntia oikeudenhoitoa tavalliseen tapaan. Tämän jälkeen meidän seminaariryhmässä palattiin ryhmätöiden pariin. Tässä vaiheessa jouduin taas kerran toteamaan, että kyllä puoli päivää saksan keskittynyttä kuuntelua riittää hyvin. Kokonaiseen päivään eivät minun henkiset voimavarani eivät aivan riitä.
Keskiviikon seminaaripäivä alkoi luennolla tekijänoikeuksista ja henkilönsuojasta. Sen piti lakimies P.v.M. Luento kirvoitti aktiivista keskustelua, jota oli ihan viihdyttävä seurata. Tekijänoikeuksiin ja yksityisyyden suojaan liittyvä lainsäädäntö vaikuttaisi olevan Saksassa jonkin verran tiukempi kuin Suomessa. Tätä seurasi everstiluttnantti C.B:n pohjustus narratiiveista ja työkaluista niiden luomiseksi. Tarina rakentuu ongelmasta tai ristiriidasta, sen ratkaisusta ja tarinan kaaresta näiden kahden välillä. Tarinoiden tarkoituksellinen rakentaminen kannattaa siksi, että ne jäävät ihmisille mieleen huomattavasti paremmin kuin irralliset tosiasiat tai väitteet. Tämän jälkeen palattiin hetkeksi ryhmätöiden pariin. Iltapäivällä oli liikuntakoulutusta: kuntopiiri ja sisäjalkapalloa toisen kasarmin liikuntasalissa. Ei mitenkään erityisen hauskaa, mutta hyvää treeniä kuitenkin. Iltapäivän päätteeksi jatkoimme ryhmätöitä n. tunnin ajan.
Illalla oli vielä tälle seminaarille pakollinen ja muille vapaaehtoinen iltaluento. Se oli paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin SOME:aan liittyviä kysymyksiä. Keskiviikko oli poikkeuksellisen pitkä mutta kohtalaisen mielenkiintoinen päivä.
Torstaina jatkettiin ryhmätöiden tekoa aamupäivän ajan, minkä jälkeen työryhmien tuotokset tarkasteltiin 10 minuutin pituisten esitysten muodossa. Kaikki esitykset olivat mielestäni varsin ansiokkaita ja sisälsivät mm. valokuvia sekä editoituja videoita. Aikaistetun lounaan jälkeen saatiin seminaariryhmän vetäjiltä palaute ja parhaimmaksi arvoidun tuotoksen aikaansaanut työryhmä palkittiin korillisella olutta. Maassa maan tavalla. Iltapäivällä oli englanninopetusta. Meille palautettiin esseet, jotka ryhmämme sai kirjoittaa pari viikkoa aikaisemmin, ja lisäksi katsoimme jakson sotiasaiheista englanninkielistä televisiosarjaa tavalliseen tapaan.
Perjantaina oli seminaarin viimeinen luento sekä palautetilaisuus. Luennon piti kapteeniluutnantti S. ja se käsitteli Bundeswehrin Facebook-sivuja Hampurin osavaltiossa, joiden pääylläpitäjä luennoitsija oli. Sivut perustettin Bundeswehrin käskystä joulukuussa 2015. Bw:n omat alueelliset sivut on kahdeksalla osavaltiolla. Hampurin sivuilla on n. 2000 tykkäystä. Sivua ylläpitää päätoimisesti 3 henkilön tiimi (muun tiedotustoiminnan ohella). Sivun päivitysten on liityttävä Bundeswehriin ja Hampuriin, muunlaiset päivitykset eivät ole sallittuja. Suuri osa ylläpidon työpanoksesta menee moderointiin. Palautekeskustelun jälkeen päivä päättyi hieman ennakoitua aiemmin.
Kokonaisuutena viikko oli varsin mielenkiintoinen mutta työntäyteinen, joskaan ei välttämättä kovinkaan hyödyllinen. Yhteenvetona voi todeta, että Saksa yleensä ja Bundeswehr esityisesti on Suomea muutaman vuoden jäljessä tietoyhteiskuntana, digitaalisaatiossa ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

45.-48. päivä

Tällä viikolla alkaa kolmeviikkoinen moduuli aiheesta yhteiskunnallinen kehitys (Gesellschaftliche Entwicklung). Moduuli totetutetaan siten, että ensimmäisellä viikolla annetaan luento-opetusta kolmessa ryhmässä, jotka saa valita vapaasti ja luentojen tauoilla voi vaihtaa ryhmää. Näiden luentosarjojen teemat ovat "Bundeswehrin ajankohtaiset talous- ja sosiaalipoliittiset kehitysnäkymät", "sotahistorian tutkimuksen ajankohtaisia kehitysnäkymiä" ja "sotaväki tutkimuskohteena". Luentosarjojen pääopettajat esittelivät omat luentosarjansa ja yrittivät samalla houkutella kuulijoita juuri heidän luennoilleen. Kahdella jälkimmäisellä viikolla opetus on viidessä seminaariryhmässä, joihin ilmoittauduttiin etukäteen. Näiden seminaarien välillä ei voi vaihtaa kesken moduulin ja opetus ei ole pelkkää luento-opetusta, vaan seminaareihin kuuluu esim. ryhmätöitä. Seminaarien aihepiirit ovat "äärioikeisto ja oikeistopopulismi", "kidutus ilmiönä ja tutkimuskohteena", "kuolema sotilaallisesta näkökulmasta", "yhteiskunnallisen kehityksen taustatekijät" sekä "pahuus".

Maanantaina oli moduulin ja sen aloittavan seminaariviikon johdantoluento sekä seminaariryhmien johdantoluento tehtävänantoineen. Minulle tehtäväksi lankesi lukea kolme kellastunutta, saksankielistä kirjaa yhteiskuntatieteilijältä, josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullut, ja laatia niistä n. 45 minuutin esitelmä, saksaksi tietenkin, jonka pidän viikon kuluttua keskiviikkona. Melko haastavaa, katsotaan miten minun käy.

Iltapäivällä oli vuorossa vierailu Hampurin raatihuoneelle. Perillä oli kahvit ja n. puolentoista tunnin esitelmä johtavalta kunnallispoliitikolta. Esitelmä ei ollut sisällöltään kovinkaan mielenkiintoinen, mutta se omalta osaltaan valaisi liittotasavallan poliittista järjestelmää ja sitä, kuinka paljon itsenäistä päätäntävaltaa osavaltioilla itseasiassa onkaan. Hampurihan on paitsi Saksan toiseksi suurin kaupunki myös oma osavaltionsa. Luennoitsija kertoi, että Hampuri on myös Euroopan vauraimpia alueita mitattuna bruttokansantulolla asukasta kohden.

Tiistaina osallistuin aamupäivän aluksi yhteiskunnallista kehitystä talouden näkökulmasta tarkastelevaan seminaariryhmään. Luennoitsija oli S.B. Bundeswehrin osuus liittovaltion budjetista vuonna 2016 oli 34,3 miljardia euroa. Bruttokansantuotteesta puolustusbudjetin osuus oli 1,3 %. Rahoituksen kehitysnäkymät ovat kuitenkin synkät kuten muuallakin länsimaissa. Merkille pantava on trendi, jossa sosiaali- ja eläkemenojen osuus valtionbudjetista on jatkuvasti kasvanut. Samalla henkilöstömenojen osuus puolustusbudjetissa on kasvanut ja on Bundeswehrissä lähes 50 % siitä huolimatta, että henkilöstömäärä on pienentynyt lähes puolella.

Tiistaiaamupäivän toinen luento käsitteli Afganistanissa muodustunutta iskulausetta "Treue um Treue", sen syntyhistoriaa, merkityksiä ja sivumerkityksiä. Lause on luennon jälkeenkin melko vaikea kääntää suomeksi, mutta se tarkoittaa lähinnä uskollisuutta uskollisuudesta tai uskollisuutta uskollisuuden vuoksi. Se tarkoittaa sitä, että kaveria ei jätetä, kaatuneenakaan, eikä unohdeta ikinä ja ennenkaikkea sitä, että tämä uskollisuus on vastavuoroista. Iskulause syntyi uudelleen Afganistanissa 2010, mutta sillä on historia jo ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta. Bundeswehr kielsi sen pitkällisen prosessin jälkeen 2013 - 14. Kiellon perustelut olivat luennoitsijan mielestä ontuvat eivätkä lauseen historialliset yhteydetkään ole kiistattomat. Luennoitsija teoretisoi perinteiden ja käytäntöjen eron ja argumentoi, että kielto oli ennenaikainen. Lause esiintyy lukemattomissa sotamuistomerkeissä eikä sitä koeta yhteiskunnassa negatiivisesti. Lauseen hyväksyivät myös Zentrum für Innere Führung ja Saksan perustuslakituomioistuin sekä kolme muuta institutiota. Sen sijaan Helmut Schmidt -yliopiston historian professori kehotti Bundeswehriä selvästi tuomitsemaan iskulauseen käytön. Luennoitsijan mukaan lause on kuitenkin ikivanhaa germaanista alkuperää jo keskiajalta ja feodaaliyhteiskunnasta. Lause on yhtä kaikki Bundeswehrissa tätä nykyä kielletty. Luennon jälkeisessä keskustelussa kävi ilmi, että yksimielisen kuulijakunnan mielestä kielto tulisi kumota.

Tiistai-iltapäivällä oli tavallinen historiantunti, jonka aiheena oli Clausewitz-kasarmi (jossa FüAkBw siis sijaitsee) historiallisena tapahtumapaikkana. Luento kesti 20 minuuttia, minkä jälkeen tutustuttiin kasarmin historiaan kiertokävelyn muodossa. Opin paljon uutta ja mielenkiintoista kasarmin historiallisista vaiheista.

Keskiviikon ainoan luennon piti everstiluutnantti ja Potsdamin yliopiston dosentti J.Z. Hänen esitelmänsä aiheena oli "Sotaväki ja sen saksalaiset - sotilaan identiteetti Saksassa 1870 - 1970". Aihe on valtavan laaja, mitä luennoitsija kuvasi esimerkillä: Mitä Bismarck olisi ajatellut jos olisi saanut kuulla että 150 vuotta myöhemmin ylipäällikkönä on siviili ja vieläpä nainen? Väliin mahtuu 2 maailmansotaa, liittoumia ja kansainvälistä yhteistyötä. Saksalaisen sotilaan nykyinen identiteetti on valtavan suuri palapeli, johon vaikuttaa historia, maahanmuutto, yhdistyminen, politiikka, jne. Bundeswehrin sotilaista nykyään n. kolmasosalla on maahanmuuttajan tausta (vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Saksan ulkopuolella. Tämän jälkeen pohdittiin, mikä on saksalainen identiteetti ja kuka on saksalainen. Varsin mielenkiintoinen ja hyvin argumentoitu luento tämäkin.

Keskiviikkoaamupäivälle oli luennon lisäksi varattu pari tuntia omatoimista työskentelyä, jotka käytin sosiologian esitelmän valmisteluun, joka minun on määrä pitää seuraavana keskiviikkona. Lounaalla kansainväliset opiskelijat kokoontuivat aterioimaan yhdessä upseerikerholle. Lounaalle osallistui myös kurssin johtaja eversti H.W. Lounaalta olikin jo kiire liikuntakoulutukseen. Uintiharjoituksen aiheena oli pakolliset kuntosuoritukset ja pelastusuinnin tekniikkaharjoitukset. Pakollisista suorituksista teimme 25 metrin pikauinnin sekä 100 metrin vaatteet päällä uinnin. Merkillepantavaa oli, että luokan 16:sta opiskelijasta uintiharjoitukseen osallistui vain 5. Useimmilla oli pätevä syy poissaoloon, mutta asialla saattaa olla tekemistä myös sen kanssa että luokanvalvojamme everstiluutnantti C.K. inhoaa uimista eikä koskaan osallistu uintiharjoituksiin. Kaikessa muussa liikuntakoulutuksessa hän sen sijaan on innolla mukana - ja niihin osallistuu myös useampia opiskelijoita.

Torstain ensimmäisen luennon aiheena oli pankkijärjestelmän kehitysnäkymät. Luento oli hyvä mutta siinä määrin yleisluontoinen, että terävimmät väitteet ja johtopäätökset jäivät puuttumaan. Oma johtopäätökseni on sama minkä olen saanut todeta jo käytännössä: Suomen pankkijärjestelmä on Saksan vastaavaa muutaman askeleen kehityksessä edellä.

Torstaiaamupäivän toinen luento käsitteli SS:n Ahnenerbe-järjestön lääketieteellisiä tutkimuksia ja sen piti aiheesta kirjan kirjoittanut J.R. Luento oli varsin syvältäluotaava analyysi järjestön rakenteesta, tavoitteista ja toiminnasta, mutta siitä ei kuitenkaan jäänyt käteen kovinkaan paljoa tai olennaisia johtopäätöksiä nykypäivää ajatellen. Ikävän sivumaun luentoon antoi se, että luennoitsija toistuvasti ivasi tutkimuskohdettaan arvottavin termein ja irtisanoutui siitä. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta mielestäni tarpeetonta, sillä se häiritisi luennon tieteellisyyttä sekä ymmärrettävyyttä jo määränsä puolesta. Ilmeisesti se on Saksassa näitä asioita tutkiessa kuitenkin yhä edelleen väistämätöntä.

Torstai-iltapäivällä oli kielikoulutusta, eli englannintunti. Iltapäivän päätteeksi oli bonuksena vielä kurssinjohtajan oppitunti, jossa ruodittiin puolustusministerin käskemiä uudistuksia koululle ja sen opetukseen. Koulun johtajan laatiman suunnitelman mukaan päävastuu opiskelijoiden osuudessa uudistusten suunnitelussa kuuluu viime vuonna opintonsa aloittaneelle kurssille, eli LGAN 2015:lle. Oppitunti venyi odotettuakin pidemmäksi, kun Moltke-salin videotykki reistaili.

Perjantaina olin vapaalla ja matkustin Suomeen.