423. - 427. päivä.

Kesätaukoa edeltävän viimeisen viikon teemana oli Studienphasen eli lähes koko kevätlukukauden kestäneen mittavan ryhmätyön tulosten taltiointi. Käytännössä työ siis käsitti eri ryhmien tuotosten saattaminen tallennuskelpoiseen muotoon. Mikäli kyseessä oli puhe-esitys, se tuli kirjoittaa puhtaaksi asiakirjamuotoon. Kuvista ja muista poster-esitysten havaintovälineistä otetut valokuvat taltioitiin myös. Tässä sinänsä tärkeästä työstä ei oikein löytynyt roolia kansainvälisille opiskelijoille, sillä meidän saksankielentaitomme eivät olisi riittäneet tulosten taltioimiseen tekstimuotoon. Niinpä oman ryhmäni johtaja vapautti minut sekä yhdysvaltalaisen ja kreikkalaisen kollegani tästä osuudesta.
Maanantai alkoi vain saksalaisille opiskelijoille suunnatulla luennolla, jonka aiheena oli Bundeswehrin kansainväliset tehtävät. Luennolle oli toki sallittua osallistua myös kansainvälisten, mutta sen sisältö oli kuulemma painottunut ulkomailla palvelevien hallinnollisiin koukeroihin, joten tein oikean ratkaisun jäädessäni diplomityön pariin.
Myös tiistaina, keskiviikkona ja torstaina käytin kaiken ylitsejäävän ajan diplomityöni viimeistelyyn. Viikon mittaan oli myös monenlaista muuta pientä tekemistä: tiistaina luokkani uusi valvoja eli Tutor everstiluutnantti W. esittäytyi. Lisäksi sain takaisin henkilöarvioni, josta oli kirjoitusvirheet korjattu. Keskiviikkona aamupäivän lopuksi pidettiin tiedotustilaisuus YK-opintojaksosta ja -harjoituksesta, joka järjestetään syyskuussa. Keskiviikkona pidettiin myös kurssinjohtajan läksiäiset grilli-illan muodossa. Väistyvä kurssinjohtaja piti erittäin hyvän puheen, minkä jälkeen syötiin ja kuunneltiin kurssibändin musisointia.
Torstaina oli aamulla liikuntaa. Paikalle oli päässyt kokonaiset 5 opiskelijaa, joten pelasimme sulkapalloa ja pöytätennistä. Liikunnan lisäksi ei ollutkaan sitten muuta ohjelmaa kuin kurssinjohtajan tehtävien vaihto. Tätä tilaisuutta ennen luokanvalvojani everstiluutnantti W. kokosi luokan kokoon. Vasta tehtävässä aloittaneena hän esitti ryhmälle useita perustavaa laatua olevia kysymyksiä, jotka olivat askarruttaneet minuakin ensi päivinäni koululla. Nämä koskivat esim. tietoliikenneyhteyksiä, siivousta ja perinne-esineitä. Uusi luokanvalvoja on selvästikin tullut suoraan sotilasyksiköstä, eikä hän vielä ole tottunut FüAkBw:n kampuksen hieman rennompaan meininkiin. Lopuksi hän toivotti hyvää kesää todeten, että perjantain työtunnit voi korvata esimerkiksi tutustumalla kotona YK-harjoituksen valmistautumismateriaaliin.
Varsinainen kurssinjohtajan tehtävien vaihto toteutettiin pienimuotoisena paraatina luokkarakennuksen edessä, palveluspuvussa, sotilaallisesti muodossa seisten. Edellinen kurssinjohtaja eversti W. puhui lyhyesti, sillä hän piti varsinaisen puheensa jo edellisenä iltana. Neljälle kesätauon aikana kurssilta poistuvalle kurssitoverille (tanskalainen, ranskalainen, kanadalainen sekä yksi saksalainen) jaettiin todistukset. Tämän jälkeen kurssi ilmoitettiin koulun johtajan sijaiselle amiraali S.:lle, ja hän puhui. Hän kiitti väistyvää kurssinjohtajaa monin sanoin ja esitteli tehtävät vastaanottavan. Varsinainen tehtävien vaihto tapahtui ilmoittamalla joukko amiraalille, jolloin amiraali antoi luvan tehtävien vaihtoon. Tehtävien vaihdon jälkeen uusi kurssinjohtaja ilmoitti joukon amiraalille. Lippua tai muutakaan esinettä ei luovutettu. Väistyvälle kurssinjohtajalle kajautettiin kurssin taisteluhuuto, minkä jälkeen amiraali poistui. Tämän jälkeen uusi kurssinjohtaja, everstiluutnantti H. puhui lyhyesti syksyn haasteista ja toivotti hyvää kesätaukoa.
Perjantaina ei ollut enää velvollisuutta saapua koululle. Tästä huolimatta tulin paikalle tekemään diplomityötä muutamaksi tunniksi. Esittelin myös jääkäriliikkeestä kertovaa näyttelyä varta vasten paikalle saapuneelle pariskunnalle, ennen kuin pakkasin näyttelyn ja vein sen seuraavalle käyttäjälle. Samalla sain haettua kuivumassa olleet urheiluvarusteet pyykkiin.
Diplomityö on edennyt hyvin, mutta kuitenkin suunniteltua hitaammin, joten joudun käyttämään kesätauosta useampia päiviä sen työstämiseen.

418. - 422. päivä

Tämä on kielikoeviikko. Koko viikko on siis pyhitetty yksinomaa kielikokeille sekä niihin valmistautumiselle. Tietenkin ohjelmaa sotkemaan on määrätty myös palautekeskusteluja sekä yksittäisille kurssilaisille että kokonaisille luokille. Nämä tilaisuudet on kuulemma aikataulutettu kielikokeista vastaavia sen suuremmin konsultoimatta, joten he joutuvat jälleen kerran venymään ja järjestemään ylimääräisiä kokeita yksittäisille henkilöille. Viikon aikana järjestetään siis kirjoittamisen, kuullun ymmärtämisen ja luetun ymmärtämisen osakokeet koko kurssille kaikissa opiskeltavissa kielissä (eli englannissa ja ranskassa). Suullisen ilmaisun koetta on järjestetty n. kuukauden ajan erillisen ilmoittautumisjärjestelyn mukaan.
Täysin opitimoidulla aikataululla kielikokeet ja niihin liittyvät harjoittelut olisi minun arvioni mukaan saatu järjestettyä kolmessa työpäivässä. Nyt niihin käytetään koko kurssista n. kaksi viikkoa. Kieltenopettajat vetoavat henkilöstö- ja tilaresurssien niukkuuteen, mutta minusta kyse on pikemminkin koordinoinnin ja johtamisen puutteista. No, joka tapauksessa tyhjäkäyntiä syntyy merkittävissä määrin.
Tämä viikkon on sikäli poikkeuksellinen, että se sisältää koko kurssin ainoan arvosteltavan kokeen.
Maanantain aamupäivän aikana minun englannin koeryhmässäni harjoiteltiin kertaalleen läpi kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeet sekä palautettiin edellisellä kerralla kirjoitetut esseet. Lisäksi kerättiin palautetta kielten opetuksen järjestelyistä, sillä kielten opetus käsittääkseni päättyy tähän koeviikkoon. Kielten opetus on ollut määrällisesti erinomaisen runsasta, mutta mielestäni sen laadussa on parantamisen varaa. Eniten kehitettävää on kuitenkin siinä, että opiskelijat osallistuisivat heille tarjoittuun kieltenopetukseen, eivätkä vetoaisi mitä erilaisimpiin syihin jäädessään pois opetuksesta. Annoimme kuitenkin opettajalle kannustavaa ja kehittävää palautetta: Kieltenopetuksen aluksi opiskelijoiden lähtötason voisi mitata ja tarpeeksi edistyneet voisi vapauttaa tämän kielen opetuksesta. Kansainvälisille opiskelijoille voisi tarjota saksanopetusta. Tunneilla voisi katsoa vähemmän videoita ja vaikkapa teettää tietokoneavusteisia kielioppiharjoituksia. Iltapäivä oli meidän koeryhmällemme vapaata.
Tiistai alkoi kirjoittamisen kokeella. Kokeen jälkeen harjoiteltiin kertaalleen läpi kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeet, ties kuinka monetta kertaa. Suurimpana haasteena näissä kokeissa on edelleen se, että kysymykset ovat saksaksi. Saksankielisten kysymysten tulkinta on usein paljon vaikeampaa kuin englanninkielisen tekstin tai puheen ymmärtäminen. Onneksi varsinaisessa kokeessa saksaa ei äidinkielenään puhuvat saavat ilmeisesti jonkin verran ylimääräistä aikaa kysymysten lukemiseen.
Keskiviikko ja torstai olivat meidän koeryhmällemme vapaata. Keskiviikkona oli kielikoeviikon ulkopuolisena ohjelmana koulun kurssien johtajan, amiraali K.S.:n määräaikainen keskustelu- ja palautteenkeruutilaisuus omalle luokalleni sekä kahdenkeskinen palautekeskustelu oman kurssini johtajan kanssa. Edellisessä tilaisuudessa ei kuultu mitään uutta, vaan amiraali kertoili tarinoita oman virkauransa varrelta. Mitä palautetta luokkani saikin kerrottua painuu pian unohduksiin, sillä palautekeskusteluista ei pidetä pöytäkirjaa. Koulun strukturoitu palautejärjestelmä ja kehittämissuunnitelma loistavat poissaolollaan. Koulua toki kehitetään ja viedään eteenpäin sen mikä ehditään, mutta mihin tehdyt päätökset perustuvat on jäänyt minulta huomaamatta. Jos arvata pitäisi sanoisin, että tehdyt ratkaisut eivät pohjaudu tutkittuun tietoon.
Palautekeskustelu kurssin johtajan kanssa meni hyvin. Lähinnä kyse oli jäähyväisistä hänen puoleltaan, sillä hän siirtyy uusiin tehtäviin kesätauon aikana. Toki sivusimme henkilöarviointiani, jonka sain luokanvalvojaltani luettavaksi edeltävällä viikolla. Henkilöarvioinneissa on tapana välttää suoria kielteisiä ilmaisuja kuin ruttoa, ja näin oli myös omassa, kolmesivuisessa arvioinnissani. Näin ollen mielenkiintoisempaa kuin se mitä arvioinnissa lukee on usein se, mitä arvioinnissa ei lue. Totuus löytyy ns. rivien välistä.
Perjantaina järjestettiin minun koeryhmälleni kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeet. Kumpikin on 60 minuuttia kestävä tiukka rypistys, jossa mitataan englannin kielen kanssa yhtä lailla keskittymiskykyä ja saksan kielen taitoa. Koska vastaukset merkitään rasteilla lomakkeelle, saimme tietää tulokset heti: läpäisin molemmat kokeet hyvällä marginaalilla. Alustavien tulosten perusteella minulla on siis nyt englannin SLP 4444, tosin esseekirjoituksen arvostelu venyy ensi viikkoon.
Lauantaina kävin koululla esittelemässä jääkäreistä kertovaa näyttelyä kymmenelle reserviläiselle Lüneburgista. Nämä eivät päässeet Näyttelyn avajaisiin edeltävällä viikolla ja olivat erikseen toivoneet, että joku ehtisi päästämään heidät rakennukseen viikonloppuna.