207.-210. päivä

Viikon opetusaiheena oli tutustuminen Saksan merivoimiin (Deutsche Marine). Tämä tapahtui nelipäiväisessä harjoituksessa, josta käytettiin perinteistä nimitystä FüAkEx (FührungsAkademieExercise) ja joka toteutettiin Flensburgissa, Eckenfördessä sekä Kielin ympäristössä.
Maanantaiaamuna lähdettiin liikkeelle jo klo 07. Tätä ennen merisotaopin pääopettaja kommodori S. puhalsi signaalipillillä harjoituksen alkaneeksi. Bussimatka Flensburgiin merisotakoululle kesti n. 1 h 45 min. Perillä merisotakoulun varajohtaja kommodori S.A. piti lyhyen esittelyn koulun toiminnasta. Tämän jälkeen kurssi jakaantui kolmelle rastille, joiden aiheena oli navigointisimulaattori, Gorch Fock -koulupurjelaivan harjoitusmasto "Gor Top", sekä koulun museokokoelma. Välillä nautittiin merimiesperinteiden mukainen port & sherry sekä lounas. Erityisen antoisana pidin koulun upeaa museota, jossa oli vaikuttava kokoelma historiallisia esineitä, kuten pienoismalleja, lippuja, aseita, kunniamerkkejä, univormuja ja valokuvia Saksan merivoimien koko historian ajalta.
Rastikoulutuksen jälkeen palattiin luentosaliin, jona toimi koulun komea perinneaula. Seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat merivoimien esikunnan sunnitteluosaston osastopäällikkö sekä kaikkien merivoimien joukko-osastojen komentajat tai heidän edustajansa. Keskustelu noudatti tuttua kaavaa, eli osallistujat pitivät n. 10 - 15 minuutin pituisen alustuksen, minkä jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Näitä tulikin laidasta laitaan ja paneelin jäsenet vastasivat kysymyksiin kattavasti.
Päivän päätteeksi siirryttiin bussissa Kieliin. Bussimatkan aikana pidin omassa bussissani Navy Quiz -tietokilpailun, jonka kysymykset olimme merisotalinjan neljän kansainvälisen opiskelijan kanssa valmistelleet. Tietokilpailu oli kaksiosainen ja seuraava osa pidettäisiin seuraavan päivän bussimatkalla. Kieliin saavuttuamme n. kuuden aikaan kolmasosa kurssista majoittui hotelliin Kielin keskustaan ja lopun paikallisen laivastotukikohdan vierasmajoituksiin. Sain majoittua vierasmajoituksiin, mikä on tietysti positiivista siinä mielessä, että rahaa säästyy. Majoitus oli myös tasoltaan hyvä. Ilta oli vapaata ohjelmaa.
Tiistaina siirryimme busseilla Eckenförden sukellusvenekoulutuskeskukseen, jossa kurssi jakautui neljälle koulutusrastille. Näiden aiheina olivat sukellusveneseen (212A-luokka) tutustuminen laiturissa, sukellusveneen ohjaussimulaattori, hydrofonikoulutusluokka ja sukellusvenetaistelusimulaattori, sekä meripataljoonan esittelyluento ja kalustonäyttely. Viimeistä edeltävää rastia ennen nautittiin lounas. Jokainen rasti oli hyvin toteutettu ja erittäin mielenkiintoinen. Kiitospuheiden jälkeen siirryttiin busseilla Kielin lahden toiselle rannalle Laboen muistomerkille, jossa seurasi n. puolen tunnin ohjattu opastus. Bussimatkan aikana teetin autokunnalleni tietokilpailun toisen osan. Opastetun kierroksen jälkeen oli varattu vähän aikaa näyttelyyn ja museoesineisiin omaehtoisesti tutustumiselle. Muistomerkki oli vaikuttava kokonaisuus, jossa olisi voinut viipyä pidempäänkin. Osa vierailuajasta kului tosin tietokilpailukysymysten vastausten yhteensovittamiseen muiden bussikuntien kanssa. Paluumatkalla Kieliin jaettiin tietokilpailun palkinnot bussissa.
Illalla oli "Ice Breaker" eli tervetulojuhla fregatti Bayernin kannella. Siellä tarjottiin ruokaa ja juomaa kaikkien harjoitukseen osallistuvien alusten miehistöille Führungsakademien kustannuksella.
Keskiviikko oli ensimmäinen meripäivä. Merelle lähdettiin neljällä aluksella, jotka olivat fregatti Bayern ja huoltoalus Elbe sekä kaksi pienehköä miinanraivaajaa, Pegnitz ja Siegburg. Itse olin ensimmäisen päivän Elbellä. Päivä oli täynnä ohjelmaa kaikille aluksille, mm. ilmapuolustusharjoituksia ylilentoineen, raivausharjoituksia, palo- ja pelastusharjoituksia, täydennysharjoituksia ja alukseen tutustumista. Erityisen vaikutuksen teki tietenkin matalalennossa alusten yli useampaan kertaan jyristänyt Tornado-hävittäjä. Huoltoalus Elbe muistutti ominaisuuksiltaan melko paljon Suomen merivoimien Hyljettä ja Hallia, mutta oli tietenkin paljon suurempi joka suhteessa. Satamaan palattiin suunnitellusti klo 17. Klo 18 oli GrillEx, eli Bayernin kannella järjestetty grilliruokatarjoilu. Sää suosi onneksi molempia iltatilaisuuksia, oli tyyntä ja aurinkokin näyttäytyi ennen laskuaan.
Torstaina harjoitus siirtyi jälleen merelle ja itse olin tällä kertaa Bayernin kyydissä. Päivän harjoituksia olivat mm. boarding-harjoitus, yhteistoiminta helikopterin kanssa, kovapanosammunnat konekivääreillä ja kansitykillä sekä muodostelma-ajo. Fregatilla tarjottu lounas oli melko yksinkertainen ja poikkesi siitä, mitä laivan omalle henkilökunnalle tarjottiin. Tämä herätti runsaasti keskustelua jo matkan aikana ja erityisesti sen jälkeen. Totta puhuen siitä jäi hieman nälkä. Satamaan saavuttiin hieman suunnitellusta aikataulusta jäljessä, joten saapumisoluelle ja kiitossanoille jäi vain vähän aikaa. Busseihin noustiin n. klo 18.50 ja koululle saavuttiin hieman puoli yhdeksän jälkeen.
Useampi viikon palveluspäivistä oli suunnitellusti säännöllistä työaikaa pidempi, joten perjantai oli kokonaan työajan tasausvapaata. Perjantaiksi sattui kuitenkin Suomen Meriupseeriyhdistyksen vierailu Hampuriin, johon osallistuin koko päiväksi. Vierailuun osallstui sekä Saksan puolustusasiamies Suomessa että Suomen puolustusasiamies Saksassa, ja suomalaisen osaston mukana oli kenraalikuntaa. Päivän ohjelma sisälsi vierailun paikalliselle laivastotelakalle sekä päivällisen museoalus Rickmer Rickmersillä.
Kokonaisuutena viikko oli hyvin järjestetty ja tarjosi runsaasti uusia elämyksiä. Parannettavaa jäi siihen, että merivoimien operatiiviseen johtamiseen ei viikon aikana perehdytty lainkaan, mutta tähän saataneen merivoimalinjalla runsaasti mahdollisuuksia myöhemmin.

30.-34. päivä

Tällä viikolla palasimme takaisin moduulimuotoiseen opiskeluun. Viikon aiheena oli eettinen kasvatus (Lebenskundliche Unterricht eli LEKU), joka toteutettiin Stapelfeldin katolisessa akatemiassa. Se sijaitsee maaseudulla Cloppenburgin kaupungin lähettyvillä n. 150 km:n päässä Hampurista. Kolmipäiväisen eettisen opetuksen piti olla maanantaista keskiviikkoon, mutta koska tiistaina oli "Tag der Regionen" (edellisen vuoden kurssin saksalaisten opiskelijoiden järjestämä vapaamuotoinen ruoka- ja juomakulttuurin esittelytilaisuus), tämän viikon moduuli oli siirretty keskiviikosta perjantaihin.

Maanantaille ja tiistaille luokanvalvojamme everstiluutnantti C.K. oli kuitenkin laatinut ylimääräistä ohjelmaa. Maanantaina oli liikuntaa sekä luokan kansainvälisten opiskelijoiden (FIN ja FRA) esitelmät omista kansakunnistaan (annettu otsikko oli "minun maani ja minä" eli "Mein Land und ich"). Liikuntana oli taekwondoa, josta kuitenkin jäin pois esitelmäni valmistelun takia. Minun esitelmäni meni hyvin ja sitä tuli kuulemaan myös kurssin johtaja eversti H.W. Maanantaille oli sovittu myös luokan ensimmäinen yhteinen illanvietto (Hörsaalabend), joka pidettiin Rickmer Rickmers -museolaivalla Hampurin keskustassa. Puitteet olivat upeat ja ruokaa sekä juomaa riittävästi.

Tiistaina liikuntana oli juoksulenkki heti aamulla (mitä voi pitää luokanvalvojalta selkeänä viestinä), johon sisältyi kuntopiiriosuuksia ja porrasjuoksua. Sää oli sumuinen ja kolea, siis juoksemiseen oikein hyvä, mutta kuntopiiriliikkeet mutaisella nurmikolla ei oikein innostaneet. Päivä jatkui ranskalaisen kollegan esitelmällä Malin operaatiosta (operaatio Cerval), joka venyi kolmetuntiseksi. Illalla kuudelta alkoi Tag der Regionen, jossa oli jälleen tarjolla ruokaa ja juomaa varsin runsaasti ja monipuolisesti.

Keskiviikkoaamuna lähdimme bussilla kohti Stapelfeldin katolista akatemiaa. Paikka osoittautui hienoksi ja toimivaksi seminaariympäristöksi. Sain jopa oman, yhden hengen majoitushuoneen. Ruoka oli pikemminkin hotelli- kuin oppilaitostasoista. Opetuksen johtivat katolinen sotilaspappi B.M. ja evankelinen sotilaspappi H.v.S. Opetus oli hyvin valmisteltu lukumateriaaleineen ja havaintovälineineen. Sotilasetiikan perusteet käsiteltiin laajasti, alkaen antiikin filosofeista, monoteististen uskontojen opetuksista aina Kantin kategoriseen imperatiiviin ja ihmisoikeuksien julistukseen. Punaisena lankana oli universalistinen näkökulma etiikkaan. Aiheita ei kuitenkaan mielestäni tarkasteltu mitenkään erityisen kriittisesti tai monipuolisesti, mikä saattaa aiheutua opettajien koulutustaustasta. Tämän toinen opettajista myönsikin. Tarkastelussa siirryttiin myös varsin ketterästi teoriasta tarkastelemaan Saksan turvallisuuspolitiikan käytännön toteutusta ja päivänpolttavia aiheita. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta ajankohtaisten kysymysten kytkeminen aikaisempiin teoreettisiin pohdintoihin jäi osin puutteelliseksi. Kokonaisuutena opetus toimi minulle hyvänä kertauksena etiikan perusasioihin. Sotilasetiikka ei ole kehittynyt tyhjiössä, vaan se rakentuu pitkälle perinteelle filosofiaa, uskontoa ja arvoja. Yksilön ja kulttuurin ominaisuuksia ja kasvatusta ei myöskään voi vähätellä eettisistä kysymyksistä keskusteltaessa.

Perjantain paluumatka bussilla sujui odotettua nopeammin, sillä pelättyjä ruuhkia ei ollut. Mukava yllätys opintojaksolla oli yhden opiskelijatoverin järjestämä viininmaistajaistilaisuus torstai-iltana. Lisäksi juhlittiin toisen syntymäpäivää saksalaisin menoin. Näihin rientoihin osallistuivat mieluusti myös papit. Lauantaina oli vielä bonuksena brittiläisen kollegan järjestämä Trafalgar Night Dinner! Hyvä viikko kaiken kaikkiaan.