Esikuntatyön opetus jatkuu myös seuraavalla viikolla, mutta tällöin koko kurssille yhtä aikaa. Seuraavan viikon katkaisee puolustusministerin vierailu, jota todennäköisesti valmistellaan melko pitkään ja huolellisesti.
Maanantaina opetettiin esikuntatyön perusteet ja annettiin tilanne, jossa esikuntatyötä harjoitellaan. Olin poissa maanantain ensimmäiset tunnit, koska kävin rekisteröimässä uuden autoni.
Tiistaina tutustuimme Bundeswehrin asiakirjojen asetteluihin, värien käyttöön(!), rakenteeseen ja sisältöön laatimalla muistion annetun aineiston pohjalta. Tehtävä oli varsin hankala sekä kielen puolesta että esikuntatyön käytännöissä olevien erojen takia, mutta toivottavasti sitä opettavaisempi.
Tiistai-iltapäivällä oli normaaliin tapaan "poikittaista" eli yhtenevää opetusta (Querschnittliche Lehre). Aiheena oli laki ja oikeudenhoito, mikä tarkoitti jälleen hyvin persoonallisen lakimiehen G.S:n parin tunnin yksinpuhelua. Hänen esityksensä oli edelleen viihdyttävä ja siinä oli jälleen myös sisältöä. Ongelmana oli kuitenkin, aivan kuten edellisellä kerralla, poimia olennaiset asiat valtavasta puhetulvasta.
Keskiviikkona ja torstaina esikuntatyö jatkui suunnittelulla ja suunnitelmien esittelyllä. Keskiviikkoiltapäivällä oli liikuntaa, johon en osallistunut, koska minulla oli kurssin johtajan eversti H.W:n haastattelu. Torstai alkoi ylennystilaisuudella, jossa luokkatoverini T. ja F. ylennettiin majureiksi. Aamupäivän kahvitauolla he tarjosivat sitten leivoksia ja kuohuviiniä. Torstaina oli ensimmäinen kielioppitunti. Minut oli sijoitettu englannin edistyneiden ryhmään. Valitettavasti saksanopetusta ei ole saatavilla muuta kuin 20 tunnin tukipaketti. Saksan kielikokeiden (Standardised Language Profile, SLP) järjestäminen kuitenkin onnistunee kurssin loppupuolella.
Perjantaina oli kaksi esikuntatyöhön liittyvää vierailuluentoa. Everstiluutnantti M. P. kertoi maavoimien esikunnan (Kommando Heer) työskentelystä. Tärkein esikunnan työtä ohjaava asiakirja on esikuntaohje tai pikemminkin esikunnan työjärjestys (Stabsdienstordnung). Luennoitsija käytti verrattain paljon aikaa tiedonhallinnan ja virkatien selostamiseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä näiden käytännöt vaikuttavat ensisilmäyksellä varsin sekavilta. Erityisesti ihmettelin tiedonhallinnan käytäntöjä: voiko todellakin pitää paikkansa, että Saksan maavoimien esikunnan asiakirjaliikennettä hallinnoidaan Microsoftin tiedostonhallinnan kansiorakenteissa erilaisilla verkkolevyillä, ja että asiakirjojen arkistointitunnukset luodaan manuaalisesti? Vaikea uskoa, mutta kyllä se siltä vaikutti. Tanskalaisen kollegan esittämä kysymys aiheesta vahvisti saamani käsityksen oikeaksi.
Seuraavaksi
esiteliin merivoimien esikunnan työskentelyä komentaja K-U.T:n toimesta.
Erikoisena koin sen, miten pitkälle Bundeswehrin rakenteisiin poliittinen ohjaus
ja vaikuttaminen ulottuu, jopa puolustushaaraesikuntiin saakka. Suomessa
tällainen ei olisi ylipäänsä mahdollista. Saksalaisen esikuntatyön eräs
kiintoisa erityispiirre on osastojen välinen rinnakkainen valmistelu (ns.
Mitzeichnen). Tällä tarkoitetaan, että esikunnan osastot ovat virkavastuulla
mukana toisten osastojen asiakirjojen valmistelussa, siis rinnakkain, ilman
että tehtävä annetaan virkatietä. Tilanne voi aikaansaada sellaisen Suomen
järjestelmästä poikkeavan tilanteen, jossa osastopäälliköllä ei ole
mahdollisuutta johtaa tai välttämättä edes priorisoida alaistensa töitä.
Todennäköisesti en kuitenkaan ole vielä kokonaan ymmärtänyt, miten tämä
”Mitzeichnen” toimii.
Viikko sisälsi paljon uutta ja tuntui siksi melko raskaalta. Viikonlopun lepo tulee tarpeeseen.
