239.-243. päivä

Maantai aloitti uuden opintojakson ja samalla kurssin ensimmäisen harjoituksen. Jakso kestää kokonaisuudessaan 8 viikkoa ja jakautuu kolmeen osaan: XERXES I, jossa tutustutaan skenaarioon ja laaditaan suunnitteluperusteet (2 viikkoa), XERXES II, jossa laaditaan operaatiosuunnitelma ja -käskyt (4 viikkoa), sekä tilanteenmukainen vaihe XERXES III, jossa pelataan laadittuja suunnitelmia sovelletussa tilannekehyksessä. Viimeisessä vaiheessa opetusryhmää täydennetään ennakkotietojen perusteella muutamalla ulkomaisella opiskelijalla liittolaismaiden sotakouluista. Koko jakso pidetään eri rakennuksessa kuin normaalisti siksi, että siellä on mahdollista jakaa luokka väliseinillä kahdeksaksi eri työpisteeksi. Kahden ensimmäisen osan aikana yhtenevät opinnot kuten kieltenopetus ja liikunta jatkuvat normaalisti ja päivät päättyvät viimeistään klo 17, mutta soveltavan vaiheen ajankäytöstä ei sanottu mitään sitovaa. Todennäköisesti silloin yhtenevät opinnot jäävät väliin ja päivätkin saattavat venyä vähän pidemmiksi.
Johdannon jälkeen opintojakson johtaja komentaja C.F. esitteli harjoituksessa käytettävän skenaarion. Se on nimeltään Skolkan ja sijoittuu Itämerelle. Tämän jälkeen esittäytyi opetusryhmän Senior Mentor vara-amiraali evp W. Myös harjoituksen muut opettajat, komentajat K. ja S. sekä komentaja evp S. esittäytyivät lyhyesti. Aamupäivän päätteeksi operaatiotaidon pääopettaja komentaja S.R. piti luennon liittouman eri johtamistasoista (Command & Control). Asia on periaatteessa yksinkertainen ja helppo, mutta käytännössä se ei sitä suinkaan ole, minkä osoittavat jo pelkästään johtamistasoissa ja -rakenteissa eri harjoituksissa varsin usein esiintyvät ongelmat. Johtamisen yhtenäisyys (Unity of command) on sodankäynnin perusperiaate joka tarkoittaa sitä, että johtamisrakenne on selkeä ja ymmärrettävä, se vähentää kitkaa, mutta on samalla myös joustava ja sopeutumiskykyinen. Ennen kaikkea johtamisrakenteesta ja mahdollisista muutoksista siinä on sovittava etukäteen, ennen kuin sitä tarvitaan operaatiossa. Operatiivisen suunnittelun ajankäytöstä todettiin, että suunnitteluun käytettävissä olevasta ajasta n. 30 % tulisi käyttää tilanteeseen tutustumiseen ja ideointiin, n. 50 % suunnitteluun ja ajatustyöhön ja vain n. 20 % suunnitelman laatimiseen eli kirjoitustyöhön. Kuulostaa järkevältä. Iltapäivällä ei ollut opetusta, mutta käytin pari tuntia perusteasiakirjojen selaamiseen, mihin aika olikin tarkoitettu.
Tiistaina päivä alkoi englannin opetuksella. Taas mentiin leppoisasti keskustellen ja elokuvaa katsellen, onneksi tällä kertaa sentään valmistauduttiin elokuvaan käymällä läpi hieman sanastoa etukäteen. Tunti alkoi kahdeksalta ja oli ohi jo yhdeksältä.
Harjoituksen tiimoilta vuorossa oli luento tiedustelusta, tarkemmin ottaen CPOE:stä (Comprehensive Preparation of the Operational Environment. Luennon piti ehkä hieman yllättäen opiskelijakollegani, vaikka merisotaopin laitoksella on oma tiedusteluun erikoistunut opettajansa. Tämä oli kuulemma vain delegoinut opetustehtävänsä kurssilaiselle sillä verukkeella, että kurssilainen saa tilaisuuden osoittaa ammattitaitonsa arvioijille. Joka tapauksessa oppitunnin tärkein anti oli, että kaikki esikunnan osastot osallistuvat tilannearvioon, tiedusteluosasto vain johtaa toimintaa. Liittoumatasolla tilanteen esittelytilaisuus kestää n. 3 tuntia.
Seuraava luento käsitteli huollon ja logistiikan operatiivista suunnittelua ja sen piti komentaja H.W. Hän ei oikeastaan tuonut mitään uutta pöytään, vaan kävi nopeasti läpi operaation koko suunnitteluprosessin logistiikan näkökulmasta. No, näkökulma oli tietenkin uusi, mutta sisältö sinällään ei.
Aamupäivän kolmas ja viimeinen johdantoluento käsitteli lääkintähuoltoa ja sen piti lääkintäeverstiluutnantti, jonka nimi meni minulta ohi. Lääkintää käsitellään Saksassa huollosta erillisenä, itsenäisenä aselajina tai jopa puolustushaarana ja luennoitsija kertoi, että myös Natossa kehitys on menossa tähän suuntaan. Yläkäsitteeksi tulisi tällöin Support tai Sustainability. Suomessa Sotilaslääketieteen keskus kuuluu toistaiseksi Logistiikkalaitoksen alaisuuteen. Myös tässä esityksessä käytiin läpi suunnitteluprosessin eri vaiheet lääkinnän näkökulmasta.
Lounaan jälkeen seurasi johdantoluento johtamisjärjestelmänäkökulmasta suunnitteluprosessiin. Keskeistä on selvittää, minkä joukkojen ja esikuntien tarvitsee vaihtaa tietoa keskenään, missä vaiheissa ja millä suojaustasoilla. Näiden tietojen sekä johtosuhteiden perusteella voidaan jo aika pitkälle suunnitella operaation johtamisjärjestelmäalan toiminta-ajatus ja verkkorakenne.
Illan ohjelmassa oli brittiläisen opiskelijatoverini järjestämä Trafalgar Night Dinner. Järjestelyt olivat erinomaiset kaikkia perinteitä kunnioittaen.
Keskiviikon aamutunnit oli varattu luokanvalvojan käyttöön. Hän on kuitenkin harjoituksessa Hollannissa, joten luokkani jäsenet saivat nämä tunnit muuhun käyttöön. Aamupäivän johdantoluento käsitteli kauppamerenkulun ja liittouman merivoimien yhteistoimintaa ja ne piti komentaja evp A.S. Luennon avainsanoja olivat mm. NCAGS ja AWNIS, jotka tarkoittavat Naval Co-Operation and Guidance for Shipping sekä Allied Worldwide Navigation Information System. Yhteistyön muodot ovat moninaiset ja ne vaihtelevat eri uhkatasoissa. Ensijaisesti kyse on tietojen vaihdosta kauppamerenkulun kanssa ja merivoimien/sotilasorganisaation viestinnästä kauppamerenkulun /siviiliyhteiskunnan suuntaan. Toiminnan päämääränä on pikemminkin merenkulun vapaus ja turvallisuus kuin operatiiviset tavoitteet. Toisaalta yhteistoiminnasta ja tietojen vaihdosta voi olla merkittävää hyötyä myös tilannekuvan ja tiedustelun kannalta, etenkin ns. harmaassa vaiheessa. Luennoitsija toi toistuvasti esille oman toiminimensä ja osaamisensa merivoimien ja kauppamerenkulun rajapinnassa. AWNIS vaikutti mielenkiinoisesta järjestelmältä siinä, että se tulkitsi siviilimerenkulun tarvitsemalle selkokielelle paljon siitä, minkä liittouma tuo julki laivastojargonilla (APP-11, jne.). Tärkeä työkalu yhteistyössä on Nato Shipping Centren nettisivusto (http://www.shipping.nato.int/nsc.aspx).
Lounaan jälkeen siirryttin ryhmätöiden pariin, jossa laadittiin laajan turvallisuuskäsityksen mukainen tilannearvio skenaarion pohjalta (PMESIIG, eli Political, Military, Economic, Social, Information, Infrastructure ja Geographic). Tulokset esitellään perjantaina.
Torstaina päivä alkoi liikunnalla (lentopalloa isolla pallolla ja sählyä). Koko loppupäivä oli varattu ryhmätöille tilannearvion laatimseksi SKOLKAN-skenaariosta. Koko työryhmän yhdistetty välitarkastelu pidettiin klo 14.30 iltapäivällä ja tulos näytti jo ihan siedeltävältä. Aikaa jäi myös havaittujen puutteiden korjaamiseen sekä aina pakolliseen yhdenmukaistamiseen ja ulkoasun viimeistelyyn.
Perjantai aloitettiin CPOE:n esittelyllä. Se kesti kaikkineen reilun tunnin ja palautetilaisuus vielä lähes toisen mokoman. Haasteena tilanteen tarkastelussa oli kaivaa lähinnä strategisella tasolla liikkuneista lähteistä ne seikat, jotka ovat olennaisia taktisella tasolla. Tarkastelussa olivat jälleen läsnä useimmat merisotaopin laitoksen opettajat. Senior mentor eli vara-amiraali evp W. kuvasi MCC:n komentajaa ja esitti asiantuntevia kommentteja ja kysymyksiä esityksen aikana.
Kokonaisuutena viikko sisälsi paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa, mikä teki siitä toisaalta pitkän ja raskaan tuntuisen.