Viimeinen viikko ennen neljän viikon kesälomaa oli ns. teambuilding-matka Saksan Alpeille ja samalla tutustumismatka vuoristojääkäriprikaatin toimintaan.
Maanantai oli matkustuspäivä ja aikaa perille pääsyyn oli varattu riittävästi. Koululle oli käsketty klo 07.30, mutta bussit lentokentälle lähtivät vasta kahdeksalta. Liikelentoterminaalissa ei onneksi tarvinnut odotella kauaa, sillä meitä kuljettamaan lähetetty upouusi Airbus A300M oli valmiina lähtöön heti kun pääsimme kyytiin. Matkatavarat oli kuljetettu etukäteen jo edeltävänä perjantaina. Onhan se hieno lentokone nyt vihdoin ja viimein valmistuttuaan (projektin viivästymisestä on Bundeswehrissä tullut jonkinlainen kestovitsi). Lento kesti n. kaksi tuntia, jona aikana suurin osa nukkui tai nautti mukaan annetun lounaspussin sisällöstä. Saltzburgin lentokentältä oli bussikyyti takaisin Saksan puolelle vuoristojääkäriprikaati 23:n kasarmille Bad Reichenalliin. Saavuimme odotettua aikaisemmin ja jouduimme odottelemaan prikaatin komentajan sijaisen tervehdystä n. tunnin. Lyhyehkön esitelmän jälkeen kurssi jakautui kahteen ryhmään, joiden alku- ja loppuviikon ohjelmat ovat käänteiset. Tässä välillä oli mahdollista myös lainata suksisauvat, jotka toimisivat vaellussauvoina. Oma ryhmäni siirtyi bussikyydillä Winkelmoosalmissa sijaitsevalle Bundeswehrin majalle (n. 1100 m korkeudessa), jonne majoituimme yöksi. Majassa oli oma keittiö ja jopa baari, eikä itse majakaan ollut mikään perinteinen kasarmi vaan pikemminkin alppimaja. Olin väsynyt viikonlopun jäljiltä joten menin aikaisin nukkumaan. Yöllä ukkosti ja satoi kovaa.
Tiistaina nautittiin runsas aamupala, jota ennen oli aamuhartaus vapaaehtoisille. Aamupäivän koulutuksena oli vuoristojääkärien kuormaeläinjoukkueen (Tragtierzug) esittely. Saimme kattavan luennon sekä käytännön aasien ja hevosten käytöstä vuoristojääkärien tukena. Lounaaksi oli kevyempi ruoka: keitto, sämpylöitä ja hedelmiä. Iltapäivälllä lähdettiin johdetulle vaellukselle, joka suuntautui lähimmälle huipulle ja harjanteelle (korkeus n. 1700 m). Vaellus taukoineen kesti n. 5 tuntia. Aurinkoinen sää teki kävelystä nautittavaa, vaikka varsinkin alas tullessa palautumattomat jalkani olivat kohtalaisen kipeät. Juuri majalle saavuttuamme pilvet taas kasaantuivat ja alkoi sataa.
Keskiviikkona siirryimme busseilla Weissbachiin, joka on Berechtesgadenin lähettyvillä. Täällä seurasimme vuoristojääkäriprikaatin toimintanäytöksen, jossa esiteltiin prikaatin erityisosaamista varsin vaikuttavalla ja vakuuttavalla tavalla. Näytöksen jälkeen koko kurssi kokoontui lounaalle paikalliseen ravintolaan. Tämä oli hyvin järjestetty etukäteen, sillä reilusti yli 100 hengen ruokkiminen on suuri ponnistus mille tahansa keittiölle. Tämä oli viikon taitepiste, jossa kurssin kaksi osastoa vaihtoivat ohjelmaa. Toisen puolikkaan ohjelma oli siis tästä eteenpäin sama kuin mitä minä olen edellä kuvannut, ja he olivat jo käyneet läpi sen, minkä alla kuvaan. Lounaan jälkeen kävelimme n. puolitoista tuntia Weissbach-joen rotkossa kulkevaa reittiä. Se oli äärimmäisen luonnonkaunis ja jännittävä polku. Tämän jälkeen siirryimme busseille lyhyen matkan Reiteralpen-ylängölle johtavan köysiradan juureen. Köysirata vei osastomme n. 15 hengen ryhmissä kymmenessä minuutissa n. kilometrin korkeammalle, eli n. 1600 metrin korkeuteen. Täältä siirryimme jalan n. kilometrin matkan alppimajalle, jonne majoituttiin yöksi. Tämä majoitus oli jonkin verran yksinkertaisempi kuin edellinen, mutta silti hyvää retkeilymajatasoa. Päivälliseksi oli jo toista (mutta ei viimeistä) kertaa leipäknöödeleitä, perunaknöödeleitä, porsaanlihaa ja kastiketta.
Torstain aamupäivän ohjelmassa oli kiipeilykoulutusta. Ennen aamupalaa käytiin ottamassa vastaan henkilökohtainen kiipeilyvarustus. Aamupalan jälkeen siirryttiin jalan n. kilometrin päähän harjanteelle. Pappi piti vapaaehtoisen hartauksen komeassa maisemassa, minkä jälkeen osasto jaettiin kolmeen osaan: yksi harjoitteli vapaakiipeilyä yläköydellä varmistettuna, toinen köysisillan ylittämistä ja kolmas köysilaskeutumista. Ensin kuitenkin valmisteltiin henkilökohtainen varustus johdetusti. Sää oli pilvinen, mutta onneksi ei satanut. Kaikki kolme rastia olivat varsin elämyksellisiä ja hienosti toteutettuja. Kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja asiallisia. Lopuksi henkilökohtainen kiipeilyvarustus koottiin ja palautettiin varastoon. Keittolounaan jälkeen ei tuhlattu aikaa, vaan lähdettiin johdetulle vaellukselle valloittamaan lähin huippu (n. 2000 m). Vaellus oli hieman kevyempi kuin tiistaina tehty. Onneksi sää suosi jälleen ja aurinkokin näyttäytyi. Päivällisen yhteydessä juhlittiin Ranskan kansallispäivää, jota varten ranskalaiset opiskelijatoverit olivat hankkineet hieman ranskalaista viiniä, juustoja ja makkaroita.
Perjantaina herätys oli jo viideltä, matkatavaroiden luovutus kuudelta ja marssi köysiradan yläasemalle kymmentä yli kuusi. Ala-asemalta oli kuljetus vuoristojääkärien kasarmille Bad Reichenalliin. Kurssi kokoontui aliupseerikerholle, missä nähtiin videoesitys viikon tapahtumista. Sen olivat kuvanneet Bundeswehrin kameratiimi, joka osallistui kaikkeen toimintaan viikon aikana. Esityksen jälkeen nautittiin runsas ja maittava Baijerilainen aamiainen. Prikaatin komentajan sijaisen kiitossanojen jälkeen palautettiin viimeisetkin lainatut varusteet ja lähdettiin paluumatkalle. Omalla autolla tulleet noutivat ajoneuvonsa varuskunnan parkkipaikalta ja muut noutivat lounaspussit ja nousivat bussiin. Busseja odotellessa hyvä tuuri sään suhteen loppui, sillä rankka sadekuuro kasteli pihalla odottavat matkatavarat. Lentokentälle ei ollut kiire ja siksi koneiden saapumista odotettiin paikallisessa ostoskeskuksessa. Jos menomatkalla oli saatu nauttia uuden kaluston kyydistä, olikin paluulento sitten vanhinta mahdollista: kurssin matkatavaroineen kuljetti Hampuriin kaksi C-160 Transall kuljetuskonetta. Ne olivat varsin kuluneen näköisiä eikä kyytikään ollut kovin mukavaa. Onneksi lentokuljetus kuitenkin onnistui, sillä mikäli sille olisi tullut este, olisi korvaava yhteys ollut n. 11 tunnin bussimatka Hampuriin. Nyt Hampuriin saavuttiin jo puoli kolmen tienoilla ja koululle n. puoli neljä.
Kokonaisuutena viikko oli erinomaisen hyvin järjestetty, elämyksellinen ja myös ammatillisesti opettavainen. Tästä on hyvä aloittaa neljä viikkoa kestävä kesäloma, eli Akademieferien!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marssi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marssi. Näytä kaikki tekstit
16.7.2017
2.12.2016
59.-63. päivä
Seuraavien seitsemän viikon aiheena on kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan moduuli.
Opintojakso jatkuu siis ensi vuoden puolelle. Ensimmäiset 5 viikkoa koostuu luennoista ja niitä seuraavista keskusteluista (Nachbereitung) sekä itseopiskelusta. Tätä osuutta seuraa 2 viikon seminaari, jossa kurssi on jakaantunut eri aiheisiin syventyviin ryhmiin.
Maanantai alkoi opintojakson esittelyllä ja motivoinnilla. Esittelyn pitivät nuorehko everstiluutnantti sekä muhkeaviiksinen siviiliopettaja, joiden nimet menivät minulta valitettavasti ohi. Heidän mukaansa opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että he ovat yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen siirtymässä maidensa asevoimien taktiselta ja operatiiviselta tasolta lähemmäs strategista tai jopa poliittista tasoa. Tämä edellyttää uusien taitojen oppimista: käskyjen laatiminen ja päätöksenteko jää taka-alalle ja tilalle tulee mm. keskustelu, argumentointi ja taivuttelu. Keskeitä kurssilla on hankkia tarvittavat teoria- ym. tiedot, jotka myöhemmin opintojen aikana ja työelämässä tulisi kyetä muuttamaan taidoiksi. Erikseen korostettiin (mm. Clausewitzia lainaamalla), että sotilaan ammatti on käytännönläheinen ja teoriasta ei sellaisenaan ole mitään suoranaista hyötyä. Teoria ja tieto on hyödyllistä ainoastaan siinä määrin kuin se voidaan jalostaa taidoiksi, ja tukemaan käytännön toimintaa. Edelleen muistettiin jälleen kerran nostaa esiin että FüAkBw ei ole yliopisto, jossa opetetaan ja luodaan tietoa tiedon vuoksi, vaan johtamisen akatemia, jossa koulutetaan sotilasjohtajia ammattiaan varten. Ei voi kuin ihmetellä tällaista epäakateemisuuden juhlistamista koulun oman opettajakunnan puolelta, varsinkin kun sille ei minun mielestäni ole mitään perusteita! Edellisellä luentosarjalla eikä varmasti myös tälläkään olisi mitään hävettävää missä tahansa yliopistossa. Miten voisi ollakaan, kun lähes kaikki luennoitsijat ovat tohtoreita ja jopa professoreita.
Kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan johdantoluennon piti eläkkeellä oleva professori
M.B. Luennon aiheena oli opintojakson peruskäsitteet kuten valtio ja muut toimijat, valta ja kansainvälisissä suhteissa vaikuttavat voimatekijät. Teorioista esiteltiin poliittinen realismi, liberalismi ja idealismi. Minulle sisältö oli lähinnä hyvää kertausta jo kadettikoulun ajoilta. Myös turvallistamisen (securitisation) käsite oli tuttu, sillä se on ollut paljon esillä suomalaisilla kursseilla.
Seuraavan luennon aiheena oli Brasilia - alueellinen johtovaltio globaalein tavoittein? ja sen piti A.B. Brasilian politiikan suunnan on aina määrännyt sen maantieteelliset erityispiirteet. Tämä on osittain vaikuttanut maan talousrakenteisiin, joista puolestaan on seurannut merkittävä korruptio, mikä puolestaan on vaikuttanut poliittisen järjestelmän kehitykseen. Brasilian kehitysnäkymiä varjostaa edelleen samat tekijät, eli korruptoituneisuus sekä poliittisen järjestelmän epävakaus. Mielenkiintoinen kehitysnäkymä on kuitenkin Kiinan ja Brasilian lähentynyt suhde. Brasilialla on lisäksi merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokonaisuutena voi todeta, että luennoitsija onnistui hyvin tuomaan esiin kansainvälisten suhteiden äärimmäisen monimutkaisuuden - surkeasta opetustavastaan huolimatta (koko esitys luettiin suoraan paperista ja tueksi esitetyt kartat ja talulukot olivat aivan liian pieniä, jotta niistä olisi saanut mitään selvää. Surullista, että tällä tasolla pedagogiset taidot voivat olla tätä luokkaa).
Iltapäivän ohjelmassa oli luokanvalvojan tunteja. Luokkamme hyödynsi ne tekemällä pakollisen kuntosuorituksen, joka jäi meiltä ampumapäivänä tekemättä (sillä välin kun muut marssivat me purimme ammunnan järjestelyjä). Marssittava matka on 6 km ja hyväksyttävä suoritus saa kestää enintään 60 minuuttia. Mukana on oltava 15 kg:n kantamus. Minä käytin omaa rinkkaani, sillä mukanani on puolustusvoimien kantolaitteista vain reppu m85, joka on sanalla sanoen aika huono marssireppu. Laitoin n. 2 kilon painoiseen siviilirinkkaani 10 kilon levypainon pakkaspukuun kiedottuna, josta vesipullon kanssa tuli varmastikin yli 15 kiloa. Marssille osallistui n. puolet luokkamme 16 henkilöstä. Vauhti oli melkoinen, sillä suoriuduimme 6 kilometristä n. 50 minuutissa. Reitti oli jotakuinkin tasainen, pl. yhdet pitkät portaat alas Elben rantaan ja takaisin ylös (portaiden yläpäässä sykemittari näytti 167). Muuten mukava marssi, mutta tottumattomuuttani sain pienet rakot molempiin kantapäihin.
Tiistai alkoi eilisiin luentoihin liittyvällä johdetulla keskustelulla, jota johti turvallisuuspolitiikan opettajaryhmästä everstiluutnantti S. Tämä mies tullee seuraavan viikon aikana tutuksi. Ensin keskusteltiin poliittisesta realismista aatesuuntauksena ja sen jälkeen Brasiliasta. Osallistuin edelliseen keskusteluun toteamalla, että upseerit ovat kasvatuksensa ja koulutuksensa puolesta taipuvaisia ajattelemaan realistisesti pikemminkin kuin idealistisesti tai liberaalisti. Usein tämä tapahtuu tiedostamatta ja tärkeää olisikin tiedostaa omat ajatusmallinsa ja niiden taustatekijät Kommenttiani arvostettiin. Brasialla ja Saksalla on vuodesta 2008 ollut kahdenvälinen, strateginen kumppanuusohjelma. Se kattaa alueita kuten ilmastonsuojelu, kanslaisoikeudet, kehitysyhteistyö ja yhteistyö YK:ssa. Erikoista on, että Brasilia suhtautuu Natoon melko varautuneesti.
Tiistain luennon aiheena oli EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (EYUTP eli GSVP) ja sen piti komentaja Helmut Zimmermann (ei samanniminen komentaja, joka esiintyi pari viikkoa aikaisemmin. Luennolla mentiin nopeasti varsin syvälle EU:n poliittisen päätöksentekojärejestelmän syövereihin. Järjestelmä on tunnetusti äärimmäisen monimutkainen ja byrokraattinen, mikä kävi luennosta hyvin ilmi. Yksittäisen sotilaan mahdollisuudet vaikuttaa tässä järjestelmässä (tai ymmärtää sitä yhden luennon perusteella) ovat rajalliset. YUTP:n (engl. CFSP ja sen sisällä on CSDP) perustana on Lissabonin sopimus. Ajankohtaisia haasteita EYUTP:lle on maahanmuutto, Syyria, Venäjä, Brexit ja Trump. Luennoitsijan mukaan ilman Yhdysvaltoja ei ole olemassa Euroopan puolustusta. Transatlanttista ulottuvuutta korostavat erityisesti Itä-Euroopan maat. European Emergency Action Service (EEAS) on eräänlainen EU:n suunnittelukeskus, josta EYUTP:n käytännön toimintaa suunnitellaan ja valmistellaan. Siihen kuuluvat kaikki olennaiset toimijat, myöskin tilannekeskus. EU:lla on 140 lähetystöä eri puolilla maailmaa. Myös näiden rooli EYUTP:n toimeenpanossa on merkittävä. Toimeenpanolle leimallista onkin Comprehensive Approach, eli kokonaisvaltainen lähestymistapa. EU:n operaatioita johtaa poliittinen ja turvallisuuskomitea, joka toimii Euroopan neuvoston ja sen puheenjohtajan alaisuudessa. EU:n sotilaskomitea valvoo ja neuvoo komitean työtä sotilasoperaatioden ollessa kyseessä. EU:n sotilaallisten operaatioiden (esim. EUBG) kustannukset ovat suurimmaksi osaksi kansallisia ("costs fall where they lay"). Todellisuudessa järjestelmä on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä olen tähän kyennyt kirjaamaan. Bundeswehrillä on henkilöstöä kansainvälisissä tehtävissä n. 3600 henkilöä(!)
Iltapäivän oikeudenhoidon tunnilla lakimies G.S. oli jälleen aivan yhtä hyvässä vauhdissa kuin aina ennenkin. Vähän aikaa opetusta aktiivisesti seurattuani luovutin. En oikeastaan ymmärrä miten sain parista ensimmäisestä tunnista niinkin paljon irti kuin sain - nyt tuntuu siltä ettei hänen jutuissaan ole päätä eikä häntää. Tai ehkä jotain sittenkin. Sotilailla on oikeus kantaa univormua. Kielto käyttää virkapukua tulisi olla aivan viimeinen ja äärimmäinen keino, johon sotilaiden tulisi ryhtyä. Kyse on käskyvallasta, vastuusta ja perusoikeuksista. En pystytnytkään sitten seuraamaan luennoitsijan ajatuksenjuoksua, mutta itse asiasta olen samaa mieltä, virkapukujen käyttökiellossa terroristisen uhkan takia ei ole mitään järkeä. Lisäksi luennoitsija kritisoi siviiliviranomaisten kuten poliisin sotilaallistumista ja sotaväen siviilistymistä. Jälkimmäisellä hän tarkoitti siviiliasiantuntijoiden sekaantumista sotilaallisiin päätöksentekorakenteisiin. Siviilien tulisi olla sotaväessä neuvonantajia, ei päätöksentekijöitä. Tämäkin näkökulma perusteltiin poikkeusoloilla, jossa käskyvalta- ja vastuusuhteiden säilyttäminen tärkeänä on ensiarvoisen tärkeää.
Päivän päätteeksi tarkistin Bundeswehrin sisäverkon sähköpostini. Kävi ilmi, että pääsin haluamaani seminaariryhmään ensi vuoden puolella. Sen otsikko on "Critis-Cyber-Gamification" ja opetuskielenä vaihteeksi englanti. Lisäksi sähköpostissa oli viesti, jossa kiellettiin Bundeswehrin henkilöstöltä liikkuminen virkapuvussa ja virka-autojen pysäköinti Hampurin alueella 5.-10.12. Ajattelin ensin, että kyseessä on jokin erityinen uhkatilanne, koska käskyjä ei perusteltu mitenkään. Vaan vähänpä vielä ymmärrän Saksan suhteesta sotaväkeen: kiellon perusteena on Hampurissa järjestettävä sisäpoliittinen kokous, eikä kenelläkään saa syntyä vaikutelmaa, että Bundewehr vaikuttaa sisäpolitiikkaan. Niinpä kielletään virkapuvuissa liikkuminen ja virka-autojen pysäköinti kaupungilla. Jopas on.
Keskiviikko alkoi yhdysvaltalaisen kurssitoverini majuri W.E.:n ylentämisellä everstiluutnantiksi. Amerikkalainen ylennysseremonia on hieman monimutkaisempi kuin mihin Suomessa on totuttu, sillä siihen kuuluu virkavalan vannominen uudestaan. Vala vannotaan USA:n perustuslaille ja Jumalalle. Päivän ensimmäisen luennon aiheena oli Egypti ja arabikevät laajemminkin, ja sen piti eversti E.T. Egyptin suurin haaste on väestörakenteen ja infrastruktuurin epäsuhta: nuorelle väestölle ei ole tarjota tulevaisuutta. Ehkäpä tärkeimpänä infrastruktuurin taustatekijänä mainittiin Niilin vesivarat. Alueella on n. puolet maailman tunnetuista energiavaroista ja se on erittäin tärkeä
kuljetusreitti. Nämä seikat alleviivaavat alueen strategista merkitystä. Alue ollut kriisien ja sotien
riivaama on sitä edelleen. Myös islaminuskolla on syynsä tässä. Luennoitsijan mukaan kaikki alueen kriisit liittyvät toisiinsa, Boko Haramista Maliin ja ISIS:iin, Palestiinasta puhumattakaan. Tämä on varmasti totta, mutta samalla yksinkertaistamista. Egyptin valtionpäämiehet ovat lähes poikkeuksetta olleet sotilaita, aina faaraoiden ajoista lähtien. ("Valtioilla on asevoimat - Egyptin asevoimilla on valtio.") Egyptissä käsitys demokratiasta on erilainen: se nähdään mekanismina vallan saamiseksi, ei kansan valintana. Kansa ja valtio ovat ikään kuin valtionpäämiehen omaisuutta. Luennoitsija päätti esityksensä vakuuttavaan määrään taloudellisia ja väestöllisiä tunnuslukuja, joiden perusteella hän luonnehti Egyptiä ruutitynnyriksi ja huomautti samalla, että alueella kipinöi voimakkaasti. Hän korosti kuitenkin, että tilanteeseen ei ole sotilaallista ratkaisua, ainoastaan taloudellis-poliittisia.
Seuraava luento käsitteli Yhdysvaltojen vaalituloksen vaikutuksia monenväliseen maailmanjärjestykseen. Toissa viikolla kurssille pidettiin jo yksi luento samasta aiheesta, mutta tämän luennon pitäjä on toinen, professori M.S. (Sittemmin aiheesta pidetty aikaisempi luento osoittautui plagiaatiksi, sillä siinä esitettyjä viittä teesiä USA:n vaalituloksen vaikutuksista ei lähdeviitteistetty kunnolla - samat teesit oli esitetty Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen poliitikon kolumnissa edeltävällä viikolla. Plagiointi on Bundeawehrissä varsin arka aihe sen jälkeen kun aikaisempi puolustusministeri joutui eroamaan väitöskirjansa plagiointisyytteiden takia.)
Luennoitsija kiinnitti huomiota siihen, että Venäjä ei ole maailmanvalta. Se on alueelinen valta, joka kokonsa puolesta toimii useilla alueilla, mutta maailmanvalta se ei ole. Venäjän merkitystä on luennoitsijan mukaan liioiteltu laajasti, mutta suomalaisesta näkökulmasta tämä ei tietenkään aivan pidä paikkansa. Trumpin tulevaa hallintoa luennoitsija arvioi rohkeasti ja mielestäni varsin oikeansuuntaisesti. Trump tulee olevaan aktiivinen ja tyylilleen uskollinen presidentti. Hänellä on uudistuksilleen lisäksi senaatin ja kongressin tuki. Yhdysvaltojen asema maailmanvaltana tulee pitkällä aikavälillä (n. 40 vuotta) kuitenkin suhteellisesti pienenemään Kiinan ja Intian talouksien ohittaessa Yhdysvallat. Luennon jälkeen keskustelin luennosta amerikkalaisen ja ranskalaisen kollegan kanssa. Kävi ilmi, että luennoitsijan rohkeat ja ehkä hieman liian itsevarmaan sävyyn esitetyt kannanotot olivat ärsyttäneet näitä. Saksalainen näkökulma ei kuulemma vastannut todellisuutta Ranskassa tai Yhdysvalloissa. Minun mielestäni luennoitsijan antamat perustelut näkemyksilleen olivat kuitenkin yleisesti ottaen hyvät.
Liikunnanopettaja oli poissa, joten liikuntatunnilla luokanvalvoja johti luokalle kuntopiirin. Osallistujia ei kuitenkaan ollut kuin n. puolet luokasta.
Keskiviikon päätti saksan kielen tukiopetus. FüAkBw ulkomaisille opiskelijoille 20 tunnin saksan tukiopetuspaketin. Resurssipulan takia paketti on tällä kurssilla kuitenkin rajattu seitsemään puolentoista tunnin oppituntiin, jotka toimeenpannaan tänä ja seuraavana kuutena keskiviikkona. Opettajana toimi FüAkBw:ltä eläkkeelle jäänyt kieltenopettaja, vähintään 75-vuotias herrasmies.
Päivän päätteeksi ylennetty yhdysvaltalaiskollega tarjosi kerholla juotavaa ja pikkusuolaista.
Torstaina merivoimien luokanvalvoja komentaja S antoi merivoimalinjalle tehtävän ideoida ensi vuoden syyskuun alussa järjestettävää merivoimien esittelyviikkoa: minkälaista ohjelmaa viikolle halutaan ja voidaan järjestää. Tämän jälkeen ohjelmassa oli n. kahden tunnin keskustelu edellisen päivän luennoista. Välitunnilla kävin hoitamassa asian FüAkBw:n käteiskassalla(!) Maksoin yhdestä harjoituksen aikana tarjotusta lounaasta käteisellä, sillä tekemäni suoraveloitussopimuksen soveltaminen kuulemma kestää niin kauan, että vuoden tilityksiä ei ehditä saattaa loppuun ennen vuodenvaihdetta. Vertailun vuoksi käteisen käsittely suomalaisissa varuskunnissa päättyi viime vuosituhannen puolella.
Päivän luennon aiheena oli ETYK ja pitäjänä tohtori F.Z. ETYK:ssä on 57 jäsentä, jotka tekevät päätökset konsesusperiaatteella. Järjestön päätökset ovat poliittisesti mutta eivät oikeudellisesti sitovia. ETYJ:in pysyvä neuvosto, kiertävä puheenjohtaja ja pääsihteeri eivät ole toisilleen alisteisissa suhteissa, vaan enemmänkin rinnasteisia. Järjestöä ei voi luonnetia vahvaksi päätöksentekijäksi tai toimijaksi. ETYK:iin puheiden tasolla asettujen odotusten ja käytännön toimintamahdollisuuksien välillä on suuri ja alati kasvava kuilu. Luennoitsija väitti, että mikäli Saksa olisi kieltäytynyt puheenjohtajuudesta vuonna 2016 olisi koko järjestön tulevaisuus ollut vaakalaudalla. Arvoitaessa Saksan puheenjohtajakautta luennoitsija totesi sen olleen menestyksellinen. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin totesi, että näin ovat puheenjohtajakauttaan luonnehtineet kaikki puheenjohtajamaat ilman poikkeuksia järjestön koko 40-vuotisen historian aikana. Miten menestys määritellään? Ja kenen menestys? Monet ETYJ:n asialistalla olevat kysymykset ovat luonteeltaan pysyviä, jopa ikuisia. Minulle jäi luennosta vaikutelma, että luennoitsija, joka oli toiminut yli vuoden ajan ETYJ:n delegaation johtajana Ukrainassa, oli melko väsynyt ja jopa pessimistinen edustamansa järjestön tiimoilta. Vaikutelmani saattaa olla väärä, mutta positiivista energiaa ETYJ:n agendasta ja tulevaisuudesta hän ei ainakaan säteillyt.
Kielenopetuksessa (englanti) ei ollut muuta tavanoimaisesta poikeavaa kuin että sijainen oli jälleen vaihtunut. Varsinainen opettaja on sairaslomalla ensi vuoden puolelle saakka.
Perjantain luennon aiheena oli Turkin ulko- ja sisäpoliittinen kehitys ja sen piti Yasar Aydin Hafencityn yliopistosta. Erdoganin toimenpiteet vallankaappausyrityksen jälkeen ovat johtaneet siihen, että Turkin ja Saksan suhteet ovat pohjalukemissa. Turkin geostrateginen asema sekä rooli maahanmuuttokysymyksessä on kuitenkin siinä määrin suuri, että Turkki on EU:iin nähden melko voimakkaassa neuvotteluasemassa. Turkin sisäpoliittinen tilanne on sekava, mutta luennoitsija näki kuitenkin, että Turkki toimii suhteissaan Eurooppaan ja Saksaan loppujen lopuksi rationaalisesti. Epävakauden ja kaaoksen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Suurimpina ongelmina suhteissa on Turkin demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien ongelmat sekä maahanmuuttajakysymys. Vakauttavina tekijöinä nähtiin Turkin Nato-jäsenyys sekä tiivit kauppasuhteet. Erityisesti Nato nähdään Turkin turvallisuuden peruskivenä, eikä Erdoganin hallinto ole kritisoinut Natosuhdetta. Yhteenvedossaan luennoitsija ei pitänyt todennäköisenä, että Turkki kääntää selkänsä länsimaille.
Kokonaisuutena tarkastellen kansainvälisten suhteiden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan moduulin ensimmäinen viikko oli korkealaatuista opetusta.
Opintojakso jatkuu siis ensi vuoden puolelle. Ensimmäiset 5 viikkoa koostuu luennoista ja niitä seuraavista keskusteluista (Nachbereitung) sekä itseopiskelusta. Tätä osuutta seuraa 2 viikon seminaari, jossa kurssi on jakaantunut eri aiheisiin syventyviin ryhmiin.
Maanantai alkoi opintojakson esittelyllä ja motivoinnilla. Esittelyn pitivät nuorehko everstiluutnantti sekä muhkeaviiksinen siviiliopettaja, joiden nimet menivät minulta valitettavasti ohi. Heidän mukaansa opiskelijoiden tulisi ymmärtää, että he ovat yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen siirtymässä maidensa asevoimien taktiselta ja operatiiviselta tasolta lähemmäs strategista tai jopa poliittista tasoa. Tämä edellyttää uusien taitojen oppimista: käskyjen laatiminen ja päätöksenteko jää taka-alalle ja tilalle tulee mm. keskustelu, argumentointi ja taivuttelu. Keskeitä kurssilla on hankkia tarvittavat teoria- ym. tiedot, jotka myöhemmin opintojen aikana ja työelämässä tulisi kyetä muuttamaan taidoiksi. Erikseen korostettiin (mm. Clausewitzia lainaamalla), että sotilaan ammatti on käytännönläheinen ja teoriasta ei sellaisenaan ole mitään suoranaista hyötyä. Teoria ja tieto on hyödyllistä ainoastaan siinä määrin kuin se voidaan jalostaa taidoiksi, ja tukemaan käytännön toimintaa. Edelleen muistettiin jälleen kerran nostaa esiin että FüAkBw ei ole yliopisto, jossa opetetaan ja luodaan tietoa tiedon vuoksi, vaan johtamisen akatemia, jossa koulutetaan sotilasjohtajia ammattiaan varten. Ei voi kuin ihmetellä tällaista epäakateemisuuden juhlistamista koulun oman opettajakunnan puolelta, varsinkin kun sille ei minun mielestäni ole mitään perusteita! Edellisellä luentosarjalla eikä varmasti myös tälläkään olisi mitään hävettävää missä tahansa yliopistossa. Miten voisi ollakaan, kun lähes kaikki luennoitsijat ovat tohtoreita ja jopa professoreita.
Kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan johdantoluennon piti eläkkeellä oleva professori
M.B. Luennon aiheena oli opintojakson peruskäsitteet kuten valtio ja muut toimijat, valta ja kansainvälisissä suhteissa vaikuttavat voimatekijät. Teorioista esiteltiin poliittinen realismi, liberalismi ja idealismi. Minulle sisältö oli lähinnä hyvää kertausta jo kadettikoulun ajoilta. Myös turvallistamisen (securitisation) käsite oli tuttu, sillä se on ollut paljon esillä suomalaisilla kursseilla.
Seuraavan luennon aiheena oli Brasilia - alueellinen johtovaltio globaalein tavoittein? ja sen piti A.B. Brasilian politiikan suunnan on aina määrännyt sen maantieteelliset erityispiirteet. Tämä on osittain vaikuttanut maan talousrakenteisiin, joista puolestaan on seurannut merkittävä korruptio, mikä puolestaan on vaikuttanut poliittisen järjestelmän kehitykseen. Brasilian kehitysnäkymiä varjostaa edelleen samat tekijät, eli korruptoituneisuus sekä poliittisen järjestelmän epävakaus. Mielenkiintoinen kehitysnäkymä on kuitenkin Kiinan ja Brasilian lähentynyt suhde. Brasilialla on lisäksi merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokonaisuutena voi todeta, että luennoitsija onnistui hyvin tuomaan esiin kansainvälisten suhteiden äärimmäisen monimutkaisuuden - surkeasta opetustavastaan huolimatta (koko esitys luettiin suoraan paperista ja tueksi esitetyt kartat ja talulukot olivat aivan liian pieniä, jotta niistä olisi saanut mitään selvää. Surullista, että tällä tasolla pedagogiset taidot voivat olla tätä luokkaa).
Iltapäivän ohjelmassa oli luokanvalvojan tunteja. Luokkamme hyödynsi ne tekemällä pakollisen kuntosuorituksen, joka jäi meiltä ampumapäivänä tekemättä (sillä välin kun muut marssivat me purimme ammunnan järjestelyjä). Marssittava matka on 6 km ja hyväksyttävä suoritus saa kestää enintään 60 minuuttia. Mukana on oltava 15 kg:n kantamus. Minä käytin omaa rinkkaani, sillä mukanani on puolustusvoimien kantolaitteista vain reppu m85, joka on sanalla sanoen aika huono marssireppu. Laitoin n. 2 kilon painoiseen siviilirinkkaani 10 kilon levypainon pakkaspukuun kiedottuna, josta vesipullon kanssa tuli varmastikin yli 15 kiloa. Marssille osallistui n. puolet luokkamme 16 henkilöstä. Vauhti oli melkoinen, sillä suoriuduimme 6 kilometristä n. 50 minuutissa. Reitti oli jotakuinkin tasainen, pl. yhdet pitkät portaat alas Elben rantaan ja takaisin ylös (portaiden yläpäässä sykemittari näytti 167). Muuten mukava marssi, mutta tottumattomuuttani sain pienet rakot molempiin kantapäihin.
Tiistai alkoi eilisiin luentoihin liittyvällä johdetulla keskustelulla, jota johti turvallisuuspolitiikan opettajaryhmästä everstiluutnantti S. Tämä mies tullee seuraavan viikon aikana tutuksi. Ensin keskusteltiin poliittisesta realismista aatesuuntauksena ja sen jälkeen Brasiliasta. Osallistuin edelliseen keskusteluun toteamalla, että upseerit ovat kasvatuksensa ja koulutuksensa puolesta taipuvaisia ajattelemaan realistisesti pikemminkin kuin idealistisesti tai liberaalisti. Usein tämä tapahtuu tiedostamatta ja tärkeää olisikin tiedostaa omat ajatusmallinsa ja niiden taustatekijät Kommenttiani arvostettiin. Brasialla ja Saksalla on vuodesta 2008 ollut kahdenvälinen, strateginen kumppanuusohjelma. Se kattaa alueita kuten ilmastonsuojelu, kanslaisoikeudet, kehitysyhteistyö ja yhteistyö YK:ssa. Erikoista on, että Brasilia suhtautuu Natoon melko varautuneesti.
Tiistain luennon aiheena oli EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (EYUTP eli GSVP) ja sen piti komentaja Helmut Zimmermann (ei samanniminen komentaja, joka esiintyi pari viikkoa aikaisemmin. Luennolla mentiin nopeasti varsin syvälle EU:n poliittisen päätöksentekojärejestelmän syövereihin. Järjestelmä on tunnetusti äärimmäisen monimutkainen ja byrokraattinen, mikä kävi luennosta hyvin ilmi. Yksittäisen sotilaan mahdollisuudet vaikuttaa tässä järjestelmässä (tai ymmärtää sitä yhden luennon perusteella) ovat rajalliset. YUTP:n (engl. CFSP ja sen sisällä on CSDP) perustana on Lissabonin sopimus. Ajankohtaisia haasteita EYUTP:lle on maahanmuutto, Syyria, Venäjä, Brexit ja Trump. Luennoitsijan mukaan ilman Yhdysvaltoja ei ole olemassa Euroopan puolustusta. Transatlanttista ulottuvuutta korostavat erityisesti Itä-Euroopan maat. European Emergency Action Service (EEAS) on eräänlainen EU:n suunnittelukeskus, josta EYUTP:n käytännön toimintaa suunnitellaan ja valmistellaan. Siihen kuuluvat kaikki olennaiset toimijat, myöskin tilannekeskus. EU:lla on 140 lähetystöä eri puolilla maailmaa. Myös näiden rooli EYUTP:n toimeenpanossa on merkittävä. Toimeenpanolle leimallista onkin Comprehensive Approach, eli kokonaisvaltainen lähestymistapa. EU:n operaatioita johtaa poliittinen ja turvallisuuskomitea, joka toimii Euroopan neuvoston ja sen puheenjohtajan alaisuudessa. EU:n sotilaskomitea valvoo ja neuvoo komitean työtä sotilasoperaatioden ollessa kyseessä. EU:n sotilaallisten operaatioiden (esim. EUBG) kustannukset ovat suurimmaksi osaksi kansallisia ("costs fall where they lay"). Todellisuudessa järjestelmä on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä olen tähän kyennyt kirjaamaan. Bundeswehrillä on henkilöstöä kansainvälisissä tehtävissä n. 3600 henkilöä(!)
Iltapäivän oikeudenhoidon tunnilla lakimies G.S. oli jälleen aivan yhtä hyvässä vauhdissa kuin aina ennenkin. Vähän aikaa opetusta aktiivisesti seurattuani luovutin. En oikeastaan ymmärrä miten sain parista ensimmäisestä tunnista niinkin paljon irti kuin sain - nyt tuntuu siltä ettei hänen jutuissaan ole päätä eikä häntää. Tai ehkä jotain sittenkin. Sotilailla on oikeus kantaa univormua. Kielto käyttää virkapukua tulisi olla aivan viimeinen ja äärimmäinen keino, johon sotilaiden tulisi ryhtyä. Kyse on käskyvallasta, vastuusta ja perusoikeuksista. En pystytnytkään sitten seuraamaan luennoitsijan ajatuksenjuoksua, mutta itse asiasta olen samaa mieltä, virkapukujen käyttökiellossa terroristisen uhkan takia ei ole mitään järkeä. Lisäksi luennoitsija kritisoi siviiliviranomaisten kuten poliisin sotilaallistumista ja sotaväen siviilistymistä. Jälkimmäisellä hän tarkoitti siviiliasiantuntijoiden sekaantumista sotilaallisiin päätöksentekorakenteisiin. Siviilien tulisi olla sotaväessä neuvonantajia, ei päätöksentekijöitä. Tämäkin näkökulma perusteltiin poikkeusoloilla, jossa käskyvalta- ja vastuusuhteiden säilyttäminen tärkeänä on ensiarvoisen tärkeää.
Päivän päätteeksi tarkistin Bundeswehrin sisäverkon sähköpostini. Kävi ilmi, että pääsin haluamaani seminaariryhmään ensi vuoden puolella. Sen otsikko on "Critis-Cyber-Gamification" ja opetuskielenä vaihteeksi englanti. Lisäksi sähköpostissa oli viesti, jossa kiellettiin Bundeswehrin henkilöstöltä liikkuminen virkapuvussa ja virka-autojen pysäköinti Hampurin alueella 5.-10.12. Ajattelin ensin, että kyseessä on jokin erityinen uhkatilanne, koska käskyjä ei perusteltu mitenkään. Vaan vähänpä vielä ymmärrän Saksan suhteesta sotaväkeen: kiellon perusteena on Hampurissa järjestettävä sisäpoliittinen kokous, eikä kenelläkään saa syntyä vaikutelmaa, että Bundewehr vaikuttaa sisäpolitiikkaan. Niinpä kielletään virkapuvuissa liikkuminen ja virka-autojen pysäköinti kaupungilla. Jopas on.
Keskiviikko alkoi yhdysvaltalaisen kurssitoverini majuri W.E.:n ylentämisellä everstiluutnantiksi. Amerikkalainen ylennysseremonia on hieman monimutkaisempi kuin mihin Suomessa on totuttu, sillä siihen kuuluu virkavalan vannominen uudestaan. Vala vannotaan USA:n perustuslaille ja Jumalalle. Päivän ensimmäisen luennon aiheena oli Egypti ja arabikevät laajemminkin, ja sen piti eversti E.T. Egyptin suurin haaste on väestörakenteen ja infrastruktuurin epäsuhta: nuorelle väestölle ei ole tarjota tulevaisuutta. Ehkäpä tärkeimpänä infrastruktuurin taustatekijänä mainittiin Niilin vesivarat. Alueella on n. puolet maailman tunnetuista energiavaroista ja se on erittäin tärkeä
kuljetusreitti. Nämä seikat alleviivaavat alueen strategista merkitystä. Alue ollut kriisien ja sotien
riivaama on sitä edelleen. Myös islaminuskolla on syynsä tässä. Luennoitsijan mukaan kaikki alueen kriisit liittyvät toisiinsa, Boko Haramista Maliin ja ISIS:iin, Palestiinasta puhumattakaan. Tämä on varmasti totta, mutta samalla yksinkertaistamista. Egyptin valtionpäämiehet ovat lähes poikkeuksetta olleet sotilaita, aina faaraoiden ajoista lähtien. ("Valtioilla on asevoimat - Egyptin asevoimilla on valtio.") Egyptissä käsitys demokratiasta on erilainen: se nähdään mekanismina vallan saamiseksi, ei kansan valintana. Kansa ja valtio ovat ikään kuin valtionpäämiehen omaisuutta. Luennoitsija päätti esityksensä vakuuttavaan määrään taloudellisia ja väestöllisiä tunnuslukuja, joiden perusteella hän luonnehti Egyptiä ruutitynnyriksi ja huomautti samalla, että alueella kipinöi voimakkaasti. Hän korosti kuitenkin, että tilanteeseen ei ole sotilaallista ratkaisua, ainoastaan taloudellis-poliittisia.
Seuraava luento käsitteli Yhdysvaltojen vaalituloksen vaikutuksia monenväliseen maailmanjärjestykseen. Toissa viikolla kurssille pidettiin jo yksi luento samasta aiheesta, mutta tämän luennon pitäjä on toinen, professori M.S. (Sittemmin aiheesta pidetty aikaisempi luento osoittautui plagiaatiksi, sillä siinä esitettyjä viittä teesiä USA:n vaalituloksen vaikutuksista ei lähdeviitteistetty kunnolla - samat teesit oli esitetty Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen poliitikon kolumnissa edeltävällä viikolla. Plagiointi on Bundeawehrissä varsin arka aihe sen jälkeen kun aikaisempi puolustusministeri joutui eroamaan väitöskirjansa plagiointisyytteiden takia.)
Luennoitsija kiinnitti huomiota siihen, että Venäjä ei ole maailmanvalta. Se on alueelinen valta, joka kokonsa puolesta toimii useilla alueilla, mutta maailmanvalta se ei ole. Venäjän merkitystä on luennoitsijan mukaan liioiteltu laajasti, mutta suomalaisesta näkökulmasta tämä ei tietenkään aivan pidä paikkansa. Trumpin tulevaa hallintoa luennoitsija arvioi rohkeasti ja mielestäni varsin oikeansuuntaisesti. Trump tulee olevaan aktiivinen ja tyylilleen uskollinen presidentti. Hänellä on uudistuksilleen lisäksi senaatin ja kongressin tuki. Yhdysvaltojen asema maailmanvaltana tulee pitkällä aikavälillä (n. 40 vuotta) kuitenkin suhteellisesti pienenemään Kiinan ja Intian talouksien ohittaessa Yhdysvallat. Luennon jälkeen keskustelin luennosta amerikkalaisen ja ranskalaisen kollegan kanssa. Kävi ilmi, että luennoitsijan rohkeat ja ehkä hieman liian itsevarmaan sävyyn esitetyt kannanotot olivat ärsyttäneet näitä. Saksalainen näkökulma ei kuulemma vastannut todellisuutta Ranskassa tai Yhdysvalloissa. Minun mielestäni luennoitsijan antamat perustelut näkemyksilleen olivat kuitenkin yleisesti ottaen hyvät.
Liikunnanopettaja oli poissa, joten liikuntatunnilla luokanvalvoja johti luokalle kuntopiirin. Osallistujia ei kuitenkaan ollut kuin n. puolet luokasta.
Keskiviikon päätti saksan kielen tukiopetus. FüAkBw ulkomaisille opiskelijoille 20 tunnin saksan tukiopetuspaketin. Resurssipulan takia paketti on tällä kurssilla kuitenkin rajattu seitsemään puolentoista tunnin oppituntiin, jotka toimeenpannaan tänä ja seuraavana kuutena keskiviikkona. Opettajana toimi FüAkBw:ltä eläkkeelle jäänyt kieltenopettaja, vähintään 75-vuotias herrasmies.
Päivän päätteeksi ylennetty yhdysvaltalaiskollega tarjosi kerholla juotavaa ja pikkusuolaista.
Torstaina merivoimien luokanvalvoja komentaja S antoi merivoimalinjalle tehtävän ideoida ensi vuoden syyskuun alussa järjestettävää merivoimien esittelyviikkoa: minkälaista ohjelmaa viikolle halutaan ja voidaan järjestää. Tämän jälkeen ohjelmassa oli n. kahden tunnin keskustelu edellisen päivän luennoista. Välitunnilla kävin hoitamassa asian FüAkBw:n käteiskassalla(!) Maksoin yhdestä harjoituksen aikana tarjotusta lounaasta käteisellä, sillä tekemäni suoraveloitussopimuksen soveltaminen kuulemma kestää niin kauan, että vuoden tilityksiä ei ehditä saattaa loppuun ennen vuodenvaihdetta. Vertailun vuoksi käteisen käsittely suomalaisissa varuskunnissa päättyi viime vuosituhannen puolella.
Päivän luennon aiheena oli ETYK ja pitäjänä tohtori F.Z. ETYK:ssä on 57 jäsentä, jotka tekevät päätökset konsesusperiaatteella. Järjestön päätökset ovat poliittisesti mutta eivät oikeudellisesti sitovia. ETYJ:in pysyvä neuvosto, kiertävä puheenjohtaja ja pääsihteeri eivät ole toisilleen alisteisissa suhteissa, vaan enemmänkin rinnasteisia. Järjestöä ei voi luonnetia vahvaksi päätöksentekijäksi tai toimijaksi. ETYK:iin puheiden tasolla asettujen odotusten ja käytännön toimintamahdollisuuksien välillä on suuri ja alati kasvava kuilu. Luennoitsija väitti, että mikäli Saksa olisi kieltäytynyt puheenjohtajuudesta vuonna 2016 olisi koko järjestön tulevaisuus ollut vaakalaudalla. Arvoitaessa Saksan puheenjohtajakautta luennoitsija totesi sen olleen menestyksellinen. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin totesi, että näin ovat puheenjohtajakauttaan luonnehtineet kaikki puheenjohtajamaat ilman poikkeuksia järjestön koko 40-vuotisen historian aikana. Miten menestys määritellään? Ja kenen menestys? Monet ETYJ:n asialistalla olevat kysymykset ovat luonteeltaan pysyviä, jopa ikuisia. Minulle jäi luennosta vaikutelma, että luennoitsija, joka oli toiminut yli vuoden ajan ETYJ:n delegaation johtajana Ukrainassa, oli melko väsynyt ja jopa pessimistinen edustamansa järjestön tiimoilta. Vaikutelmani saattaa olla väärä, mutta positiivista energiaa ETYJ:n agendasta ja tulevaisuudesta hän ei ainakaan säteillyt.
Kielenopetuksessa (englanti) ei ollut muuta tavanoimaisesta poikeavaa kuin että sijainen oli jälleen vaihtunut. Varsinainen opettaja on sairaslomalla ensi vuoden puolelle saakka.
Perjantain luennon aiheena oli Turkin ulko- ja sisäpoliittinen kehitys ja sen piti Yasar Aydin Hafencityn yliopistosta. Erdoganin toimenpiteet vallankaappausyrityksen jälkeen ovat johtaneet siihen, että Turkin ja Saksan suhteet ovat pohjalukemissa. Turkin geostrateginen asema sekä rooli maahanmuuttokysymyksessä on kuitenkin siinä määrin suuri, että Turkki on EU:iin nähden melko voimakkaassa neuvotteluasemassa. Turkin sisäpoliittinen tilanne on sekava, mutta luennoitsija näki kuitenkin, että Turkki toimii suhteissaan Eurooppaan ja Saksaan loppujen lopuksi rationaalisesti. Epävakauden ja kaaoksen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Suurimpina ongelmina suhteissa on Turkin demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien ongelmat sekä maahanmuuttajakysymys. Vakauttavina tekijöinä nähtiin Turkin Nato-jäsenyys sekä tiivit kauppasuhteet. Erityisesti Nato nähdään Turkin turvallisuuden peruskivenä, eikä Erdoganin hallinto ole kritisoinut Natosuhdetta. Yhteenvedossaan luennoitsija ei pitänyt todennäköisenä, että Turkki kääntää selkänsä länsimaille.
Kokonaisuutena tarkastellen kansainvälisten suhteiden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan moduulin ensimmäinen viikko oli korkealaatuista opetusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)