8. päivä

Merivoimiin (Deutsche Marine) perehdytystä jatkoi kommodori M. Oppitunti oli rakennettu seuraavien kysymysten ympärille:

• Miksi Saksalla on merivoimat?
• Mitä Saksan merivoimilta odotetaan?
• Mitä kykyjä Saksan merivoimilla on?
• Miten Saksan merivoimat toimivat?
• Miltä Saksan merivoimien tulevaisuus näyttää?

Saksalla on nykyään merivoimien esikunta (Marinekommando), johon on sulautettu siis nyt jo lakkautetut kolme puolustusministeriön alaista osastoa (Marineamt, Führungstab Marine ja Flotillienkommando).

Saksassa tehdään ero operatiivisen johtamisen ja tehtävän johtamisen välillä. Operatiivinen johtaminen (Operative Führung) on sitä, mitä joukoilla tehdään tehtävän saavuttamiseksi, esim. liike ja vaikuttaminen. Tehtävän johtamiseen (Einsatzführung) sisältyy kaikki muu: logistiikka, henkilöstötuki, lääkintä (saksassa erotetaan lääkintä logistiikasta), johtamisen tuki (johtamisjärjestelmät?) ja valvonta (Logistik, Personal, Sanität, FüUstg und Führungs/Kontrollfunktion). Opettajan mukaan jopa hänellekin pitkästä palvelusurastaan huolimatta ero on välillä vaikea ymmärtää. Ero onkin osittain keinotekoinen ja johtuu siitä, että Saksa operoi käytännössä aina liittolaisten kanssa ja miltei aina niiden alaisuudessa. Niinpä ns. tehtävän johtaminen on usein kansallisten asioiden ja tehtävien johtamista.

Merivoimien konsepti (Maritime Fähigkeiten) rakentuu samalla tavalla kuin koko Bundeswehrin (vielä voimassaoleva?) konsepti. Tämä konsepti (Verbund FAWU) sisältää neljä toimintoa: johtaminen (Führung), tiedustelu (Aufklärung), vaikuttaminen (Wirkung) ja tuki (Unterstützung). Näitä toimintoja toteutetaan Saksassa viidessä taistelutilan ulottuvuudessa (Dimensionen): maa (Land), ilma (Luft), meri (See), avaruus (Weltraum) ja informaatio (Informationsraum).

Tämän melko teoreettisen esityksen jälkeen komentaja W. jatkoi kertomalla merivoimien koulutus- ja rotaatiojärjestelmästä. Saksan merivoimat on viime vuosina ollut varsin kuormitettu erilaisilla ulkomaantehtävillä. Erityisesti tämä on koskenut fregatteja ja huoltoaluksia. Niille on jouduttu varaamaan kaksi miehistöä kullekin, jolloin operaation jälkeinen telakointi ja operaatioita edeltävä huolto on mahdollista. Henkilöstökysymyksiin liittyvistä ongelmista kuten majoituksista, päivähoitopaikoista ym. keskusteltiin pidemmpäänkin, mm. varusmiespalveluksen merkityksestä henkilöstön saatavuudelle ja yhteiskunnalle yleensä.

Saksan uudet Baden-Würtenberg -luokan fregatit (F125) saavuttavat operatiivisen valmiuden 2020. Alus on varsin suuri ja monipuolisesti varustettu. Alusta ei ole suunniteltu klassiseen merisodankäyntiin (pl. pintatorjunta), vaan pikemminkin asymmetriseen sodankäyntiin ja meriliikenteen suojaamiseen. Aluksessa ei ole sukellusveneentorjuntavarustusta, ei edes
sonaria. Sen sijaan siinä on 2 helikopteria, 4 venettä sekä tilat n. 50 henkilön joukolle. Lisäksi alus on suunniteltu siten, että se voi olla operaatiossa 2 vuotta(!) yhtäjaksoisesti.

Suunitteluasteella (toteutustapa kolmesta vaihtoehdosta on valittu) oleva monitoimitaistelualus (Mehrzweckkampfschiff 180 tai F126) saavuttaa operatiivisen valmiuden 2030. Alus on suunniteltu pitkäkestoisiin (jopa 2 vuotta) merioperaatioihin korkean uhkan alla koko maailmassa. Aluksen pituus on 155 m ja uppouma 9800 tonnia. Hinnaksi on arvioitus 1 miljardi euroa(!) alusta kohden. Aluksia on tilattu 4 kpl ja jätetty optio kahdesta.

7. päivä

Merivoimallinen perehdytysjakso jatkuu. Päivän aiheena on merelliset riippuvuudet ja uhkat Saksan näkökulmasta (Maritime Abhängigkeiten und Konfliktpotentiale aus Deutscher sicht). Esityksen piti komentaja IW.

Maritime Sicherheitszentrum (MSZ) on yhteistyön ja koordinoinnin keskus, joka muodostettiin 2000-luvun alussa. Tarkoituksena oli parantaa lukuisten eri merellisten toimijoiden (vrt. METO Suomessa) välistä yhteistoimintaa. Keskuksella on kaksi toimipaikka, toinen Pohjanmerella ja toinen Itämerellä sekä tilannekeskus, jonka henkilöstö koostuu kaikista merellisistä viranomaisista (poliisi, tulli, kalastuksenvalvonta, merenkulkulaitos, ympäristönsuojelu, puolustusvoimat).

Meripelastus (Search and Rescue, SAR) ei kuitenkaan kuulu MSZ:n toimialaan eikä se ylläpidä meripelastuskeskuksia (Maritime Rescue Coordination Centre, MRCC). Meripelastus ilmasta kuuluu merivoimille ja pinnasta yksityiselle meripelastusseuralle. Meripelastusseuralla, joka siis ylläpitää myös MRCC:tä, on varsin suuri ja merikelpoinen pelastuslaivasto. Hämmästyntävintä on, että seura
on kokonaan hyväntekeväisyydellä rahoitettu.

Seuraavaksi aiheeksi otettiin merivoimien tiedustelu. Jos edellinen esitys oli nopeatahtinen ja sisälsi liikaa powerpoint-kuvia, tämä oli vielä tiiviimpi. Siinä missä edellistä esitystä kevensi lukuisat kysymykset opiskelijoilta, nyt kaikki olivat jostain syystä hiljaa. Ikkuna oli auki, koska sää oli edelleen tukalan kuuma, eikä rakennuksissa ole minkäänlaista ilmanvaihtoa, ilmastoinnista puhumattakaan. Pihalla pörisi yhtä aikaa sekä ruohonleikkuri että lakaisukone. Opettajan nopea puhetapa yhdistettynä meteliin ei tee seuraamisesta helppoa ja huomasin keskittymiseni herpaantuvan tämän tästä. Opettajan aihevalinta on sinänsä ymmärrettävä, sillä hän on palvellut tiedustelussa suurimman osan sotilasurastaan, mutta viikko-ohjelmaan aihetta opetus ei vastannut kovinkaan hyvin. Esityksestä jäi kuitenkin mieleen mm. että Saksan merivoimilla on hydrofonikenttä Itämerellä ja sen sijainti on julkista tietoa. Merivoimilla on kolme tiedustelualusta.

Potentiaalisina merellisinä konfliktialueina mainittiin Itämeri, Pohjoinen Jäämeri ja Arktis, Etelä-Kiinan meri, Persianlahti, itäinen Välimeri ja Musta meri. Esim. tietoliikenneyhteyksiin eli merikaapelileihin, salakuljetukseen ja ihmis-kauppaan liittyvät uhkat koskevat myös muita merialueita. Terrori-iskuista vain alle 2 % ovat olleet merellisiä.

5. päivä

Päivän ohjelmassa oli Saksan merivoimien ja puolustushaaraopetuksen yleisesittely. Merisotaopin johtaja tai pääopettaja kommodori S. toivotti meidät tervetulleeksi ja esittäytyi.

Samalla myös merisotalinjan kansainväliset opiskelijat esittäytyivät. Ranskalaisella opiskelijakollegalla P-L J:llä on vahva fregattitausta. Kreikkalainen NP on sukellusvenemies 16 vuoden kokemuksella. Brittikollega TMcP on palvellut monenlaisilla aluksilla tehtävissä, pääosin kuitenkin fregateilla ja hävittäjillä. Yhdysvaltalainen TR oli poissa, joten hän esittäytyy myöhemmin.

Seuraavaksi operatiivisen alan opettaja kommodori CM johdatti meidät itse aiheeseen. Paikalla
(takapiruna?) oli myös komentaja F. Kommodori M aloitti toteamalla, että kaiken hänen hänen sanomansa tulemme kuulemaan vielä useita kertoja kurssin aikana. Tästä hän käytti nimitystä "doublé" (kaksoiskappale, toisto). Kommodori M ei vaikuttanut olevan kovinkaan innostunut opetustehtävästään. Tästä syystä (ja siksi, että toistoa eli doubléta on tiedossa) seuraavassa on vain mielenkiintoisimmat havainnot tältä oppitunnilta.

Saksalla on maailman suurin konttilaivasto ja maailman neljänneksi suurin kauppalaivasto (omistussuhteen, ei liputuksen mukaan tarkasteltuna). Meriyhteyksien merkitystä Saksalle kuvaa hyvin esim. se, että saksalaisen auton raaka-aineista tuodaan n. 95 % ja valmiista autoista viedään n. 80 %. Hampuria voidaan perustellusti väittää Itämeren suurimmaksi satamaksi, vaikka se ei sijaitseksaan Itämerellä. Suuret, valtamerillä kulkevat konttilaivat eivät pääse Itämeren satamiin, joten niiden lasti puretaan Hampurissa ja siirretään pienempiin aluksiin, jotka menevät Itämerlle yleensä Kielin kanavan kautta.