135.-138. päivä

Pääsiäisviikko oli varattu opinnäytetön (Lehrgangsarbeit) valmisteluun. Opetusmenetelmänä oli omatoiminen opiskelu Saksan liittovaltion. Osa luokkatovereistani opiskeli koululla ja osa kotona tai majoituksessa. Koululla asioivat eivät kuitenkaan vaivautuneet pukemaan virkapukua, vaan liikkuivat siviili- tai jopa urheiluvaatteissa. Yllättyisin, jos tähän ei puututa jälkikäteen. Toisaalta olen jo useamman kerran saanut yllättyä siinä, mitkä asiat ovat tässä lyseossa tärkeitä ja mitkä eivät. Itse yleensä puen virkavaatteet koululla asioidessani. Se on selkeämpää, eikä kenenkään tarvitse ihmetellä mikä siviili ulkomaalainen rakennuksissa liikkuu.
Maanantaina matkustin Bundeswehrin kielikeskuksen (Bundessprachenamt) päätoimipisteelle Hürthiin Kölnin lähettyvillä. Tarjoituksenani oli haastatella sotilastulkkitoiminnasta (SMD 3 UAE, eli Sprachmittlerdienst 3 Unterstüzung Auslandeinsätze) vastaavan osaston johtajaa A.G.:a Junamatka Hampurista Hürthiin kesti n. 5 tuntia, jotka hyödynsin kirjallisiin töihin. Tätä varten olin ostanut liput ensimmäiseen luokkaan, jossa on työpöydällisiä ja sähköpistokkeella varustettuja paikkoja. Vierailuni isäntä oli minua vastassa asemalla ja vei minut kurssimajoitukseen
Bundessprachenamtin kasarmille. Tämän jälkeen menimme yhdessä illalliselle ravintolaan. Seuraavasta päivästä eli tiistaista tuli pitkä ja raskas, mutta varsin antoisa. Vierailuuni oli varauduttu ohjelmalla, joka ylitti odotukseni moninkertaisesti. Sain haastatella sekä sotilastulkkiosaston johtajaa että varajohtajaa sekä yhdessä että erikseen. Lisäksi sain haastatella neljää sotilastulkkina operaatioissa palvellutta henkilöä ja osallistua sotilastulkiksi hakeutuvan henkilön soveltuvuuskokeeseen. Haastattelemiani henkilöitä olivat osastopäällikön sijainen J.K. sekä sotilastulkit Y.B., H.P., D.P. ja A.C.
Keskiviikon ja torstain tehokkaat työtunnit käytin muistiinpanojeni läpikäymiseen sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen perehtymiseen. Tehokkaat eli tuottavat työtunnit tieteellisessä kirjoitustustyössä kahdella vieraalla kielellä (kirjoitan englanniksi lähdekirjallisuuden ollessa pääasiassa saksaksi) rajoittuvat minulla muutamaan tuntiin päivässä. Mikäli tekstiä yrittää suoltaa tätä pidempään, laskee sen laatu niin alhaiseksi, että työstä ei juurikaan ole lopputuloksen kannalta hyötyä.