Näytetään tekstit, joissa on tunniste some. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste some. Näytä kaikki tekstit

3.3.2017

111.-115. päivä

Tämän viikon ajaksi kurssi jakautuu jälleen kerran eri seminaareihin, joissa tarkastellaan yhteistä teemaa eri näkökulmista. Yhteinen teema on projektinhallinta ja eri näkökulmista tätä aihetta tarkastelevia seminaareja on viisi. Minä valitsin ryhmän, jossa tarkastellaan sosiaalista mediaa (some) projektinhallinan työkaluna.
Maanantai alkoi kuitenkin kaikille yhteisellä luennolla, joka käsitteli sekin sosiaalista mediaa ja viestintää. Luennon piti everstiluutnantti C.B. Sain vaikutelman, että johdantoluento oli eräänlainen keynote-luento koko seminaariviikolle, eli valitsin siis oikean seminaariryhmän. Luennon aluksi luennoitsija kysyi kuinka monella kuulijoista on Facebook- tai Twitter-tili. Aika vähän käsiä nousi ylös. Seuraavaksi luennoitsija esitteli Naton monikansallisen tutkimusprojektin (Suomikin oli mukana), jossa oli kokeiltu ja analysoitu informaatioympäristössä vaikuttamista. Kokeilun nimi oli Multinational Information Operation Experiment (MNIOE). Kokeiluissa luotiin asetelma, jossa ennalta tiedettyihin Naton tapahtumiin (esim. tiedotustilaisuus tai huippukokous) liittyen seurattiin avaintoimijoiden toimintaa sekä valittujen avainsanojen käyttöä sosiaalisessa mediassa. Tulosten perusteella analysoitiin sekä sosiaalisen median kattavuutta (performance) ja vaikutusta (Impact). Tavoitetilassa viestintä olisi integroitua siten, että 1) narratiivi 2) informaatiostrategia 3) vaikutukset informaatioympäristössä ja 4) toiminta informaatioympäristössä toimisivat sykronisoidusti. Kokeilujen tulokset on koottu raporttiin "Analytical Concept for the use of Social Media as an Effector".
Tämän jälkeen siirryttiin seminaariluokkiin. Ensimmäisen luennon omassa seminaarissani piti komentaja H.B. Hänen esityksessään syvennyttiin Bundeswehrin toimintaa sosiaalisissa medioissa: missä medioissa Bundeswehr toimii, millä perusteilla ja millä periaatteilla. Esittelyä seurasi aktiivinen keskustelu, jonka aikana luennoitsija joutui osittain puolustuskannalle ja sai vastata moniin kiperiin kysymyksiin. Bundeswehr toimii tällä hetkellä viidessä mediassa: Facebook, Twitter, Instagram, YouTube ja Snapchat. Toimijana on Bundeswehr eikä toimivaltaa ole jaettu puolustushaaroille tai sitä alemmille johtoportaille (kuten Suomessa). Sen sijaan osavaltioiden esikunnille on annettu joitain tehtäviä toimia somessa. Tässä alueellisessa tiedottamisen mallissa on seurattu liittovaltion yleisradion esikuvaa. Iltapäivällä oli infotilaisuus heinäkuussa ennen kesälomaa pidettävään matkaan liittyen. Kurssinjohtaja antoi tarkentavia ohjeita käyttäytymisestä ja opiskelusta, ja samassa tilaisuudessa ylennettiin jälleen kaksi kurssikaveria majuriksi (edeltävällä viikolla ylennettiin yhdeksän).
Tiistain seminaari-istunnon aloitti jälleen komentaja H.B. Hän jatkoi kertomalla lisää Bundeswehrin toiminnasta somessa esimerkkeihin sitoen. Monet Bundeswehrin somekampanjoista olivat minulle entuudestaan tuttuja, sillä olen seurannut monia Bundeswehrin kanavia jo pitkään.
Tämän jälkeen luennoi toimittaja Dirk Finger SOME:n käytön strategioista ja kohderyhmäanalyysista. Hän lähestyi aihetta fiktiivisen tehtävänannon kautta, jossa päämääränä oli lisätä FüAkBw:n tunnettuutta verkossa. Somestrategiaa lähdittiin laatimaan kysymysten kautta: 1. Mihin FüAkBw:tä tarvitaan? 2. Mitä FüAkBw tekee eri tavalla tai erityisen hyvin? Miksi FüAkBw:iin kannattaisi tulla? 4. Miksi FüAkBw:n kanssa kannattaisi verkostoitua? Kohderyhmät määriteltiin alueellisesti, demografisesti ja temaattisesti. Kohderyhmäanalyysia varten on olemassa paljon työkaluja, mm. Facebookissa. Strategia ja tavoitteet kannattaa miettiä huolella, muuten menee aikaa ja energiaa hukkaan. Eräs hyvä tapa on katsoa mitä pahimmat kilpailijat tekevät hyvin ja soveltaa sitä. Myös pinnalla olevia trendejä ja aihetunnisteita kannattaa hyödyntää. Hakukoneoptimointi ja oman markkinaraon löytäminen auttaa myös - omaperäisyys kannattaa, eli samaa mitä muut tekevät paremmin ei välttämättä kannata tehdä. Sama sanoma kannattaa välittää eri muodoissa (teksti, kuva, ääni, video, live, 3D, jne.) ja useilla eri kanavilla. Tärkeää on myös verkostoitumisen seuranta, ja tähänkin on olemassa runsaasti hyviä työkaluja (mm. KPI, eli Key Performance Indicator).
Aamupäivän päätti toimittaja M.S:n luento, jossa hän keskittyi Twitterin ja YouTuben ominaisuuksiin ja käyttöön. Tämä luento ei sisältänyt minulle kovinkaan paljon uutta tietoa, mutta jotain kuitenkin. Onneksi minulla oli netti käytössä koulun tarjomassa kannettavassa, niin pääsin heti kokeilemaan vinkkejä käytännössä. Lopuksi annettiin tehtävänanto ryhmätöihin: seminaariryhmä jakautui neljään pienryhmään, joiden tehtäväksi tuli keksiä keinoja FüAkBw:n näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi eri näkökulmista. Oman pienryhmäni näkökulmaksi valikoitui Hampurin ja Blankenesen kaupunginosan näkökulma akatemiaan.
Iltapäivän aluksi oli pari tuntia oikeudenhoitoa tavalliseen tapaan. Tämän jälkeen meidän seminaariryhmässä palattiin ryhmätöiden pariin. Tässä vaiheessa jouduin taas kerran toteamaan, että kyllä puoli päivää saksan keskittynyttä kuuntelua riittää hyvin. Kokonaiseen päivään eivät minun henkiset voimavarani eivät aivan riitä.
Keskiviikon seminaaripäivä alkoi luennolla tekijänoikeuksista ja henkilönsuojasta. Sen piti lakimies P.v.M. Luento kirvoitti aktiivista keskustelua, jota oli ihan viihdyttävä seurata. Tekijänoikeuksiin ja yksityisyyden suojaan liittyvä lainsäädäntö vaikuttaisi olevan Saksassa jonkin verran tiukempi kuin Suomessa. Tätä seurasi everstiluttnantti C.B:n pohjustus narratiiveista ja työkaluista niiden luomiseksi. Tarina rakentuu ongelmasta tai ristiriidasta, sen ratkaisusta ja tarinan kaaresta näiden kahden välillä. Tarinoiden tarkoituksellinen rakentaminen kannattaa siksi, että ne jäävät ihmisille mieleen huomattavasti paremmin kuin irralliset tosiasiat tai väitteet. Tämän jälkeen palattiin hetkeksi ryhmätöiden pariin. Iltapäivällä oli liikuntakoulutusta: kuntopiiri ja sisäjalkapalloa toisen kasarmin liikuntasalissa. Ei mitenkään erityisen hauskaa, mutta hyvää treeniä kuitenkin. Iltapäivän päätteeksi jatkoimme ryhmätöitä n. tunnin ajan.
Illalla oli vielä tälle seminaarille pakollinen ja muille vapaaehtoinen iltaluento. Se oli paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin SOME:aan liittyviä kysymyksiä. Keskiviikko oli poikkeuksellisen pitkä mutta kohtalaisen mielenkiintoinen päivä.
Torstaina jatkettiin ryhmätöiden tekoa aamupäivän ajan, minkä jälkeen työryhmien tuotokset tarkasteltiin 10 minuutin pituisten esitysten muodossa. Kaikki esitykset olivat mielestäni varsin ansiokkaita ja sisälsivät mm. valokuvia sekä editoituja videoita. Aikaistetun lounaan jälkeen saatiin seminaariryhmän vetäjiltä palaute ja parhaimmaksi arvoidun tuotoksen aikaansaanut työryhmä palkittiin korillisella olutta. Maassa maan tavalla. Iltapäivällä oli englanninopetusta. Meille palautettiin esseet, jotka ryhmämme sai kirjoittaa pari viikkoa aikaisemmin, ja lisäksi katsoimme jakson sotiasaiheista englanninkielistä televisiosarjaa tavalliseen tapaan.
Perjantaina oli seminaarin viimeinen luento sekä palautetilaisuus. Luennon piti kapteeniluutnantti S. ja se käsitteli Bundeswehrin Facebook-sivuja Hampurin osavaltiossa, joiden pääylläpitäjä luennoitsija oli. Sivut perustettin Bundeswehrin käskystä joulukuussa 2015. Bw:n omat alueelliset sivut on kahdeksalla osavaltiolla. Hampurin sivuilla on n. 2000 tykkäystä. Sivua ylläpitää päätoimisesti 3 henkilön tiimi (muun tiedotustoiminnan ohella). Sivun päivitysten on liityttävä Bundeswehriin ja Hampuriin, muunlaiset päivitykset eivät ole sallittuja. Suuri osa ylläpidon työpanoksesta menee moderointiin. Palautekeskustelun jälkeen päivä päättyi hieman ennakoitua aiemmin.
Kokonaisuutena viikko oli varsin mielenkiintoinen mutta työntäyteinen, joskaan ei välttämättä kovinkaan hyödyllinen. Yhteenvetona voi todeta, että Saksa yleensä ja Bundeswehr esityisesti on Suomea muutaman vuoden jäljessä tietoyhteiskuntana, digitaalisaatiossa ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.