148.-151. päivä

Tämä viikko aloitti kurssin toisen kolmanneksen eli opinnot. Tähän muutokseen liittyen siirryttiin uusiin opetusryhmiin: 3 maavoimien luokkaa, 2 ilmavoimien luokkaa ja 1 merivoimien luokka. Samalla muutettiin kaapit uusiin luokkiin. Merivoimien opetusryhmästä (Hörsaal) muodostui näin ollen varsin suuri, 21 henkilöä (tai 22 henkilöä, sillä yhden siviiliopiskelijan sijoitus on ilmeisesti vielä jollain tapaa epäselvä, tai sitten hän vaihtelee maa- ja merivoimien välillä opetettavasta asiasta riippuen). Käytännössä merivoimaluokka tulee joissain tilanteissa kuulemma jakautumaan kahteen osaan. Se onkin järkevää, sillä tällä suositussa opetusmenetelmässä eli opetuskeskustelussa n. kahdenkymmenen hengen ryhmä lienee tarpeettoman suuri.
Maanantai oli vapunpäivä, joka Saksassakin on vapaapäivä.
Tiistai alkoi puolustushaaraopintojen avauksella, jossa olivat läsnä kaikki puolustushaaran opettajat. Johdantoluennon piti pääopettaja ja merisotaopin laitoksen (Bereich Marine) johtaja, kommodori H.S. Merisotaopin opinnot jakautuvat kolmeen pääteemaan: perusteet (4 viikkoa), strategia ja kehittäminen (9 viikkoa) sekä operatiivinen johtaminen (12 viikkoa). Teemat menevät osin lomittain ja ohjelmasta voidaan joustaa. Suurin osa harjoituksista sijoittuu viimeiseen teemaan ja jakson loppupuolelle. Puolustushaaraopinnot kestävät lähes jouluun saakka. Kommodori on samalla merivoimien komentajan (Inspekteur der Marine) edustaja koululla, ja tähän liittyen hänellä on mm. edustustehtäviä. Esityksensä lopuksi kommodori kiinnitti huomiota ulkoiseen olemukseen ja esiintymiseen (HASE, eli Haltung, Auftreten, Sprache, Erscheinung). Asian korostaminen lienee kaikkien maiden merivoimille yhteinen ilmiö.
Tämän jälkeen siirryttiin suoraan opetettavaan asiaan. Ensimmäisen opintokokonaisuuden aihe on merivoimien henkilöstöhallinto. Johdantoluennon piti jo edeltävältä opintojaksolta tuttu kommodori W, minkä jälkeen luentoa jatkoi kommodori G. Luento käsitteli merivoimien henkilöstön ajankohtaisia asioita, tulevaisuutta ja haasteita. Luento käsitteli luonnollisesti valtaosin merivoimien henkilöstöjärjestelmää Bundeswehrin ja kansallisesta näkökulmasta. Asioita ei näin ollen ole lainkaan helppo ymmärtää, siltä minulta puuttuu paljon tarvittavaa perustietoa koko valtionhallinnosta ja Bundeswehristä. Voin kuitenkin yrittää ymmärtää asioita vertailemalla niitä Suomen järjestelmään ja yhdistelemällä siihen vähään, minkä jo luulen tietäväni. Mielenkiintoisena pidin esim. kompetenssialuekiintiöitä, joiden mukaan henkilöstön koulutusta ja urapolkuja suunnitellaan. Jokaisella yleisesikuntaupseerilla tulisi olla kaksi kompetenssialuetta, joiden perusteella hänen urapolkunsa suunnitelllaan. Kullekin kompetenssialueelle on henkilöstökiintiö. Kompetenssialueiden rajat eivät kuitenkaan ole kiveen hakatut. Järjestely muistuttaa eräiltä osin puolustusvoimissa käytettävää keskitetyn urasuunnittelun järjetelmää. Kansainvälinen palvelus on Bundeswehrissä edelleen vapaaehtoista (oletan, että tällä tarkoitetaan yksittäisten sotilaan ulkomaantehtäviä). Sotilaiden eläkeikään on Saksassa(kin) tulossa joustoa, eli se on joissain tapauksissa neuvoteltavissa. Trendi on kuitenkin, että sotilaiden eläkeikää nostetaan. Ylentäminen tapahtuu täysin eri periaatteiden mukaan kuin Suomessa, koska palkka on sidottu sotilasarvoon. Siirroista on ilmoitettava vähintään 6 kuukautta ennen siirtoa. Tätä 6 kk suoja-aikaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli henkilö suostuu siirtoon aikaisemmin (ja käytännössä näin on ylemmissä tehtävissä kuulemma aina).
Iltapäivällä oli oikeudenhoidon opetusta. Yritin parhaani mukaan saada kiinni puhetulvan punaisesta langasta. Bundeswehriä voidaan käyttää seuraavissa liittovaltion perustuslain tarkoittamissa tilanteissa ulkomailla (perustuslain artikkeli 24 II): Liittouman puolustus (Naton peruskirjan artikkeli 5), unionin tukeminen (EU:n peruskirjan 42 pykälä), kriisinhallinta valtioita vastaan, kriisinhallinta kapinallisia vastaan sekä muut, mandaatilla vahvistetut kriisinhallintaoperaatiot. Lisäksi Bundeswehriä voidaan käyttää ulkomailla seuraavissa tapauksissa (perustuslain 87 a I artikkelin nojalla): Osavaltion tai liittovaltion puolustus, näiden kansalaisten puolustus sekä valtion itsepuolustus. Bundeswehriä voidaan käyttää liittovaltion sisällä seuraavissa tapauksissa (perustuslain artikkelin 87 a III nojalla): Osavaltion tai liittovaltion puolustus tai turvallisuuden varmistaminen (Verteidigungsfall/Spannungsfall), kohteiden suojaaminen tai sotilaallisten maa-, meri- ja ilmakuljetusten kontrolloimiseksi. "Spannungsfall" tarkoittaa Bundeswehrin liikekannallepanoa. Tämän lisäksi on olemassa "pieni valmiuden kohottaminen" (kleiner Spannungsfall), joka tarkoittaa käytännössä Naton voimavarojen liikekannallepanoa. Bundeswehrin sisäiseen käyttöön oikeuttaa myös sisäinen hätätila (kapina), jonka taltuttamiseksi poliisin voimavarat eivät riitä (perustuslain 87 a IV pykälä) sekä katastrofiapuun, johon sisältyy myös terrorismin vastainen toiminta (perustuslain 35 II ja III pykälä). Tämä jaottelun tulisi siis kattaa sota, sisällissota ja kaikki muut sotaa alemmat kriisit ja mahdollistaa Bundeswehrin käyttö perustuslakia noudattaen.
Iltapäivän päätteeksi oli tehtävänanto merivoimen henkilöstöhallinnon ryhmätyöhön. Se käsittelee samaa kompetenssiprofiilia kuin edellinen ryhmätyö, mutta merivoimien näkökulmasta.
Keskiviikko alkoi koulun johtajan amiraali C.S:n ajankohtaiskatsauksella. Bundeswehriä on lyhyessä ajassa kohdannut kolme tapausta, jotka ovat aiheuttaneet kohua tiedotusvälineissä. Puolustusministeri on kommentoinut näitä tapahtumia tavalla, joka on herättänyt kritiikkiä ja jopa suuttumusta saksalaisissa sotilaissa. Amiraalin puheenvuoro ja sitä seurannut keskustelu käsittelikin upseerien poliittisen roolin ulottuvuuksia ja rajoja, upseerien sananvapautta sekä Bundeswehrin johtamiskulttuuria ja palautejärjestelmää. Täytyy vilpittömästi ihailla täkäläistä tapaa puhua avoimesti vaikeistakin aiheista. Toisaalta täytyy yhtä lailla ihmetellä sitä, että monessa puheenvuorossa esiin nostetut tärkeät kritiikin kohteet ja uudistustarpeet, kuten tietyt puutteet palautejärjestelmässä ja johtamiskulttuurissa, joita suomalaisena pidän itsestäänselvyyksinä, eivät täällä ole kunnossa. Tilaisuus oli siis hyvä ja tarpeellinen, vaikka sen kaikilta osin ei olisi pitänyt olla.
Tämän jälkeen palattiin merivoimien henkilöstöhallinnon pariin. Luento käsitteli aliupseerien ja miehistön ajankohtaisia henkilöstöasioita merivoimissa ja sen piti komentaja I.J. Luennolla kävi ilmi, että Saksan merivoimien henkilöstöongelmat ovat hyvin samansuuntaisia kuin monissa muissa länsimaisissa merivoimissa: Aluspalvelus ei kiinnosta riittävästi, etenkään erikoishenkilöstöä, aliupseereita ja miehistöä. Bundeswehrissä on kokeiltu jopa täsmärekrytointia koulupudokkaille. Tämä kokeilu, jossa soveltuvuuskokeen läpäisseet syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat sopimuksen miehistötehtäviin laivastossa on osoittautunut menestykseksi ja kokeilua aiotaan jatkaa. Luennoitsija käytti paljon aikaa miehistö- ja aliupseeritehtävissä palvelevien henkilöarvioinnin ja jatkokäytön suunnittelun selvittämiseen. Oli hassua todeta, että tehtävässä on paljon yhtymäkohtia suomalaiseen varusmiesten ja resesviläisten henkilöarviointiin.
Iltapäivällä oli liikuntaa tavalliseen keskiviikkoiseen tapaan. Liikunta, kieltenopetus sekä muiden yhteisien aineiden kuten oikeudenhoidon ja sotahistorian opetus tapahtuu edelleen luokkakokoonpanossa, ei puolustushaarajaon mukaisesti. Ohjelmassa oli kevyitä pallopelejä: polttopalloa ja jalkapallotennistä. Vaihteeksi näin ja ei edes tullut kunnolla hiki.
Liikunnan jälkeen palattiin vielä luokkaan, jossa merisotalinjan luokanvalvoja (Tutor) halusi keskustella koulun johtajan tiedotustilaisuudesta - sekä sen sisällöstä että siellä nähdyistä esimerkeistä upseerin käytöksestä. Keskustelu polveili moneen muuhunkin aiheeseen, joista painopisteeksi muodostui upseerien poliittinen osallistuminen ja poliitikan vaikutus upseereihin. Nämä molemmat ovat mielestäni Saksassa merkittävästi voimakkaampia ilmiöitä kuin Suomessa.
Torstaina pääosa ajasta käytettiin ryhmätöiden valmisteluun. Koska aikaa oli työmäärään nähden runsaasti, ehdin lounastauolla käymään myös uimassa. Englannintuntien aikana oli toisen työryhmän kokoontuminen, johon kuulun. Tässä työryhmässä kootaan näkemyksiä persoonallisuuden kehityksen (Persönlichkeitsentwicklung) opetuksen kehittämiseksi FüAkBw:ssä. Olen tuonut tähän työryhmään omat kokemukseni Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen yleisesikuntaupseerikurssin johtamisen ja komentajuuden opetuksesta.
Perjantaina purettiin ryhmätyön tulokset. Yhteenvetona päädyttiin siihen, että merivoimien esiupseerien (Marineuniformträger) koulutuksen perustaksi ei tarvita erityistä peruskomptenssiprofiilia, vaan että puolustushaarayhteinen esiupseerien ja yleisesikuntaupseerien kompetenssiprofiili kelpaa sellaisenaan myös merivoimille. Ryhmätyön tulokset esitellään merivoimien esikuntaan. Perjantain toinen aihe oli se, että eräät keskiviikkoisessa koulun johtajan ajankohtaiskatsauksessa käsitellyt asiat olivat ilmestyneet aamun sanomalehdessä (FAZ). Tämä herätti keskustelua erityisesti siksi, että amiraali oli tilaisuuden alussa vedonnut ns. Chatham House -sääntöihin (eli että tilaisuudessa tapahtuvaa keskustelua voi lainata vapaasti, mutta mainitsematta henkilöitä tai näiden sidonnaisuuksia). Jäämme jännityksellä odottamaan jatkoa.

15. päivä

Kansainvälisille opiskelijoille pidetty kolmen viikon ja saksalaisille pidetty kahden viikon perehdytysjakso on nyt siis ohi, ja varsinainen kurssi on alkanut. Viikko-ohjelman (Dienstplan) sisällöstä sitä ei välttämättä huomaisi: koko viikko kuluu järjestelyjen kuten valokuvauksen ja tietohallinnon sekä perehdytysoppituntien parissa. Osa näistä oppitunneista pidettiin meille jo kansainvälisten opiskelijoiden perehdytyksessä, mutta kertaus lienee paikallaan.

Varsinaiset opinnot eivät minun kohdallani alkaneet parhaalla mahdollisella tavalla: myöhästyin aamusta pari tuntia. Syy myöhästymiselle oli se, että minua ei vielä oltu lisätty oman luokkani WhatsApp-ryhmään! Olin ottanut viikko-ohjelmasta molemmilla kännyköillä kuvan edeltävän viikon perjantaina, mutta viikko-ohjelmaan oli päätetty tehdä muutos. Tämä muutos tiedotettiin vain WhatsApp:ssa, eikä se siis saavuttanut minua. Asia korjattiin hetimiten eli minut lisättiin ryhmään. Poissaoloni aamun esittäytymiskierrokselta sain paikattua iltapäivällä, ja loput varmasti kahden vuoden kurssin kuluessa.

Päivä jatkui ekumeenisella jumanlanpalveluksella, jonka pitivät koulun evankelinen ja katolinen pappi yhdessä. Tilaisuudessa lauletut virret oli valittu varman päälle, eli ne edustivat ns. kansainvälisiä klassikoita (Beethoven, Elgar). Jumalanpalveluksen jälkeen siiryttiin toiseen saliin, jossa kuultiin lyhyet tervetuliaispuheet sekä kurssin johtajalta eversti HW:lta sekä koulun johtajalta amiraali CS:ltä. Sitten koulu tarjosi lounaan, joka oli vaatimattomasti makkarakeittoa (ja joka ei käsityksestäni poiketen ollutkaan omaisille ilmainen, vaikka nämä oli kutsuttu paikalle).

Kuten todettu, suurin osa päivän sisällöstä oli vanhan kertausta, mutta eräitä mielenkiintoisia, uusia asioita nousi kuitenkin esiin: Päivittäisen palvelusajan (klo 07.30 - 17.00, paitsi perjantaisin 07.30 - 12.30) on oltava Hampurin alueella ja tarvittaessa valmis tulemaan paikalle tunnin kuluessa. Eräänlainen hälytysvalmius siis! Luokat (Hörsaal) D, joka siis on oma luokkani, ja C muodostavat parin. Tämä tarkoittaa, että eräissä aineissa kuten historian, oikeudenhoidon ja liikunnan opetuksessa luokat ovat yhdessä. Myös luokkien tuutorit sijaistavat toisiaan. Iltapäivän lopuksi valitiin pitkä lista luottamushenkilöitä, kuten kahvihuonevastaava, kronikkavastaava, tietotekniikka, matka, urheilu,
jne. jne.