että YK:n kehyksessä. Osa harjoituksista on kaksivaiheisia, jolloin ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja toisessa johdetaan operaatioita. Tämän jälkeen moduulin johtaja evarstiluutnantti Menner esitteli moduulin läpiviennin pääpiirteisesti. Opintojakso kestää neljä viikkoa ja siihen sisältyy kaksi yhden päivän opintomatkaa, toinen sotilaspoliisikouluun ja toinen logistiikkakouluun. Maanantain ensimmäisen luennon aihe oli siviili - sotilasyhteistyö (CIMIC, Civil-Military Co-operation) ja sen piti eversti J.M. Bundeswehrin CIMIC-keskus sijaitsee Niendorfissa. Siviilit ja sotilaat näkevät toisensa usein stereotypioiden ja ennakkkoluulojen kautta, ja nämä käsitykset ovat usein juurtuneet syvälle siviili- ja sotilasorganisaatioihin. Yksilöillä voi kuitenkin olla omia näkemyksiään sen lisäksi, että he edustavat organisaatiotaan, ja tämä on CIMIC-toiminnalle tärkeä mahdollisuus. Bundeswehrin CIMIC-organisaatio on pienentynyt viime vuosina, mutta on edelleen varsin suuri, ei vain Suomen vaan myös Naton mittakaavassa. CIMIC on sopinut hyvin Bundeswehrin rooliin ja johtamisoppiin (ei koskaan yksin vaan aina liittoumassa, human interest, innere Führung). Saksa on asettanut CIMIC Support Uniteja (CSU) myös Nato Response Forcen (NRF) ja EU:n taisteluosaston (EU Battlegroup eli EUBG) käyttöön. Tavoitteena on, että Saksa olisi Naton Framework Nation monikansallisessa CIMIC-toiminnnassa, eli johtaisi ja koordinoisi monikansallista CIMIC-toimintaa. Tavoite on asetettu vuoteen 2024.
Seuraava luento käsitteli Bundeswehrin suojelulaitosta (ABC-Abwehrkommando) ja sen piti eversti S. Suojeluaselajin uhkakuva on sirpaloitunut ja monimutkaistunut kylmän sodan jälkeen, ja riskit ovat kasvaneet. Suurin uhka on kemiallisten ja radiologisten aseiden leviäminen tai valmistus, biologisten aseiden valmistus, varastointi ja levittäminen on liian vaikeaa terroristeille. Suojelu on kaikkien joukkojen perustaito ja sitä tekevät kaikki (Basis- ja Erweiterte Befähigung). Suojelulaitoksella on aselajin erikoisosaaminen (Qualifizierte ja Spezialisierte Befähigung). Aselajilla on ongelmia henkilöstön pitämisessä rivissä: suojelukoulutetuilla sotilailla on paljon kysyntää siviilimarkkinoilla (pelastuslaitokset, kemianteollisuus, jne.) Suojeluun liittyvät asiat tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja suojelutoiminta sisällyttää myös harjoituksiin. Myös suojeluaselajissa (tai -toimialalla) saksan on määrä olla Naton Framework Nation (yhdessä Tsekin ja Puolan kanssa).
Iltapäivän puolella kävimme luokanvalvojan johdolla ajankohtaisia ja tulevia asioita. Tämän jälkeen luokassa keskusteltiin asevoimien asiamiehen vuosittaisesta raportista (Wehrbeauftragtenbericht). Raportti on 170-sivuinen asiakirja Bundeswehrin sisäisistä kysymyksistä. Asiamiehen tarkoituksena on varmistaa asevoimien parlamentaarinen kontrolli sekä ihmisoikeuksien ja sisäisen johtamisen toteutuminen Bundeswehrissä. Tehtävä on siis osittain sama kuin Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehen, mutta sillä erotuksella, että Wehrbeauftragter valvoo ainoastaan Bundeswehriä, kun taas oikeusasiamies kaikkia viranomaisia. Tehtävien painotus on myös jonkin verran erilainen.
Tiistain aloitti everstiluutnantti C. esittelemällä päivän teeman: viranomaisten ja järjestöjen välinen yhteistyö (interagency co-operation), eli toisin sanoen verkostoitunut turvallisuus. Hän ilmoitti kovasti pahoitellen, että yksi päivän luennoitsijoista oli joutunut viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa sairauden takia.
Ensimmäisen luennon piti ylikomisario(?) F.H. Hampurin poliisista, ja luennon aiheena oli poliisin kansainväliset tehtävät ja projektit. Liittovaltion ja osavaltioiden poliisit ovat vuodesta 1989 alkaen osallistuneet yli 30 kriisinhallintaoperaatioon ja kahdenväliseen projektiin. Näihin operaatioihin on osallistunut yli 9000 poliisia (ei 9000 eri henkilöä, sillä osa henkilöistä on osallistunut useampaan operaatioon). Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta ylimääräistä henkilöstöä operaatioita varten ei palkata, jolloin lähtijän kotimaan tehtävät jäävät kollegoille. Epäsopiviksi osoittautuneista tyypeistä on vaikea päästä eroon byrokratian vuoksi. Ongelmat vaikuttaisivat siis olevan pitkälti samansuuntaisia kuin Suomessakin. Suurin ongelma on luennoitsijan mukaan kuitenkin tehtävien arvostuksessa ja poliittisessa tahdossa lähettää poliiseja kriisinhallintatehtäviin (tämä ei mielestäni ole ongelma Suomessa). Monet luennoitsijan kertomista esimerkeistä käytännön kommelluksista olivat Afganistanista ja ne kuulostivat hyvin tutuilta. Afganistanin lisäksi luennoitsija oli palvellut ainakin Kosovossa ja Georgiassa.
Seuraavan luennoitsijan piti olla J.H. Saksan punaisesta rististä, mutta tämä oli joutunut perumaan luentonsa. Näin ollen puheenvuoron sai S.L. Kinderberg-järjestöstä. Hän on Kosovon kroaatti, joka kuitenkin on syntynyt Saksassa. Hän kertoi kokemuksistaan työskentelystä Afganistanisssa ilman sotilaita ja sotilaiden kanssa, sekä sotilaiden ja siviilien välisistä kulttuuri- ja kommunikaatioeroista. Luennoitsija ymmärsi sotilaallisen voiman välttämättömyyden turvallisuuden luomisessa (viitaten mm. hänen nuoruutensa kokemuksiin Kosovon sodassa), mutta kritisoi myös voimakkaasti sotilaiden rajoittunutta näkemystä siitä, mitä kaikkea turvallisuuden käsite pitää sisällään. Turvallisuus ja tehokkuus (tässä tapauksessa terveydenhoidon tehokkuus) eivät aina sovi hyvin yhteen. Lisäksi kulttuurierot ja ymmärtämättömyys voivat monimutkaistaa asioita. Yhteenvetona luennoitsija esitti viisi perustekijää sille, että yhteistyö sotilaiden kanssa toimii:
- Kriisinhallintajoukolla on oltava mandaatti.
- Siviili-sotilasyhteistyöllä on oltava käyttäytymissäännöt (Code of Conduct), joka tukee järjestön puolueettomuutta.
- Avustusprojektilla on oltava lupa sotilashallinnolta (kirjallinen valtakirja saada tukea).
- CIMIC-yhteistyötä on harjoiteltava yhdessä, ja erityisesti oikeilla nimillä, kartoilla, tilanteilla ja olosuhteilla.
- Yhteistyön sotilaiden kanssa on oltava paikallisten hyväksyttävissä.
Iltapäivällä oli oikeudenhoidon opetusta, joka kulki entistä rataansa. Keskustelin muutaman kollegan kanssa siitä, että ulkomaalaisille opiskelijoille olisi paljon antoisampaa saada perustietoa vaikkapa Saksan sotilaskurinpidon säädöksistä, kuin osallistua kuuntelemaan, kuinka monologin tapaan pohditaan suuria, Saksan perustuslain tulkintaan liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. No, näillä eväillä menneään nyt eteenpäin.
Keskiviikon ensimmäisen luennon aiheena oli operatiivisen viestinnän keskus ja sen piti keskuksen johtaja, eversti C.B. Operatiivisen kommunikaation keskuksen tehtävänä on informaatiovaikuttaminen ja -analyysi. Toisin sanoen välineitä ovat psykologinen vaikuttaminen, strateginen kommunikaatio, narratiivit ja propaganda. Toimintakenttänä on korostuneesti digitalisoitunut tietoyhteiskunta ja tarkemmin ottaen sen informaatioulottuvuus (ei niinkään kyberulottuvuus tai sähkömagneettinen spektri, joskin nämä nivoutuvat informaatioulottuvuuteen). Informaatiovaikuttaminen on aloitettava ajoissa, sillä on suuri merkitys operaation aikana, ja operaation menestys sen päätyttyä ratkaistaan pitkälti informaatioulottuvuudessa. Luennoitsija esitti useita käytännön esimerkkejä keskuksen toiminnasta islamilaisen valtion (DAESH) vastaisessa operaatiossa. Keskus tuottaa päivittäisiä, viikottaisia ja kaksi kertaa kuukaudessa julkaistavia raportteja informaatioympäristöstä Bundeswehrin eri esikuntien päätöksenteon tueksi. Keskuksella on myös Combat Camera -ryhmiä (Einsatzkameratrupps) sekä oma radiokanava, Radio Andernach. Seuraavan luennon piti Bundeswehrin yhteisten suorituskykyjen komentaja (tai "asevoimaperustan inspehtööri", eli Inspekteur Streitkräftebasis) kenraaliluutnantti M.S. Luennon aiheena oli SKB:n (Streitkräftebasis) nykytila ja tulevaisuuden haasteet. SKB:llä on 22 tehtävää laidasta laitaan. Konsepti poikkeaa merkittävällä tavalla Suomen puolustusvoimien puolustushaara-, aselaji- ja toimialajaottelusta. Erityisen mielenkiintoista on, että operaatioiden suunnittelu ja johtaminen on osa SKB:sta.
SKB:ssa palvelee n. joka neljäs Bundeswehrin sotilas. Ulkomaanoperaatioissa osuus on vielä tätäkin suurempi johtuen tukitehtävien merkittävästä osuudesta. Tällä hetkellä rakennetaan Kyber- ja informaatioulottuvuuden keskusta, joka valmistuttuaan erotetaan SKB:sta. Keskukseen irrotettaan viisi SKB:n 22 toimialasta, eli jäljelle jää 18. Myös kuljetustoimialaa organisoidaan hieman uudelleen. Organisaatiomuutoksen on suunniteltu olevan valmis 2021 mennessä. Myöskin uusi ja jo käynnistynyt haaste SKB:lle on Naton lisääntynyt läsnäolo Baltian maissa. Saksan omien joukkojen siirtojen ja tukeutumsen lisäksi Saksa toimii yhdysvaltalaisen prikaatin maihinnousu-, tukeutumis- ja kauttakulkualueena.
Torstain luennon aiheena oli sotilastiedustelu ja sen piti everstiluutnantti M.L. Luento oli valmistava luento perjantaille, jolloin luennoimaan tulevat sotilastiedustelun johtoportaan kenraalit. Sotilastiedustelun tehtävänä on hankkia tietoa olosuhteista, vastustajasta ja muista toimijoista. OODA-kehässä (Observe, Orient, Decide, Act) tiedustelu vastaa kahdesta O:sta, kun taas D ja A ovat operatiivisen alan heiniä. Yhteistyön on oltava saumatonta. Sotilastiedustelun eräs tärkeä tehtävä liittyy maalittamiseen. Siinä missä maalittamiskehän (Joint Targeting Cycle) yksi kierros toisessa
maailmansodassa kesti yli 2 kuukautta ja Vietnamin sodassa 2 viikkoa, on sen kesto nykyään parhaimmillaan alle 30 minuuttia. (Käytännössä aika on kuitenkin useimmiten paljon pidempi, esim. Air Tasking Order annetaan 72 tunnin välein, ellen ihan väärin muista.) Luennoitsija paukutti läpi puolessatoista tunnissa 72 PowerPoint-kuvaa, ja näistäkin useat oli animointeja. Aikaa kuvaa kohden ei näin ollen jäänyt paljon minuuttia enempää. Valkokankaalla oli siis melkoinen ilotulitus. Onneksi
suurin osa esitetystä tiedosta oli minulle entuudestaan tuttua perustietoa tiedustelutoimialasta. Saksaa koskevat seikat valitettavasti ohitettiin erityisen nopeasti, sillä niiden oletettiin olevan kaikille tuttuja.
Seuraavan luennon piti kenraaliluutnantti R.R. aiheesta Multinationales Kommando Operative Führung (Multinational Joint HQ), joka sijaitsee Ulmissa. Luennoitsija aloitti poikkeuksellisen pitkillä onnitteluilla ja itsensä esittelyillä. Kun hän n. 10 kuluttua pääsi itse aiheeseen, seurasi Ulmin kaupungin ja esikunnan historian esittely. Esikunta toimii periaatteessa kaikilla johtamistasoilla, mutta sen päätehtävä on toimia operatiivisen tason yhtymän(armeijakunta/divisioona) johtoesikuntana joko Nato-, EU- tai YK-operaatioissa (tai sekä että?) EU:n osalta tämä tarkoittaa käytännössä European Rapid Reaction Forcen tai EU Battlegroupin esikuntaa. Natossa se tarkoittaa alimman tason puolustushaarojen yhteistä (joint) johtoesikuntaa. Ulm on siis lähempänä joukkoja kuin Brunssum tai Napoli. Esikunta kattaa kaikki aselajit ja toimialat. Erityisen tärkeä rooli sillä on logistiikan suunnittelussa. Esikunta ei kuitenkaan laadi varsinaisia operaatiosuunnitelmia, vaan se toimii tällä hetkellä operaatioita valmistelevana esikuntana. Harjoituksissa tilanne on tietenkin toinen. Laajamittaisen sodan tapauksessa esikunta voi toimia liittouman johtamisreservinä tai reserviesikuntana. Myös Suomi asettaa henkilöstöä ja resursseja tähän esikuntaan. Luennoitsija esitteli esikunnan viimevuotisia harjoituksia ja niiden tavoitteita kattavasti. Lopuksi hän mainitsi esikunnan heikoimmaksi kohdaksi tai Akilleen kantapääksi johtamisjärjestelmät ja niiden puutteellisen yhteensopivuuden puolustushaarojen ja eri valtioiden välillä. Johtamisjärjestelmien yhteensovittamien on suurin yksittäinen haaste esikunnan jatkuvan johtamiskyvyn tiellä. Lopuksi kenraali mainosti esikuntaansa työpaikkana (henkilöstövaje vaivaa
hänen mukaansa kaikkia esikuntia, niin Naton, EU:n kuin Bundeswehrinkin).
Kaikkien perjantain luentojen aiheena oli sotilastiedustelu. Ensimmäisen niistä piti prikaatikenraali J.B. Muiden luentojen pitäjät olivat S., kenraalimajuri S. ja kenraalimajuri B.. Luentoja seurasi paneelikeskustelu, johon osasllistuivat kaikki luennoitsijat.
Ensimmäinen luento käsitteli lähes yksinomaa sotilastiedustelun organisaatiota, hallintoa ja
tiedonkulkua sekä niihin suunniteltuja muutoksia. Uusi elementti on tiedustelu kyber- ja informaatioulottuvuudessa. Lisäksi tiedustelun valvontaan ja ohjaukseen ollaan suunnittelemassa tarkennuksia ja muutoksia. Lopuksi luennoitsija käsitteli lyhyesti kriisin ennustamista, mutta esitetty sisältö oli pääosin tuttua aikaisemmista opinnoista. Luento oli esitytavaltaan varsin pitkäveteinen, eikä asiasisältökään ollut omiaan ylläpitämään mielenkiintoa.
Seuraava luento käsitteli strategisen tiedustelun keskusta (Kommando Strategischer Aufklärung) ja sen piti kenraalimajuri B. Saksassa ei ole sotilastiedustelua sanan varsinaisessa merkityksessä, joten keskuksella on tärkeä rooli Bundeswehrin tiedustelutoimialalla. Tiedon ja tiedustelun tarve on kasvanut nopeasti muuttuvassa maailmassa, eikä tarpeeseen aluksi pystytty vastaamaan. Tiedustelun suorituskyvyt ovat kehittymässä parempaan suuntaan, mutta vaje tarpeen ja tuotannon välillä on edelleen olemassa. Luennoitsija demonstroi Venäjän operaatiota Syyriassa (operaatio Dawn of Victory) esimerkkinä käyttäen sitä, kuinka kaikkien tiedustelulajien on toimittava saumattomassa yhteistyössä oikean kokonaiskuvan muodostamiseksi. Tiedustelualan suurimpana haasteena hän mainitsi henkilöstötilanteen. Henkilöstön riittämättömyys vaikuttaisi nousevan esiin ongelmana useiden aselajien ja toimialojen esittelyissä. Tässä esityksessä mainittiin lisäksi, että henkilöstön saatavuuden trendi on laskeva, eikä asialle ole paljoakaan tehtävissä. Jäljelle jää oikeastaan vain yksi vaihtoehto: organisaation ja tehtävien priorisointi ja supistaminen.
Kolmannen luennon pitjäjä oli kenraalimajuri S. ja se käsitteli tiedustelutoimialaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sekä tiedusteluorganisaatioiden asemaa liittovaltion oikeusjärjestelmässä. Erityisen tärkeää on ennen päätöksiä tarkastella, mikä on lain puitteissa mahdollista. Esimerkiksi terrorismin torjuntaan liittyvissä toimissa liikutaan usein aivan laillisuuden rajoilla, joten tarkka harkinta on tarpeen. Rajoituksia voidaan osin kiertää kansainvälisen yhteistyön kautta, sillä eri maiden tiedustelupalvelut noudattavat omien maidensa lainsäädäntöä. Puolenvälin jälkeen
luento sai mielenkiintoisen käänteen, kun luennoitsija vaihtoi aiheen Venäjän sotilasdoktriiniin ja käytännön esimerkkeihin sen sovelluksista. Hybridit keinot asettuvat diplomatian ja sodankäynnin väliin. Venäjän tavoitteina on päästä USA:n tasolle. Välitavoitteina on horjuttaa Euroopan hallituksia, katkaista transantlanttinen yhteys ja hajoittaa EU. Venäjän käyttämät hybridit keinot ovat vaihtelevia ja kattavat koko yhteiskunnan. Koska tavoite on strateginen, on Venäjällä käytettävissä sen saavuttamiseen vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Toistaiseksi Venäjän tie kohti tavoitetta on ollut menestysten sarja.
Neljännen luennon aiheena oli sotilaallinen vastatiedustelu (Militärischer Abschirmsdienst, MAD) ja sen piti prikaatikenraali S. Aiheesta on jo pidetty luento luokkatoverini kapteeni G:n toimesta. Tarkasteltaessa ääriaineksia Saksassa ääri-islamistien määrä on 35 %, äärivasemmistolaisten 22 % ja äärioikeiston 17 %. Bundeswehrissä vastaavat lukemat 12 %, 0,5 % ja 80 %. Vastatiedustelun resursseja islamistien seurantaan käytetään kuitenkin 4 kertaa enemmän kuin äärioikeiston, sillä äärioikeiston seuranta on helppo tehtävä. Islamiin kääntyminen ja radikalisoituminen käy yllättävän
nopeasti ja seuraukset voivat yllättää sotilasesimiehet.
Paneelikeskustelun kysymykset tai vastaukset niihin eivät yllättävää kyllä olleet sen parempia, eikä niistä tullut muistiinpanoja. Kokonaisuutena neljän kenraalin luennot eivät olleet sisällöltään tai toteuttamistavaltaan parhaimmasta päästä. Suurin puute oli siinä, että tietoa jaettiin yleisellä tasolla sitomatta sitä konkretiaan tai esimerkkeihin. Organisaatioiden tai hallinnollisten suhteiden mieleen painaminen on minulle vaikeaa, ellei niitä jollain tavalla sidota todellisuuteen. Oli luennoissa toki hyvätkin hetkensä, erityisesti kenraaliluutnantti Sc:llä, joka oli akateemiselta koulutukseltaan kasvatustieteilijä. Mielenkiintoista oli myös, että kaikki kenraalit käyttivät tilaisuutta hyväkseen mainostaakseen omaa organisaatiotansa työpaikkana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.