102.-106. päivä

Maanantain teema oli operaatioiden arviointi (Einsatzauswertung), eli Bundeswehr oppivana organisaationa. Ensimmäisenä aamuvpäivän viidestä puhujasta ääneen pääsi everstiluutnantti H. suunnitteluorganisaatiosta (Planungsamt der Bundeswehr). Bundeswehrissä ei ole organisaatiota, jonka päätehtävä olisi työstää palautetta ja kehittää toimintaa. Suunnittelukeskus on ollut toiminnassa 4 vuotta ja sillä on n. 400 työntekijää, joista 1/3 on siiviileitä. Luennoitsija kritisoi melko suorin
sanoin Bundeswehrin palaute- ja lessons learned -järjestelmää, tai pikemminkin niiden puutteita. Periaatteessa Bundeswehrissä noudatetaan Naton lessons learned -prosessia (observation, analysis, endorsement & taskinig, implementation & monitoring, validation ja dissemination) Naton DOTMLPFI -jaottelusta poiketen Bundeswehr kuitenkin useissa asiakirjoissa jaottelee palautteen toimialoittain usein FAWU (Führung, Aufklärung, Wirkung, Unterstützung). Tavoistani poiketen esitin luennoitsijalle kysymyksen puolustushaarojen toimintakulttuurin vaikutuksesta näiden alttiuteen tuotaa palautetta tai toimeenpanna palautteen aikaansaamia muutoksia. Yllätyksekseni luennoitsija vastasi, että eroja ei ole, mutta maavoimilla on vahvin miehitys palautteen käsittelyyn. Tämä poikkeaa Suomessa tehdyn tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan ilmavoimien palautekulttuuri on ylivoimainen ja maavoimien huonoin. Seuraavaksi luennoi everstiluutnantti Schaller operaatioiden johtoesikunnasta. Hänen luentonsa keskittyi kuvaamaan
operaatioiden arvioinnin ja kehittämisen organisaatioita. Operaatioiden arviointi on johtoesikunnassa koottu samoihin neljään ryhmään, jotka vastaavat myös operaatoiden koordinoinnista (Einsatzgruppe 1-4). Toimintaa ohjaa operaatiokokemusten osasto (Dezernat Einsatzerfahrungen). Kokemusten keräämiseen, taltiointiin ja selaamiseen on oma tietojärjestelmä: Informationssystem Einsatzerfahrungen der Bundeswehr. Järjestelmään saa lukuoikeuden pyytämällä kuka tahansa Bundeswehrin työntekijä. Tällä on ollut myös kielteisiä seurauksia, kun turhautuneiden sotilaiden tekemät kehitysehdotukset ovat päätyneet suodattamattomina julkisuuteen. Luennoitsija korosti, että arviointi ei ole tarkoita yksittäisten puutteiden tai ongelmien luettelemista. Sen sijaan arviointi on näistä puutteista johtopäätösten tekemistä ja yleistettävissä olevien suositusten tekemistä.
Tämän jälkeen puheenvuoron sai everstiluutnantti D., jonka tehtäväkenttään kuuluu operaatioiden arviointi tukijoukoissa (SKB). Esittelyssään hän toi esiin olevansa 13-kertainen teräsmies, ja hän palasi aiheeseen muutaman kerran luentonsa aikana. Operaatioiden arviointi on kestävyyslaji, jossa tarkoituksen on välttää aiemmin tehdyt virheet myöhemmissä operaatoissa. Luennoitsija kävi läpi hengästyttävän määrän esimerkkejä käytännön tilanteista ja operaatioista, joista kokemuksia on kerätty, ja selosti myös miten kokemuksia on tämän jälkeen käsitelty eri organisaatiotasoilla.
Seuraavan esityksen piti kurssitoverini majuri H., jonka edellinen työtehtävä ennen kurssia oli ollut maavoimien esikunnan operaatioiden arvioimisen osastolla (Einsatzauswertung Heer). Myös hän sitoi esityksensä käytännön kokemuksiin operaatioista ja harjoituksista. Lisäksi hän mainitsi, että arvioinnin ja parannusesitysten saama vaikutus riippuu paljon joukon komentajan kiinnostuksesta aiheeseen. Mikäli johto kokee toiminnan tärkeäksi, sillä voi olla huomattaviakin vaikutuksia. Toisaalta mikäli toiminnalla ei ole johdon tukea, raportit helposti hukkuvat esikunnan paperitulvaan. Bundeswehr tuottaa esitettä "Aus dem Einsatz lernen" (AdEl), johon on koostettu toimialan toimintaa ja tuloksia. Viimeisen esityksen piti siviilihenkilö U. virastosta nimeltä Bundesamt für Ausrüstung und Infrastruktur in der Bundeswehr (BAAINBw). Suomessa tämä vastannee aika pitkälle Logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskusta. Kuten arvata saattaa, esitys käsitteli puolustusmateriaalin kehittämistä operaatioista saadun kokemuksien pohjalta.
Tiistain teema oli logistiikka. Luennot aloitti eversti H.G. puolustusministeriön logistiikkaosastolta (Führung Streitkräfte (FüSK), osasto II 4) aiheesta logistiikan kehitysnäkymiä. Luennoitsija käsitteli perusteellisesti logistiikan perusteet määrittäviä asiakirjoja ja niiden muodostavia kokonaisuuksia. Myös tulevaisuudennäkymien kohdalla hän pysytteli kaukana konkretiasta ja pyöritteli sen sijaan käsitteitä kuten logistiikan valmius (Einsatzbereitschaft), toimintakyky (Funktionsfähigkeit), ketteryys (Zukunftsfähigkeit) ja strateginen liikkuvuus (strategische Verlegefähigkeit). Näihin tulevaisuuden strategisiin tavoitteisiin pyritään useiden kymmenien tutkimusten, selvitysten, hankkeiden ja osahankkeiden avulla. Strategisen liikkuvuuden ratkaisuista (SALIS ja ARK) puhuttaessa kiinnitti huomioni siihen, että kansainväliset yhteistyösopimukset strategisista kuljetuksista on solmittu valtioiden välillä, ei asevoimien. Koska Bundeswehrillä on vain rajallinen Oma kyky strategiseen liikkuvuuteen, tämä tarkoittaa, että voiman projisoiminen todellakin edellyttää Saksalta (ja oikeastaan kaikilta muilta kuin Yhdysvalloilta) strategista lähestymistapaa onnistuakseen. Jälleen kerran kävi selvästi ilmi, kuinka verkostoinut Bundeswehr on kansainvälisten kumppaneiden ja liittolaistensa kanssa - ja samalla riipuvainen niistä. Esityksestä kävi ilmi myös se, että Bundeswehrin logistiikka (ja ehkä laajemmin koko Bundeswehr) on 16 käynnissä olevan ulkmaanoperaationsa kanssa sekä uusien liittouman puolustuksen tehtävien kanssa helisemässä, eli rasitettu äärimmilleen. Tähän liittynee myös aikeet kasvattaa rahoitusta ja henkilöstön määrää tulevaisuudessa.
Seuraavan esitelmän piti prikaatikenraali V., joka palvelee (1.4.2017 saakka) Bundeswehrin logistiikkakeskuksen johtajana. Logistiikkakeskus (Logistikzentrum) on Logistiikkalaitoksen (Logistikkommando) alainen laitos, joka vastaa logistiikan järjestelyistä. Suomalainen vastine olisi logistiikkarykmentit 1., 2. ja 3. Työntekijöitä keskuksella on n. 7 000. Siviili- ja sotilaslogistiikassa on eräitä ratkaisevia eroja. Siviililogistiikka on pääsääntöisesti yksisuuntaista, sotilaslogistiikka toimii kahteen suuntaan. Siviilipuolella painotetaan taloudellisuutta, sotilaspuolella valmiutta ja suorituskykyä eli tehokkuutta. Tästä syystä sotilaslogistiikan ytimessä on systeemiajattelu: kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki ovat samassa veneessä. Myös tämä puhuja nosti esiin strategiset ilmakuljetukset mahdollisena haavoittuvuutena. Joukkojen siirrot Saksan läpi tehdään aina logistiikkakeskuksen johdolla, oli kyseessä sitten Saksan tai liittouman joukot. Baltian maihin siirrot pystytään rauhan ajan toimivaltuuksilla toteuttamaan ilmoitse 15 vuorokaudessa, meritse 15 -31 vuorokaudessa ja rautateitse 40 vuorokaudessa. Merikuljetuksen valmius on tarkoitus nostaa viiteen vuorokauteen. Kuljetusajat ovat siis merkittäviä suhteessa siihen, että Naton valmiusjoukot ovat 5 vuorokauden lähtövalmiudessa. Mitä logistiikka on tulevaisuudessa? "Logistiikka 4.0": big data, esineiden internet, 3d-paino, robotisaatio ym. mullistukset tulevat muuttamaan myös logistiikkaa. Logistiikan tulisi olla ketterää: yhtä aikaa taloudellista normaalioloissa, mutta korkeassa valmiudessa ja robustia poikkeusoloja varten.
Keskiviikon ensimmäinen luennoitsija oli tohtori W.R. virastosta Bundesamt für Ausrüstung,
Informationstechnik und Nutzung der Bundeswehr (BAAINBw). Suomessa tätä vastaisi ehkä lähinnä pääesikunnan logistiikkaosasto ja ehkä osia logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksesta. Luennon aiheena oli Bundeswehrin logistiikkajärjestelmä. Varustelu ja käyttö koostuu kolmesta toiminta-alueesta: Customer Product Management (CPM), hankintatoimi sekä palvelutoiminnot. CPM näyttäisi sisältävän mm. vaatimusten-, toimitusketjun ja elinkaaren hallintaa. Hankintatoimi on pelkistettynä ostamista, ja palvelutoiminnot strategisten kumppanien sopimusten määrittelyä. Luennoitsija keskittyi esityksessään kuvailemaan edustamansa viraston organisaatiota ja työjärjestystä. Lopuksi hän totesi, että Bundeswehrin muuttuva tehtäväkenttä tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia myös logistiikkajärjestelmän organisaatioon. Tämä luento oli sekä esitystavaltaan että sisällöltään poikkeuksellisen kuiva. Luennon jälkeiset kysymykset ja keskustelu paransivat tilannetta jonkun verran, sillä tällöin luennoitsija ei pystynyt lukemaan suoraan paperista, mutta ne eivät tietenkään pystyneet muuttamaan aihetta eli sotataloutta muuksi.
Seuraavan luennon piti johtaja H-S. virastosta. Bundesamt für Infrastruktur, Umweltschutz und Diestleistungen der Bundeswehr (BAIUDBw). Hänen luentonsa aihe oli viraston rooli Bundeswehrin logistikkajärjestelmän toimijana. Virastossa on 23 006 työntekijää. Esimerkiksi 43 palvelukeskuksessa on 16 454 työntekijää ja (sotilas?)palokunnissa 2 968 työntekijää. Huomasin luennon edetessä, että Saksan puolustushallinnon eri organisaatiot ja niiden väliset johtosuhteet sekä vastuunjako eivät ole minulle vielä lainkaan selvät. Virasto kuuluu ilmeisesti tukijoukkoihin, mutta on kuitenkin itsenäinen siinä mielessä, että sitä ei johda SKB:n esikunta. Tehtäväkenttä on kuitenkin selvästi päällekkäinen huollon järjestelyjen kanssa, sillä kaikki luennoitsijan antamat esimerkit viraston palvelusita koskivat kriisinhallintaoperaatioiden tukikohtien majoitusta ja muita huollon järjestelyjä.
Tätä luentoa jatkoi juristi, reservin everstiluutnantti S.S. Jokaista operaatiota varten perustetaan operaation hallintoesikunta (Einsatzwehrverwaltungsstelle), johon kuuluu henkilöstö-, talous-, facility management-, rakennus-, kieli- ja infrastruktuuritoimistot. Osa toiminnoista on samoja kaikissa operaatioissa, osa taas operaatiokohtaisia. Organisaatio on suuntautunut lähes yksinomaa kriisinhallintaoperaatioihin, eikä luennoitsijat ottaneet kantaa Lieuttan operaatioon (Enhanced Forward Presence), eli he tekivät käsitteellisen eron operaation (Einsatz) ja operaation kaltaisen palveluksen (Einsatzgleiche Verpflichtung) välillä. Jälkimmäiset ovat Bundeswehrin vastuulla, eivät tämän viraston.
Torstai oli vierailupäivä ja tutustumiskohteena oli sotilaspoliisikoulu Hannoverissa. Bussimatka sinne kesti n. 2 tuntia suuntaansa. Perillä päivä alkoi (maksullisella) kahvitarjoilulla ja koulun esittelyllä luentosalissa. Salia koristi kaikkien kurssilaisten kotimaiden liput. Tämän jälkeen kurssi jaettiin viiteen ryhmään ja sotilaspoliisikoulun toimintaavesiteltiin viidellä eri rastilla. Rastikoulutuksen ryhmäjako ja opasteet oli tulostettu nätisti väritulosteina A2-kokoisille papereille. Ryhmien johtajiksi oli asetettu sotilaita vääpelistä majuriksi asti, mikä herätti tiettyä ihmetystä kurssilaisissa. Kauempana oleville rasteille siirryttiin bussilla. Ensimmäisellä rastilla esiteltiin kaupunkitaistelun ja sotilaspoliisitekniikoiden harjoittelurata. Tämä oli entinen voimalaitosrakennus, johon oli rakennettu hotelli, omakotitalo ja teollisuuslaitos, sekä monenlaisia harjoitustiloja- ja laitteita. Radalla oli kymmeniä kameroita palautteen antamista varten sekä erilaisia valo-, ääni- ja savuefektejä harjoituksen tehostamiseksi. Tässä välissä oli tauko omakustanteista lounasta varten. Toinen rasti oli etäopsiskelukeskus, jossa työskenteli täysipäiväisesti useita henkilöitä verkko-opetuksen parissa. Suomessa etäopetus näyttäisi olevan paljon enemmän opiskelijan omatoimisuuden varassa. Kolmannella rastilla tutustuimme koulun ajoharjoittelurataan - tietenkin autojen kyydissä. Kolme koulun ajo-opettajaa antoivat erittäin vaikuttavat näytöt osaamisestaan hälytysajon ja taktisen ajon tekniikoista. Radalla oli liukkaan kelin ja vesiliirron harjoittelun laitteet, johon myös tutustuttiin käytännössä monta kertaa. Neljäs rasti käsitteli koulun rikospaikkatutkinnan koulutusta. Näimme esimerkit rikospaikkakemiasta, huumausaiheiden paljastamisesta sekä murhan rikospaikkatutkinnasta. Sotilaspoliisin tehtävät ovat siis Saksassa huomattavasti laajemmat kuin Suomessa ja monelta osin päällikkäiset poliisin kanssa. Viimeisellä rastilla tutustuimme koulun sisäampumarataan, jossa voidaan ampua myös pitkillä aseilla kaliiperiin 7.62 saakka. Radalla ei käytetä ampumatauluja, vaan maalikuviot ja -tilanteet hejastetaan videotykillä valkoiselle seinälle. Osumat ilmaistaan lämpökameralla, ja ohjelmisto kertoo myös osuman ajan suhteessa tilanteen
alkuun. Maalitilanteet voivat siis olla videokuvia, joissa oleva henkilö reagoi sen mukaisesti, mihin laukaus osuu (esim. varoituslaukaus, raajalaukaus, pysäyttävä laukaus). Radalla voidaan käyttää myös valo-, ääni- ja savutehosteita. Varsin vakuuttava koulutusympäristö. Loppupuhuttelussa kurssi ojensi isännille muistoesineet vierailusta ja saimme kotiin vietäväksi tulosteet ennen lounastaukoa otetusta yhteiskuvasta. Tämä oli malliesimerkki hyvin toteutetusta vierailusta.
Perjantain luennot koskivat kansallista riskien- ja kriisinhallintaa sekä evakuointioperaatioita. Luennot piti eversti T.W. operaatioiden johtoesikunnasta. Esikunnassa on kansallisen kriisinhallinnan (nationale Krisenvorsorge) osasto (vahvuus 17 henkilöä), joka vastaa evakuointioperaatioiden suunnittelusta, kouluttamisesta ja kehittämisestä. Evakuointioperaatioiden ohjesääntö (Zentralanweisung Evakuierungsoperationen) on vuodelta 2016. Operaatiot jaetaan riskien ja kriisien hallintaan uhkatason mukaan, tai pikemminkin sen mukaan onko uhka jo realisoitunut. Sivuhuomautuksena luennoitsija totesi, että puolustus- ja ulkoministeriöllä on eri määritelmä termille "kriisi": puolustusministeriön mukaan kriisi on aseellista konfliktia alemman tasoinen jännittynyt tilanne, kun taas ulkoministeriön määritelmän mukaan kriisi on tilanne jonka tiedotusvälineet tai muut tahot ymmärtävät kriisiksi. Mielestäni jälkimmäinen määritelmä on huono, sillä se on lähes kehäpäätelmä. Evakuointioperaatiot ovat kansallisia, mutta liittolaisten mukanaolo on mahdollista. Evakuointioperaatiot koskevat 1. Saksan kansalaisia, 2. EU-kansalaisia 3. sopimuksenvaraiseen suojeluun oikeutettuja (Schutzbefohlene) tai 4. suurlähettilään harkinnan mukaisia henkilöitä. Tämän jälkeen luennoitsija käsitteli melko seikkaperäisesti evakuointioperaation johtosuhteita sekä läpivientiprosessia. On kuitekin syytä muistaa, että jokainen operaatio on erilainen, ja kiireen vuoksi prosessissa saatetaan joutua oikaisemaan. Kriisienhallintaa varten on olemassa oma tietojärjestelmä (Krisenvorsorgeinformationssystem), johon on tallennettu esim. evakuointisuunnitelmat eri maista.
Kokonaisuutena tämä viikko oli sisällöltään enimmäkseen melko tylsää hallinnollista asiaa, johon torstain opintomatka toi tervetullutta vaihtelua. Hallintopainotteisesta sisällöstä on kuitenkin johdettavissa eräs viikon tärkeimmistä opeista: Saksan turvallisuusviranomaisten hallinnon ja työnjaon monimutkainen perusluonne. Vaikka itse aihe, eli hallintokoneiston rakenne ja vastuunjako saattavat jäädä minulta loppuelämäksi pimentoon, olen vähitellen alkanut ymmärtää eri syitä ja taustatekijöitä sille, miksi hallinto on selllainen kun se on. Ymmärtämisessä ovat auttaneet keskustelu kurssikavereiden kanssa. Hallinnon rakenteelle on tietenkin kansallisia ja poliittisia syitä, mutta mielestäni historiallisilla syillä on erityisen suuri merkitys. Suuri hallintokoneisto on muodostunut kovien pollittseten ristiriitojen paineessa pitkän ajan kuluessa. Toisaalta koneisto on tarkoituksella rakennettu ehkäisemään Saksan militarisaatiota ja sotilaallisen kyvyn kasvua.