107.-110. päivä

Maanantai oli vierailupäivä Bremenin Garstedtiin, jossa tutustuimme Bundeswehrin Logistiikkakouluun. Bussimatka kesti n. kaksi tuntia suuntaansa. Aamukahvin (maksullisen tietenkin) jälkeen koulun johtaja toivotti meidät tervetulleeksi ja esitteli koulun. Tämän jälkeen koulun ei kurssien ja toiminnallisuuksien johtajat esittelivät logistiikkaupseerien koulutusjärjestelmää. Lounaalle siirryttiin tyylikkäästi busseilla. Iltapäivällä Tutustuttiin koulun tarjoamaan opetukseen viidellä rastilla. Ensimmäisellä rastilla esiteltiin kansvainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden logistiikan simulaattori. Tämä oli suureen teollisuushalliin rakennettu malli kriisinhallintaoperaation leiristä. Leiri oli varsin aidontuntuinen kontteihin sijoitettuine toimistoineen ja hiekkasäkkeineen. Konttien päätyseinät olivat auki niin, että opiskelijoihin on helpompi pitää yhteyttä. Simulaattorin johtamisjärjestelmä oli rakennettu niin, että uusi rotaatio voidaan kouluttaa käynnissä olevan operaation yhteyksillä, tietokannoilla ja materiaalikirjanpidolla. Tämä vaikuttaisi varsin kätevältä ratkaisulta. Seuraavalla rastilla tutustuimme erilaisten erikoiskonttien kuten pesula-, keittiö-, sairaala-, vesi- ja jätehuoltokonttien käytön ja huollon koulutukseen sekä niihin liittyviin ajoneuvoihin. Viimeisellä rastilla tutustuimme kunnossapitoajoneuvoihin sekä konttien pakkaamiseen. Tämän jälkeen seurasi loppupuhuttelu, kiitossanat ja paluumarssi busseilla. Vierailu ei ollut yhtä hyvin suunniteltu eikä toteutettu kun viimeviikkoinen vierailu sotilaspoliisikoululle. Oppimisen kannalta vierailut ovat kuitenkin aina tervetullut vaihtoehto luento-opetukselle.
Tiistain ensimmäinen luento käsitteli kansainvälisen (eli Naton) logistiikan perusteita ja sen piti eversti D.B. Naton strategisen tason esikunta Euroopassa on SHAPE. Operatiivisen tason esikunnat ovat JFC Napolissa ja Brunssumissa. Ylimpiä taktisen tason esikuntia ovat puolustushaaraesikunnat. Logistiikka on integroitava suunnitteluun kaikissa vaiheissa. Logistiikan on oltava joustavaa: komentajan asettamiin tavoitteisiin on valmistauduttava ja sopeuduttava. Naton logistiikan on oltava "kollektiivistä", sillä Natolla ei varsinaisesti ole omaa logistiikkaa. Niinpä logistiikka on Natossa ensisijaisesti yksittäisten jäsenmaiden vastuulla. Monikansallinen logistiikka perustuu kahteen asiaan: yhteisymmärrykseen siitä, mitä halutaan sekä luottamukseen toimijoiden välillä. Tästä syystä se onkin niin vaikeaa. Erässä esityskalvossa tulivat näkyviin täydennysmateriaalin luokat. En ole vielä oppinut niitä ulkoa, joten kirjoitin ne ylös. Natossa täydennsmateriaalin luokat ovat: I) muona ja vesi, II) varaosat, III) polttoaineet (IIIa lentokonepolttoaineet), IV) rakennus- ja estemateriaali, sekä V) ampumatarvikkeet. Kansainvälisen logistiikan tärkeitä käsitteitä, jotka tulisi sisäistää ovat mm. National Support Element (NSE), Host Nation Support (HNS), Contractor Support to Operations (CSO), Multinational Integrated Logistics Unit (MILU), Lead Nation, Role Specialist Nation. Nato Support and Procurement Agency (NSPA) on se "yksi luukku", jonka kautta jäsenmaiden (ja Suomen) kannattaa asioida alihankintakysymyksissä. Joint Logistics Support Group on operaation komentajan tärkeä logistiikan suunnittelun, johtamisen ja järjestelyjen työkalu. Se toimii aselajiesikuntien tasolla. JLSG:n esikunnan alaisuudessa on toimii myös vaihteleva määrä huoltojoukkoja. Lisäksi JLSG koordinoi kansallisten huoltoelementtien (NSE) toimintaa. Joukkojen siirrot eli Reception, staging and onward movement (RSOM) on keskeinen osa operaatiota. Myös tämä on JLSG:n heiniä. Saksan työkaluja siirtoihin ovat jo aiemmin mainitut SALIS ja ARK.
Seuraavan luennon piti Naton Joint Force Commandin logistiikkaosaston osastopäällikkö kenraalimajuri W.O. Kenraalit esitellään täällä aina jonkun opiskelijan toimesta, ja tällä kertaa oli minun vuoroni lukea tiivistelmä kenraalin sotilasurasta. Koska en ollut tavannut kenraalia koskaan aiemmin, pyrin pitämään esittelyn kuivan asiallisena, ja tämä osoittautuikin toimivaksi ratkaisuksi. Esityksessään kenraali kävi läpi Naton käynnissä olevia operaatioita ja niiden tilannetta logistiikan näkökulmasta. Hän kertoi olleensa yllättynyt siitä, miten nopeasti Nato pystyi muuttamaan suuntaansa ja reagoimaan kasvaneeseen Venäjän uhkaan. Edelleen hän kertoi olevan erittäin vakuuttunut siitä, miten nopeasti ja ammattimaisesti Puolassa ja Baltian maissa on kyetty tukemaan Enhanced Forward Presence -joukkoja infrastruktuurin rakentamisella. Haasteita on edelleen olemassa mm. polttoaineiden täydennyksissä, mutta niiden ratkaisemiseksi tehdään esikunnassa hartiavoimin töitä.  Naton pysyvän huoltoesikunnan Standing Joint Logistics Support Group Headquarters perustamisen aikataulua on lykätty vuodella ja se tulee toimintaan vasta 2018 lopussa. Esitin kysymyksen Ruotsin ja Suomen roolista Naton tuessa Baltian maille. Vastauksessaan kenraali korosti Ruotsin ja Suomen merkitystä, hyvää yhteistyökykyä sekä esikunnassa työskentelevien yhteysupseereiden korkeaa ammattitaitoa. Hän kertoi Ruotsin ja Suomen olevan aktiivisesti mukana tuen EFP-joukkojen tuen suunnittelussa. Vastauksissa tuli myös esiin, että Naton pelotteen on oltava todellinen, eikä muutaman pataljoonan muodostama "ansalanka" ole riittävä pelote. Toisaalta luennoitsija toi esiin, että Naton nykisessä varautumisessa (ainakaan logistiikan osalta) ole otettu huomioon ydinaseiden käytön mahdollisuutta, toisin kuin kylmän sodan aikaisissa suunnitelmissa. Myös se kävi ilmi, että mikäli Venäjä kaappaa aloitteen ennen kuin Naton voimien rakentaminen (kuten divisioonien follow-on forces) on valmis, ei varasuunnitelmaa ole.
Iltapäivällä oli kaksi tuntia oikeudenhoitoa, josta en saanut irti yhtään enempää kuin yleensä. Loppuiltapäivä oli vapaata, mutta illan ohjelmassa oli Saksan puolutusteknologisen yhdistyksen (Deutsche Gesellschaft für Wehrtechnik, DWT) seminaari. Se kesti n. puolitoista tuntia, minkä jälkeen oli (poikkeuksellisesti ilmainen) iltapala ja verkostoitumistilaisuus.
Keskiviikon aloitti tietoisku Führungsakademien tietoteknisten palvelujen tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Tilaisuudessa puhui FüAkBw:n tietohallintopäällikö eversti W. Tietoiskun ydinsanoma oli rauhoitteleva: koulun tietohallintopalveluihin on tulossa parannuksia, kuten langaton verkko. Näiden uudistus toimeenpano kuitenkin vie aikaa, ja valtaosa esityksestä kului viivästyksien syiden esittelyyn. FüAkBw vaikuttasi tietohallintoarkkitehtuuriltaan olevan tulevaisuudessa
jonkinlainen välimalli Bundeswehrin joukko-osaston ja yliopiston välillä, kuitenkin siten, että akatemia on jatkossakin pitkälti erillään Bundeswehrin varsinaisista tietojärjestelmistä. Oman arvioni mukaan koululla ollaan tällä hetkellä n. 5-10 vuotta Suomea jäljessä (jossain EJ:n eli esikuntajärjestelmän ajalla). Esitellyn kehittämissuunnitelman mukaan uutta materiaalia aletaan hankkimaan vasta 2020, eli muun maailman etumatka näyttäisi vain kasvavan. Masentavaa.
Ensimmäisen luennon piti everstiluutnantti evp H.-J.P. aiheesta Bundeswehrin ja teollisuuden yhteistyö operaatioissa. Hän edusti majoitusratkaisuja tarjoavaa yritystä nimeltä Losberger. Luennon sisältö oli selostus kriisinhallintaoperaation leirissä tarvittavien majoitus ym. konttien hankintaprosessista sopimuksineen ja päätöksineen. Sinänsä mielenkiintoista, mutta en voi kuvitella että luennon yksityiskohdista olisi minulle merkittävää hyötyä tulevissa tehtävissäni. Prosessi sinänsä on tunnettava, sillä siinä on varmasti yhtymäkohtia Suomen puolustusvoimien
hankintamenettelyyn. Tärkeää on ottaa teollisuus mukaan suunnitteluun ja vaatimustenhallintaan riittävän ajoissa.
Toisen luennon piti itävaltalainen eversti evp J.F. aiheesta European Defence Agency, jota hän nykyään edustaa. EDA:n johtolautakunta kokoontuu ministeritasolla, jolloin sen päätöksillä on (ainakin teoriassa) poliittista painoarvoa. Järjestön budetti on 31 miljoonaa euroa ja sillä on 140 työntekijää. Vuonna 2015 EDA:lla oli 25 projektia, joiden arvo oli n. 70 miljoonaa euroa. EDA pyrkii välttämään päällekkäisyyksiä Naton kanssa ja sen sijaan täydentämään Naton jättämiä tarpeita. Myös MARSUR eli yhteiseurooppalainen merivalvontajärjestelmä on EDA:n projekti. Viraston tarkoituksena on hankkia säästöjä ja yhteistyökykyä jäsenilleen. Ongelmat yhteensovittamisessa ovat kuitenkin melko suuria, kuten kaikessa eurooppalaisessa yhteistyössä. Järjestön tehtävänä ei ole edistää jäsenvaltioiden asevientiä. Luennoitsija puhui sen verran leveää itävallansaksaa, että luennon seuraaminen oli tavanomaistakin vaikeampaa.
Iltapäivällä oli liikuntaa toisen kasarmin liikuntahallissa. Lämmittely ja kunto-osuus sisälsi koripalloharjoitteita, peliosuudessa oli vaihtoehtoina sisäfutis ja koripallo.
Keskiviikkoillan ohjelmassa oli Tag der Nationen, jossa vanhemman vuosikurssin opiskelijat eri maista järjestävät ruokaa, juomaa ja ohjelmaa kun omasta maastaan.
Torstain aamupäivän luennot käsitteli virastoa nimeltä Bundesamt für Ausrüstung, Informationstechnik und Nutztung der Bundeswehr (BAAINBw) ja ne piti kaksi siviiliä ja yksi eversti. Virasto on liittovaltion varustelun ja sotatalouden keskeinen toimija. Ensimmäisen luennon pitäjä tohtori H.L. oli sairastunut ja häntä tuurasi tohtori M.S. Ensimmäinen luento oli viraston ja hankintaprosessin yleisesittely. Tiedotusvälineet Saksassa asennoituvat usein kielteisesti uutisoidessaan puolustusmateriaalihankinnoista. Tämä vaikeuttaa viraston työtä, sillä se on poliittisesti johdettu puolustusministeriön alainen siviilivirasto. BAAINBw saa hankintaan sekä vaatimusten- ja elinkaarenhallintaan liittyvät tehtävänsä Bundewehrin suunnitteluvirastolta (Plangungsamt der Bundeswehr, PlgABw), joka puolestaan saa vaatimuksia puolustushaaroilta. Ongelmana on, että puolustushaaroilla on taipumus antaa vaatimuksia jonkin olemassaolevan järjestelmän mukaan. Suunnitteluvirastossa nämä vaatimukset pyritään pyöristämään yleisemmän tason suorituskyvyiksi, minkä jälkeen BAAINBw:ssä suorituskyvyt jälleen muutetaan teknisiksi yksityiskohdiksi hankintaa varten. Käytännössä nämä yksityiskohdat muistuttavat usein varsin
paljon puolustushaarojen asettamia alkuperäisiä vaatimuksia. Ei siis ihme, että tiedotusvälineet toisinaan ihmiettelevät, mitä Bundeswehrissä oikein tehdään. Tohtori S. oli äänessä myös seuraavalla luennolla, joka käsitteli puolustusmateriaalihankintoja sopimusoikeudellisesta ja -teknisestä näkökulmasta. Luennoitsija korosti, että Bundeswehrin on noudatettava lakeja ja asetuksia. Periaatteessa näin onkin, mutta käytännössä joukon ja yksittäisen sotilaan on harkittava, mitä lakeja ja asetuksia on kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaista noudattaa. Joissain tilanteissa sotaväen on tarkoituksenmukaista olla huomioimatta esim. työturvallisuuteen, lento- tai liikenneturvallisuuteen tai ympäristölainsäädäntöön liittyviä määräyksiä suuremman edun nimissä. Näin toimittaessa on tietenkin oltava valmis kantamaan täysi vastuu toiminnasta. Sopimuksia kirjoitettaessa on oltava tarkkana alusta asti, eli projektin tavoitteiden asettamisesta alkaen. Lisäksi sopimuksiin liittyviä riskejä on tarkkailtava ja analysoitava koko projektin ajan.
Seuraava luennoitsija oli osastopäällikkö Anke Meyer. Hänen aiheenaan oli käytännön esimerkit hankintaprojektista ja hän käytti esimerkkinä projektia SEAD (Suppression of Enemy Air Defence). Kosovon sodan jälkeen todettiin että vastatutkaohjus HARM-88 ei eiää ollut ajan tasalla. Ratkaisuvaihtoehdoiksi esitettiin HARM-ohjuksen päivitystä, ARMIGER-projektia tai kokonaan uutta SEAD-kykyä Tornadoihin. Näistä päädyttiin jälkimmäiseen. Ratkaisuvaihtoehtojen määrittelyä seurasi analyysivaihe, minkä jälkeen tehtiin valtintapäätös eri vaihtoehtojen välillä. kaikissa vaiheissa on lukuisia reunaehtoja, näistä ehkäpä tärkeimpänä raha. Toimeenpanovaiheessa laaditaan sopimukset sekä valmistetaan ja vastaanotetaan tuote. Esimerkkiprojektissa ollaan tällä hetkellä siirtymässä toimeenpanovaiheeseen. Valitun PV HARM - AARGM -järjestelmän toimitukset alkavat vuonna 2022. Tämän jälkeen eversti C.K. esitteli esimerkinomaisesti toisen projektin TLVS (Taktische Luftverteidigungssystem, tunnettu myös nimellä MEADS). Luennoitsija totesi itsekin, että hänen esityksessään ei edeltävän esityksen jälkeen ole juuri mitään uutta, joten muistiinpanoja tästä
luennosta on vastaavasti myös vähemmän. Esitys sisälti vähintään yhtä paljon tietoa järjestelmän teknisistä ominaisuuksista kuin itse hankintaprosessista. Hankintamenettely voidaan tiivistää siihen, että tilaalle on mahdollista päättää kahdesta näistä kolmesta tekijästä: aika, kustannukset ja suorituskyky. Mitkä tahansa kaksi vallitsee, toimittaja päättää kolmannesta.
Aamupäivän päätteeksi ylennettiin yhdeksän kurssilaista majuriksi/komentajakapteeniksi.
Englanninopetus iltapäivän aluksi oli minun ryhmäni kohdalla peruttu syytä ilmoittamatta. Iltapäivän päätteeksi luennoi kenraaliluutnantti Z. aiheesta Puolustusministeriön puolustusmateriaaliosasto (BMVg Abt A), jota hän johtaa. Puolustusmateriaali kallistuu kaikissa puolustushaaroissa ja toimialoilla. Kaikkea ei kuitenkaan ole saatavilla kaupan hyllyltä, ja vaikka olisi, ei sitä voi tai ole luvallista käyttää puolustusmateriaalina. Toisaalta varusteluprojektien aikataulut myöhästyvät ja epäonnistuvat tavan takaa, ja näin on ollut jo kauan. Eräs syy tälle on, että sotilasjärjestelmät ovat usein teknisesti huomattavasti monimutkaisempia kuin vastaavien laitteiden siviiliversiot. Monimutkaisuutta lisää joskus tarpeettomastikin ongelmat vaatimustenhallinnassa. Toinen ongelma on täydellisyyden tavoittelu: paras on hyvän pahin vihollinen. Puolustustarvikehankintoihin liittyviä ongelmia myös paisutellaan helposti julkisuudessa, joten joukkotiedotusvälineiden kanssa on oltava tarkkana. Esitys oli suorapuheinen ja viihdyttäväkin, vaikka puhuja ei käyttänyt havaintovälineitä.
Perjantai oli vapaa tiistain sekä tulevan viikon keskiviikon pakollisten iltamenojen tasoittamiseksi.
Lauantaina osallistuin vapaaehtoisena jääkärien muistotilaisuuteen (Finnentag) Hohenlockstedtissa. Olin pyytänyt tilaisuuteen seuraksi kaksi luokkatoveriani sekä luokanvalvojan. Sateisesta säästä huolimatta tilaisuus oli arvokas mutta samalla lämminhenkinen. Vuoden kuluttua on jääkärien paluun satavuotisjuhlallisuudet Vasassa.