15.9.2016

8. päivä

Merivoimiin (Deutsche Marine) perehdytystä jatkoi kommodori M. Oppitunti oli rakennettu seuraavien kysymysten ympärille:

  • Miksi Saksalla on merivoimat?
  • Mitä Saksan merivoimilta odotetaan?
  • Mitä kykyjä Saksan merivoimilla on?
  • Miten Saksan merivoimat toimivat?
  • Miltä Saksan merivoimien tulevaisuus näyttää?

Saksalla on nykyään merivoimien esikunta (Marinekommando), johon on sulautettu siis nyt jo lakkautetut kolme puolustusministeriön alaista osastoa (Marineamt, Führungstab Marine ja Flotillienkommando).

Saksassa tehdään ero operatiivisen johtamisen ja tehtävän johtamisen välillä. Operatiivinen johtaminen (Operative Führung) on sitä, mitä joukoilla tehdään tehtävän saavuttamiseksi, esim. liike ja vaikuttaminen. Tehtävän johtamiseen (Einsatzführung) sisältyy kaikki muu: logistiikka, henkilöstötuki, lääkintä (saksassa erotetaan lääkintä logistiikasta), johtamisen tuki (johtamisjärjestelmät?) ja valvonta (Logistik, Personal, Sanität, FüUstg und Führungs/Kontrollfunktion). Opettajan mukaan jopa hänellekin pitkästä palvelusurastaan huolimatta ero on välillä vaikea ymmärtää. Ero onkin osittain keinotekoinen ja johtuu siitä, että Saksa operoi käytännössä aina liittolaisten kanssa ja miltei aina niiden alaisuudessa. Niinpä ns. tehtävän johtaminen on usein kansallisten asioiden ja tehtävien johtamista.

Merivoimien konsepti (Maritime Fähigkeiten) rakentuu samalla tavalla kuin koko Bundeswehrin (vielä voimassaoleva?) konsepti. Tämä konsepti (Verbund FAWU) sisältää neljä toimintoa: johtaminen (Führung), tiedustelu (Aufklärung), vaikuttaminen (Wirkung) ja tuki (Unterstützung). Näitä toimintoja toteutetaan Saksassa viidessä taistelutilan ulottuvuudessa (Dimensionen): maa (Land), ilma (Luft), meri (See), avaruus (Weltraum) ja informaatio (Informationsraum).

Tämän melko teoreettisen esityksen jälkeen komentaja W. jatkoi kertomalla merivoimien koulutus- ja rotaatiojärjestelmästä. Saksan merivoimat on viime vuosina ollut varsin kuormitettu erilaisilla ulkomaantehtävillä. Erityisesti tämä on koskenut fregatteja ja huoltoaluksia. Niille on jouduttu varaamaan kaksi miehistöä kullekin, jolloin operaation jälkeinen telakointi ja operaatioita edeltävä huolto on mahdollista. Henkilöstökysymyksiin liittyvistä ongelmista kuten majoituksista, päivähoitopaikoista ym. keskusteltiin pidemmpäänkin, mm. varusmiespalveluksen merkityksestä henkilöstön saatavuudelle ja yhteiskunnalle yleensä.

Saksan uudet Baden-Würtenberg -luokan fregatit (F125) saavuttavat operatiivisen valmiuden 2020. Alus on varsin suuri ja monipuolisesti varustettu. Alusta ei ole suunniteltu klassiseen merisodankäyntiin (pl. pintatorjunta), vaan pikemminkin asymmetriseen sodankäyntiin ja meriliikenteen suojaamiseen. Aluksessa ei ole sukellusveneentorjuntavarustusta, ei edes
sonaria. Sen sijaan siinä on 2 helikopteria, 4 venettä sekä tilat n. 50 henkilön joukolle. Lisäksi alus on suunniteltu siten, että se voi olla operaatiossa 2 vuotta(!) yhtäjaksoisesti.

Suunitteluasteella (toteutustapa kolmesta vaihtoehdosta on valittu) oleva monitoimitaistelualus (Mehrzweckkampfschiff 180 tai F126) saavuttaa operatiivisen valmiuden 2030. Alus on suunniteltu pitkäkestoisiin (jopa 2 vuotta) merioperaatioihin korkean uhkan alla koko maailmassa. Aluksen pituus on 155 m ja uppouma 9800 tonnia. Hinnaksi on arvioitus 1 miljardi euroa(!) alusta kohden. Aluksia on tilattu 4 kpl ja jätetty optio kahdesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.