17. päivä

Päivä alkoi luokan  ja tuutorin hallinnollisilla asioilla kuten kahvikassan järjestelyillä yms. Aamupäivä oli pakattu täyteen perehdyttämisoppitunteja. Ensimmäisenä vuorossa oli kieltenopetuksen esittäytyminen, joka piti kielitoimialan johtaja (Referatsleiterin) S. Hän on samalla englannin opettaja. Opetusta annetaan englannissa, ranskassa ja saksassa vieraana kielenä. Tavoitteena on saavuttaa SLP (Standardised Language Profile) 2332, ellen väärin muista (saattoi se olla korkeampikin. Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuitenkaan järjestetä kielikokeita saksassa, mikä oli pettymys. Omalta kohdaltani jäi epäselväksi saanko osallistua saksan opetukseen vai joudunko roikkumaan mukana englannin tunneilla.

Kielitoimialalla on myös käännöspalvelu, joka palvelee opiskelijoiden tarpeita. Esimerkiksi kurssin opinnäytetyön on oltava saksaksi, mutta sen voi kirjoittaa myös muilla kielillä ja jättää käännöspalvelun käännettäväksi (tuskin suomeksi kuitenkaan).

Seuraavaksi oli vuorossa johdatus maisteriohjelmaan. Sen johti komentaja P., mutta äänessä oli enimmäksee HSU:n eli Helmut-Schmidt-yliopiston maisteriohjelmasta vastaavia henkilöitä. Esittelyssä korostettiin sitä, että Führungsakademien opinnot eivät anna akateemista loppututkintoa, ja että maisteriohjelma on räätälöity FüAkBw:n opiskelijoita varten tätä puutetta paikkaamaan. Suurin osa ohjelman opinnoista luetaankin suoraan hyväksi kurssilta. Maisteriohjelman läpäisyyn tarvittavia opintoja kurssin lisäksi onkin ainoastaan 3 seminaaria, jotka toteutetaan 3 x 2 viikonlopun (ma-pe) aikana, sekä suppeahko gradu. Gradun laajuudeksi ilmoitettiin 17 opintopistettä. (Vertailun vuoksi suomalaisen gradun laajuus on yleensä 40 opintopistettä). Käytännössä siis 6 viikonlopun seminaarityöskentelyllä ja suomalaisittain n. puolikkaalla gradulla voi saada maisterin paperit HSU:sta. Tarjous on kieltämättä houkutteleva, mutta katsotaan haluanko kuitenkaan oikeasti käyttää aikaani siihen.

Toinen asia mitä MFIS-perehdytyksessä korostettiin oli se, että gradu ja kurssilla vaadittava lopputyö (Lehrgangsarbeit) kannattaa yhdistää. Kurssin lopputyö on mahdollista sisällyttää kokonaisuudessaan graduun, mutta ei toisinpäin. Lopputyö siis pitää palauttaa arvioitavaksi ennen gradua.

Ylimääräisenä ohjelmanumerona viikko-ohjelman ulkopuolelta päivään oli lisätty johdatus tietoturvallisuusteen (eli pakollinen tietoturvallisuusoppitunti). Sen piti henkilö tietohallinnon puolelta, jonka nimi ja sotilasarvo menivät minulta ohi. Perehdytyksessä kerrottiin FüAkBw:n sisäverkon ja tietokoneiden käytön perusteet. Nämä perusteoppitunnit tuppaavat aina olemaan varsin tiukkoja vaatimuksiltaan, mutta silti järkytyin esitetyistä vaatimuksista. Verkon laitteilla on kaikenlainen siirrettävien tallennusvälineiden kuten USB-muistitikkujen käyttö kielletty. Laitteita ei saa käyttää yksityistarkoituksiin (käytännössä tätä katsotaan kuitenkin sormien läpi). Kaikki laitteet on säilytettävä valvottuna tai lukitussa paikassa. Ruutujen valokuvaaminen on kielletty, jne. Vaatimusten luettelo oli pitkä. Lisäksi kävi hyvin pian selväksi, että tietoturvallisuusvaatimusten noudattaminen on joiltain osin mahdotonta esim. tilaturvallisuuden järjestelyjen takia. Tässä perehdytyksessä ei sanottu ääneen sitä, mikä on jo tullut esiin muissa tilanteissa: tietoturvallisuusvaatimukset ja -käytännöt ovat Saksassa kiristyneet rajusti ns. NSA-skandaalin jälkeen.

Iltapäivän päätteeksi oli kurssin vapaamuotoinen tilaisuus, ns. Lehrgangsnachmittag. Minulla oli juuri tuollon muuta, tärkeämpää tekemistä ja sain olankohautuksen muodossa luvan poistua. Lähtiessäni kuulin, kun muut toistivat kurssin mottoa kolme kertaa "Yhdessä - Voittamaton" ("Zusammen - Unschlagbar").