202.-206. päivä

Maanantaina alkoi uusi seminaari, joka kestää kolme viikkoa ja johon sisältyy opintomatkoja. Seminaarin aiheena on merivoimien kehittäminen, suunnittelu sekä sotatalous. Käytännössä tehtävänä on suorituskykyjen suunnittelu osana Bundeswehrin keskitettyä suunnitteluprosessia (Integrated Planning Process, IPP). Tätä varten annetaan tiettyjä suunnittelun reunaehtoja ja vaatimuksia, joiden pohjalta opiskelijat luovat skenaarion, vaatimusluettelon ja tukun muita asiakirjoja.
Seminaari keskeytyy välillä neljä päivää kestävään merivoimiin tutustumismatkaan (Führungsakademie-Exercise eli FüAkEx), jonka aikana käydään myös merellä. Maa- ja ilmavoimiin on jo tehty tutustumismatkat, ja niitäkin kutsuttiin puolustushaaralle tyypillisillä nimillä: Informations- und Lehrübung (ILÜ) sekä Signifigance of National Air Power (SNAP).
Johdantoluennon kolmeviikkoiselle seminaarille piti komentaja K.B. Tehtävänanto ja työltä edellytetyt tuotokset eivät tulleet minulle johdantoluennon perusteella täysin selviksi, mutta ilmeisesti kyse on asiakirjasta ja diaesityksestä. Toivottavasti vaatimukset tarkentuvat jatkossa. Tämän jälkeen luennoi puolustusministeriön suunnitteluosaston osastopäällikkö kommodori H.F. suunnitteluprosessista merivoimien näkökulmasta. Suunnitteluprosessi on (kuten myös Suomessa) ajallisesti pitkä ja rakenteellisesti monivaiheinen prosessi, johon vaikuttaa lukemattomia tekijöitä. Huomasin jo Suomessa, että minun on vaikea ymmärtää suunnitteluprosessia luento-opetuksen perusteella, siis ilman että olen ollut siihen itse osallisena. Näin ollen minun on kohtalaisen helppoa hyväksyä se tosiasia, että kovasta keskittymisestä ja yrittämisestä huolimatta minun on mahdotonta saada selkoa Saksan suunnittelujärjestelmästä luento-opetuksen perusteella. Yhteneväisyyksiä Suomen järjestelmän kanssa on kuitenkin useita, ja näissä kohden pystyin joten kuten pysymään luennossa kärryillä.
Hankintaprosessi voi kestää esim. 10 vuotta. Tämän prosessin alussa suunnitteluvaihtoehdot ovat laajat, periaatteessa vain taivas tai mielikuvitus on rajana. Vaihtoehdot rajoittuvat kuitenkin nopeasti, ja aivan prosessin lopussa vaihtoehdot ovat yleensä rajoittuneet hyvin kapeaksi, vain muutamaan tai jopa vain yhteen vaihtoehtoon. Tällöin päätös tehdään enää vaihtoehtojen kyllä tai ei välillä. Hankkeen kymmenen vuotta on jatkuvaa ohjausta ja vuorovaikutusta muiden toimintojen kanssa. Bundeswehrin suunnittelutoimen asiakirjarakenne ja -hierarkia muistuttaa melko paljon Puolustusvoimien vastaavaa. Kokonaiset konsepti- ja strategiaasiakirjat jakautuvat osa- ja alastrategioihin. Näiden pohjalta sitten suunnitellaan yksittäiset hankkeet. Tämän jälkeen luennoitsija keskittyi käymään läpi kovaan tahtiin merivoimien eri kehitysprojekteja ja niiden senhetkistä tilannetta.
Tiistaina seminaari jatkui lyhyellä, täydentävällä johdantoluennolla jonka aiheena oli vaatimustenhallinta ja siihen liittyvät prosessit merivoimien esikunnassa. Tämän jälkeen työstettiin ryhmätöitä (tai oikeastaan suunnitelmaa ryhmätöiden työnjaosta). Aamupäivän päätteeksi luennoi komentaja B. aiheesta sunnittelu ja kehittäminen puolustusministeriön näkökulmasta. Otsikon perusteella luentoa saattoi hyvällä syyllä pitää toisintona edellispäivän luennosta, ja näin aika pitkälle olikin. Ministeriön tasolta aihetta tarkasteltaessa liikuttiin kuitenkin jonkin verran yleisemmällä ja abstraktimmalla tasolla. Kuten Suomessakin, samat kuvat ja kalvot esiintyvät useilla oppitunnilla. Varsin harvalla luennoitsijalla on kuitenkaan ollut aikaa ja vaivannäköä tai rohkeutta ottaa selvää, mitä näillä kuvilla oikeasti tarkoitetaan ja sanoa niistä oma mielipiteensä. Voi tietenkin olla, että suunnitteluun ja suorituskykyjen rakentamiseen liittyvät asiat ovat oikeasti niin monimutkaisia, että niistä on mahdotonta puhua yksinkertaisesti. Toisaalta luennoitsija saattaa olla niin syvällä omassa aiheessaan, että ei enää kykene tarkastelemaan sitä ulkopuolelta. Oman osastonsa vakioluennon kalvojen läpi lukeminen tai jokaikisen asian puhkiselittäminen eli kuulijoiden hukuttaminen puhetulvaan eivät mielestäni kuitenkaan saisi olla tällä tasolla enää luennon lähtökohtia. En tämänkään luennon jälkeen voi rehellisesti sanoa olevani hullua hurskaampi mitä tulee Bundeswehrin suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmään.
Iltapäivällä oli oikeudenhoitoa. Koulun lakimies G.S. oli tyylilleen uskollinen ja puhui kuin Runeberg. Hänen luentonsa käsitteli ajankohtaisia aiheita kuten G20-kokouksen aikaisia mellakoita sekä Bundeswehrin perinteitä oikeudenhoidon näkökulmasta. Puhe eteni kuitenkin niin nopeasti ja tempoilevasti aiheesta toiseen, että argumenteista on mahdotonta saada kiinni. Mikäli tekisin puheesta muistiinpanoja, ne sisältäisivät todennäköisesti enemmän virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia kuin mitä älyllinen rehellisyyteni sallii.
Keskiviikkona olin poissa, koska tiistai-iltana tunsin oloni vilustuneeksi ja kuumeiseksi. Omalla ilmoituksella saa olla poissa sairauden vuoksi kolme päivää. Sen ylittävältä ajalta on oltava lääkärintodistus. Päivän luento oli kuulemma käsitellyt suunnittelu- ja hankintaprosesseja Bundeswehrin suunnitteluviraston (Planungsamt der Bundeswehr) näkökulmasta. Liikuntatunnilla oli kuulemma pelattu sisäjalkapalloa ja sählyä.
Torstaina päivä alkoi ryhmätöiden työstämisellä. Koska minulle ei oltu delegoitu selvää roolia työskentelyssä, kysyin merisotalinjan muilta kansainvälisiltä opiskelijoilta mikä heidän tehtävänsä oli. Kävi ilmi, että kellään viidestä kansainvälisestä opiskelijasta ei ollut ryhmätyöhön liittyvää tekemistä. Keskustelimme tovin siitä, miksi sotataloutta ja hankintaprosesseja painotetaan näinkin paljon kurssin sisällössä. Yhdysvaltalainen kollegani kertoi kuulleensa yhteysupseeriltaan kommodori J.H:lta, että vuoden 2018 kurssin läpivientisuunnitelmaa suunniteltaessa saksalaiset olisivat halunneet kasvattaa merivoimien puolustushaarajaksolla sotatalouden osuutta entisestään. Tämä olisi tapahtunut operaatiotaidon opetuksen kustannuksella, mitä kommodori oli vastustanut. Olimme kansainvälisten opiskelijoiden kesken samaa mieltä siitä, että operaatiotaidon opetuksen tulisi olla painopiste. Saimme kuitenkin tietää, että todennäköisesti jopa yli puolet merisotalinjan opiskelijoista tulee työuransa aikana palvelemaan suunnitteluun, sotatalouteen ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä, ja että painotus on tästä syystä perusteltu.
Päivän luennon piti osastopäällikkö N.B. BAAINBw:ltä (Bundesamt für Ausrüstung, Informationstechnik und Nutzung der Bundeswehr). Luennon aikana nousi esiin hanke taisteluveneiden hankkiminen Bundeswehrille Suomesta. Hanke on kuitenkin vielä alkuvaiheissaan eikä se näy aikajanana muiden hankkeiden rinnalla. Luennoitsija korosti monessa kohden sitä, kuinka pitkiä ja laajoja projekteja puolustusmateriaalihankkeet ovat. Laitteen tai järjestelmän käyttöikä tai elinkaari on usein kestoltaan alle puolet tai jopa vain kolmasosa koko hankkeen kestosta.
Perjantai-aamun aloitti komentaja S.L:n luento merivoimien esikunnan suunnitteluosaston näkökulmasta suorituskykyjen kehittämiseen. Luennoitsija oli pitkästä aikaa ensimmäinen, joka avoimesti kertoi pohtineensa sitä, mitä luennolla haluaisi välittää ja mitä hän luennollaan tavoitteli. Tämän lisäksi luennoitsijan puhetapa oli keskimääräistä hitaampi ja selkeämpi. Luennon sisältö oli hyvistä lähtökohdista huolimatta vähemmän kiinnostava. Luennoitsija keskittyi tarkastelemaan merivoimien toimintamäärärahojen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hän mm. vertasi merivoimien budjetin kehitystä Brandenburgin osavaltion budjetin kehitykseen, mitä minä ja opiskelijakollegani pidimme melko omituisena. Suunnittelu painottuu voimakkaasti sotatalouteen eli hankintoihin. Parhaatkaan suunnitelmat eivät aina takaa hankkeen toteutumista. Luennoitsija lainasi Einsteinia: Suunnitelma korvaa sattuman erehdyksellä.
Kokonaisuutena viikko oli raskas juuri siksi, että tekemistä ei ollut riittävästi. Otin ryhmätyön johtajan kanssa puheeksi sen, että kansainvälisille opiskelijoille ei oltu annettu vastuuta työskentelyssä. Kommenttini levisi saksalaisten opiskelijoiden keskuudessa nopeasti, ja monet tulivat pahoittelemaan tilannetta minulle. Samalla he lupasivat ottaa kansainväliset opiskelijat paremmin huomioon jatkossa.