54.-58. päivä

Yhteiskunnallisen kehityksen seminaari jatkuu. Maanantaiaamun esitelmän aiheena oli Ronald Inglehartin hiljaisen vallankumouksen teoria vuodelta 1977. Toki esitelmässä käsiteltiin myös Inglehartin myöhempiä tutkimuksia ja niiden tuloksia, teorioiden kritiikkiä unohtamatta. Tällä kertaa osallistuin myös keskusteluun, joka sai ajoittain jopa poliittisen väittelyn piirteitä.

Maanantai-iltapäivällä käsiteltiin kurssin arviointijärjestelmää hieman aiempaa yksityiskohtaisemmin. Kurssillahan ei siis ole ainuttakaan koetta, mutta jatkuva arviointi. Arvioinnista päävastuun kantaa luokanvalvoja, mutta siihen osallistuvat kaikki muutkin luokanvalvojat, kurssin johtaja sekä opettajakunta. Silti en voi olla välttymättä vaikutelmalta, että mahdollisuus virheisiin ja mielivaltaan on suurempi tällaisessa arvostelujärjestelmässä kuin sellaisessa, johon sisältyy kirjallisia kokeita. Esittelyn piti yksi luokanvalvojista, everstiluutnantti V. Oppitunnin tarkoituksena on hänen mukaansa lisätä arviointijärjestelmän läpinäkyvyyttä. Tarkoitus on, että kurssin lopussa ilmoitettava arvosana ei tulisi kenellekään yllätyksenä, myöskään kansainvälisille opiskelijoille. Esitin kysymykyen sisältyykö kurssin arviointiin mahdollisuus vertaisarviointiin kurssin sisällä. Vastaus oli ei: esimiesten arvio on riittävän luotettava ja sen lisäksi Bundeswehrin arviointiohjesääntöön ei sisälly vertaisarvioinnin mahdollisuutta.

Maanantain päätti ylimääräinen oppitunti, jossa arvioitiin yhdysvaltojen valitulosta ja sen vaikutuksia Saksalle. Arvion vaalituloksesta antoi FüAkBw:n yhteiskuntatieteiden pääopettaja J.T. Puhe ei sitältänyt mitään uutta sellaiselle, joka on lukenut vaalien jälkeisiä lukuisia analyysejä. Luennoitsija sanoi, että hän ei esittänyt puheessaan Bundeswehrin virallista kantaa, vaan henkilökohtaisia näkemyksiään. Minulle jäi esityksestä vaikutelma, että puhuja yritti esittää mukamas rohkeita johtopäätöksiä ominaan, vaikka ne eivät olleet hänen omiaan eivätkä edes kovin rohkeita. Esim. Yhdysvaltojen halukkuus puuttua maailman kriisipesäkkeisiin saattaa heiketä, mistä seuraa, että Euroopan on vahvistettava omaa sotilaallista toimintakykyä. Keskustelu esitelmän jälkeen vei aika pitkälle Saksan sisäpolitikkaan ja pitkälle johdettuihin spekulaatioihin. Hämmästyin sitä, miten pitkälle politiikkaan täällä mennään virkapuvut päällä, vaikkakin vain keskustelun tasolla. Johtopäätöksenä lienee se, että saksalaiset virkamiehet ovat poliittisia huomattavasti alemmilta tasoilta alkaen kuin suomalaiset. Koko virkamieskentän kohdalla tämä ei välttämättä pidä paikkansa,
mutta ainakin asevoimissa näin vaikuttaisi olevan.

Tiistain esitelmän aiheena oli Saksan keisarikunnan sosiaaliset ympäristöt (Milieu) Mario Rainer Lepsiuksen teorian mukaan. Mielestäni esitelmä poikkesi hieman liikaa annetusta aiheesta, sillä pääosa ajasta kului keisarikunnan poliittisen järjestelmän ja vaalitulosten kuvaamiseen. Toki se liittyy sosiaalisiin ympäristöihin, enkä tunne Lepsiuksen teoksia lainkaan, joten voi hyvin olla, että esitelmän aihe oli täsmälleen oikein rajattu. Jättäydyin tällä kertaa keskustelussa suosiolla passiiviseksi, sillä sosiaalisten ympäristöjen teorian yhteys keisarikunnan vaalituloksiin (jotka olivat keskustelun ytimessä) ei oikein avautunut minulle. Iltapäivä oli varattu luokanvalvojan oppitunnille, mutta koska luokka oli hajaantunut seminaareihin, joista osa oli opintomatkalla, ei oppituntia pidetty. Iltapäivä oli siis poikkeuksellisesti vapaata!

Illalla oli oman luokkani toinen yhteinen illanvietto (Hörsaalabend). Se järjestettiin C.M.:n kotona Schenefeldissä. Luokanvalvoja oli mukana ja valmisti Feuerzangenbohlea. Tämäntyyppiset illanvietot voi kyllä oikeastaan lukea aivan täysin osaksi kurssia. Minulle ainakin ne ovat vähintäänkin yhtä opettavaisia kuin oppitunnit.

Keskiviikon esiteltävä yhteiskunnallisen kehityksen teoria tai malli olivat Sinus-Milieu ja Sigma-Milieu. Nämä minulle entuudestaan tuntemattomat mallit ovat kaupallisten yritysten tuotesuojattuja sosiaalisten luokkien tai ympäristöjen analyysityökaluja. Analyysimallit on alunperin kehitetty markkinoinnin kohderyhmäanalyysiä varten, mutta niitä on sittemmin laajennettu kattamaan myös muita näkökulmia kuin kuluttajuus. Sinus- ja Sigma-nimiset yritykset myyvät kokoamiaan tietoja ja tekemiään analyysejä yhteiskuntatieteilijöille, puolueille ja tietenkin kaupallisille toimijoille. Analyysimalleilla on paljon yhteneviä piirteitä: molemmissa väestö on jaettu kymmeneen sosiaaliseen ryhmään tai luokkaan, joita arvioidaan ensisijaisesti taloudellisten tekijöiden ja poliittisten näkemysten suhteen. Yksinkertaisimmillaan sosiaaliset ryhmät sijoitetaan kaavioon, jonka pystyakselilla on taloudelliset yhteiskuntaluokat (yläluokka, keskiluokka ja työväestö) ja vaaka-akselilla poliittinen suuntautuminen (konservatiivi, liberaali, postmoderni). Ryhmät ovat eri malleissa kuitenkin erilaisia ja ne on nimetty eri nimillä.

Liikuntakoulutuksen aiheena oli uinti. Saimme uida melkein koko tunnin uintiräpylöiden kanssa ja se oli vaihtelun vuoksi tosi hauskaa. Räpylöillä pääsee tosi lujaa! Päivän päätteeksi meidän kurssimme 2 ranskalaista opiskelijaa yhdessä edellisen kurssin ranskalaisten sekä ranskalaisten yhteysupseerien kanssa järjestivät Beaujolais Nouveau -tilaisuuden, eli uuden sadon viinin maistajaiset. Tilaisuus oli yksinkertainen seisova tarjoilu laatikkoviiniä ja juustoa luokkarakennuksen käytävällä, mutta samalla miellyttävä mahdollisuus koko kurssin vapaamuotoiselle kanssakäymiselle. Harkitsin pitkään jaksanko jäädä tilaisuutta odottamaan puolentoista tunnin ajan, mutta lopulta päätin kuitenkin jättää sen väliin ja mennä kotiin rentoutumaan.

Torstaina oli kaksi esitelmää joiden aiheet olivat verrattain lähellä toisiaan. Ensimmäisen esitelmän aiheena oli Saksan liittotasavallan poliittinen ja sotilaallinen eliitti ja sen kehitys Weimarin tasavallasta nykypäivään. Eliitille on useita määritelmiä ja aihetta ovat käsitelleeet lukemattomat modernin ajan sosiologit. Terminä eliitti on verrattain nuori, mutta käsite on tuttu jo mm. Platonilta ja Macciavellilta. Luennoitsijan tärkeimpinä lähteinä käsitteen määrittelyssä toimivat Ursula Hoffman-Lange, Vilfredo Pareto ja Gaetano Mosca. Eliitin jäsenyyden määritteli aikaisemmin etupäässä yhteiskuntaluokka ja syntyperä. Muutos tähän tapahtui oikeastaan vasta ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen ja tärkeimpinä syinä mainittiin teknologinen ja poliittinen kehitys, yleinen koulutustason nousu ja yhteiskunnan byrokratisoituminen. Esitelmässä kiinnitettiin erityistä huomiota toisen maailmansodan jälkeisen eliitin rooleihin kansallissosialistisen yhteiskunnan eliitissä. Nykyiseen eliittiin katsottiin kuuluvan vain muutamia tuhansia ihmisiä, joiden käsissä valta tosiasiassa on.

Toisen esitelmän aiheena oli Bundeswehrin ja sen johtamiskonseptin Innere Führungin kehitys osana liittotasavallan yhteiskunnallista kehitystä. Länsiliittoutuneiden tehtyä päätöksen Länsi-Saksan uudelleen aseistamisesta koottiin ryhmä entisiä sotilaita laatimaan suunnitelma asevoimien luomiseksi. Valmiin luonnoksen nimi oli "Himmeroder Denkschrift". Eräänä tärkeänä vaatimuksena henkilöstölle oli oikea menneisyys, mm. suhtautuminen Hitlerin vastaiseen vastarintaliikkeeseen. Innere Führungin sisällyttäminen uusien asevoimien johtoajatukseksi kohtasi aluksi voimakasta vastarintaa. Päämäärä oli kuitenkin sama kuin nykyäänkin, eli toimintakykyisten asevoimien kehittäminen osana yhteiskuntaa (lue: yhteiskuntajärjestystä uhkaamatta). Sittemmine Innere Führungille on annettu runsaasti merkityksiä, joita sillä ei alun perin ollut. Esitelmien jälkeinen keskustelu oli mielenkiintoinen, sillä siinä esitettiin voimakkaita näkemyksiä ja kritiikkiä Bundeswehrin johtamiskonsepitin nykytilaa kohtaan.

Iltapäivän kieltenopetuksessa kaksi ryhmää oli yhdistetty toisen opettajan ollessa lomalla. Englanniopetus on oikeastaan varsin korkeatasoista ja siinä keskitytään olennaiseen, eli ammattikielen ja -termien käyttöön.

Iltapäivän päätteeksi koko kurssi pukeutui palveluspukuihin ja asettui luokkarakennuksen käytävälle kuvattavaksi. Videokuvaa on tarkoitus käyttää kurssivideossa sekä tarpeen mukaan Führungsakademien esittelymateriaalina.

Illalla oli merisotaopin pääopettajan kommodori S:n isännöimä vastaanotto upseerikerhon isossa salissa. Paikalla oli yli sata kutsuttua seuralaisineen. Musiikista vastasi merivoimien soittokunnan (Musikkorps der Marine) jazzkombo. Ruokana oli tuhtia lihakeittoa (Eintopf) ja valmiita voileipiä. Myös juomatarjoilu kuului 10 euron hintaan. Mukava tilaisuus.

Perjantaina oli seminaarin päätös, yhteenveto ja palaute. Seminaariryhmä jakautui työryhmiin, jossa arvioitiin eri teorioiden aineistopohjaa, vahvuuksia, heikkouksia ja erikoispiirteitä. Näistä muodostettiin valtava mind map, jossa kätevästi tiivistyi koko kahden viikon seminaarin ydinsisältö.

Perjantaina iltapäivällä alkoi MFIS, eli Helmut Schmidt -yliopiston järjestämä maisteriohjelma Miltärische Führung und Internationale Sicherheit. Tämä tarkoittaisi, että perjantai-iltapäivä sekä koko lauantai ja sunnuntai olisi opetusta. Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että en osallistu maisteriohjelmaan. Se on tavallaan sääli, koska harvoin on tarjoilla maisterin papereita saksalaisesta yliopistosta näin helposti, mutta työn ja vapaa-ajan välillä on oltava edes jonkinlainen tasapaino. Lisäksi minulla on jo yksi maisterintutkinto, ja lisäksi työn alla diplomityö Maanpuolustuskorkeakouluun ja muita kirjallisia töitä. Turvallisuuspolitiikan alan gradu kaiken tämän päälle olisi ehkä jo liikaa. En pidä ajatuksesta, että tekisin gradun ns. vasemmalla kädellä tai puoliksi sinnepäin vain tutkinnon takia, vaikka se olisi varmasti mahdollista. En haluaisi samaistua uraa tekeviin ja titteleitä titteleiden vuoksi kerääviin typpeihin, vaan mielummin niihin, jotka jossain määrin ymmärtävät ne asiat, joista kirjoittavat.

Kolme viikkoa kestänyt yhteiskunnallisen kehityksen seminaari on takanapäin. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut valita jonkun toisen seminaariryhmän. Ei sillä, ettei valitsemani seminaarin aihe olisi ollut kiinnostava, mutta muiden seminaariryhmien opetustapa vaikutti paremmalta (vaikka niistä saamani kuva perustuu vain muiden kertomaan). Omassa ryhmässäni aihetta lähestyttiin teoreettisten mallien kautta. Minusta hedelmällisempi lähestymistapa olisi ollut tarkastella yhteiskunnallista muutosta teemoittain muutostekijöiden kautta (esim. teknologian kehitys, uskonto, maahanmuutto, poliittiset liikkeet, jne.) ja käyttää teorioita tässä tarkastelussa työkaluina. Nyt tarkastelu sirpaloitui ja kokonaisuus jäi hahmottamatta, kun teoreettiset mallit olivat tarkastelun keskipisteessä ikäänkuin itsetarkoituksellisesti.

Tästä huolimatta seminaariviikot olivat antoisia ja tarjosivat vaihtelua sekä uusia - eikä ainoastaan sotilaallisia - näkökulmia yhteiskuntaan.

17. päivä

Päivä alkoi luokan  ja tuutorin hallinnollisilla asioilla kuten kahvikassan järjestelyillä yms. Aamupäivä oli pakattu täyteen perehdyttämisoppitunteja. Ensimmäisenä vuorossa oli kieltenopetuksen esittäytyminen, joka piti kielitoimialan johtaja (Referatsleiterin) S. Hän on samalla englannin opettaja. Opetusta annetaan englannissa, ranskassa ja saksassa vieraana kielenä. Tavoitteena on saavuttaa SLP (Standardised Language Profile) 2332, ellen väärin muista (saattoi se olla korkeampikin. Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuitenkaan järjestetä kielikokeita saksassa, mikä oli pettymys. Omalta kohdaltani jäi epäselväksi saanko osallistua saksan opetukseen vai joudunko roikkumaan mukana englannin tunneilla.

Kielitoimialalla on myös käännöspalvelu, joka palvelee opiskelijoiden tarpeita. Esimerkiksi kurssin opinnäytetyön on oltava saksaksi, mutta sen voi kirjoittaa myös muilla kielillä ja jättää käännöspalvelun käännettäväksi (tuskin suomeksi kuitenkaan).

Seuraavaksi oli vuorossa johdatus maisteriohjelmaan. Sen johti komentaja P., mutta äänessä oli enimmäksee HSU:n eli Helmut-Schmidt-yliopiston maisteriohjelmasta vastaavia henkilöitä. Esittelyssä korostettiin sitä, että Führungsakademien opinnot eivät anna akateemista loppututkintoa, ja että maisteriohjelma on räätälöity FüAkBw:n opiskelijoita varten tätä puutetta paikkaamaan. Suurin osa ohjelman opinnoista luetaankin suoraan hyväksi kurssilta. Maisteriohjelman läpäisyyn tarvittavia opintoja kurssin lisäksi onkin ainoastaan 3 seminaaria, jotka toteutetaan 3 x 2 viikonlopun (ma-pe) aikana, sekä suppeahko gradu. Gradun laajuudeksi ilmoitettiin 17 opintopistettä. (Vertailun vuoksi suomalaisen gradun laajuus on yleensä 40 opintopistettä). Käytännössä siis 6 viikonlopun seminaarityöskentelyllä ja suomalaisittain n. puolikkaalla gradulla voi saada maisterin paperit HSU:sta. Tarjous on kieltämättä houkutteleva, mutta katsotaan haluanko kuitenkaan oikeasti käyttää aikaani siihen.

Toinen asia mitä MFIS-perehdytyksessä korostettiin oli se, että gradu ja kurssilla vaadittava lopputyö (Lehrgangsarbeit) kannattaa yhdistää. Kurssin lopputyö on mahdollista sisällyttää kokonaisuudessaan graduun, mutta ei toisinpäin. Lopputyö siis pitää palauttaa arvioitavaksi ennen gradua.

Ylimääräisenä ohjelmanumerona viikko-ohjelman ulkopuolelta päivään oli lisätty johdatus tietoturvallisuusteen (eli pakollinen tietoturvallisuusoppitunti). Sen piti henkilö tietohallinnon puolelta, jonka nimi ja sotilasarvo menivät minulta ohi. Perehdytyksessä kerrottiin FüAkBw:n sisäverkon ja tietokoneiden käytön perusteet. Nämä perusteoppitunnit tuppaavat aina olemaan varsin tiukkoja vaatimuksiltaan, mutta silti järkytyin esitetyistä vaatimuksista. Verkon laitteilla on kaikenlainen siirrettävien tallennusvälineiden kuten USB-muistitikkujen käyttö kielletty. Laitteita ei saa käyttää yksityistarkoituksiin (käytännössä tätä katsotaan kuitenkin sormien läpi). Kaikki laitteet on säilytettävä valvottuna tai lukitussa paikassa. Ruutujen valokuvaaminen on kielletty, jne. Vaatimusten luettelo oli pitkä. Lisäksi kävi hyvin pian selväksi, että tietoturvallisuusvaatimusten noudattaminen on joiltain osin mahdotonta esim. tilaturvallisuuden järjestelyjen takia. Tässä perehdytyksessä ei sanottu ääneen sitä, mikä on jo tullut esiin muissa tilanteissa: tietoturvallisuusvaatimukset ja -käytännöt ovat Saksassa kiristyneet rajusti ns. NSA-skandaalin jälkeen.

Iltapäivän päätteeksi oli kurssin vapaamuotoinen tilaisuus, ns. Lehrgangsnachmittag. Minulla oli juuri tuollon muuta, tärkeämpää tekemistä ja sain olankohautuksen muodossa luvan poistua. Lähtiessäni kuulin, kun muut toistivat kurssin mottoa kolme kertaa "Yhdessä - Voittamaton" ("Zusammen - Unschlagbar").

9. päivä

Päivän ainoa oppitunti oli tapaaminen edellisen kurssin merivoimalinjan kansainvälisten opiskelijoiden kanssa (BG Itävallasta ja NS Tanskasta). He kävivät läpi kurssin runkosuunnitelmaa ja opiskelun yleisiä järjestelyjä. Muutamia poimintoja: Merisotalinja on hajallaan jaettuna luokkiin (yhteensä 6 luokkaa, A - F) huhtikuulle asti. Sen jälkeen on enemmän aselajiopintoja, ja viimeinen vuosi on pääosin harjoituksia.

Tyypillinen opiskelupäivän rakenne on seuraava: Opetusta on klo 08.00 - 17.00. Lounastauko on 12.45 - 13.45. Aamupäivällä on yleensä opintojakson aiheeseen liittyvää opetusta. Iltapäivällä on yleensä pari tuntia yleisiä ja yhteisiä aiheita kuten oikeudenhoitoa, poliittista kasvatusta (eli yhteiskuntaoppia) tai vieraita kieliä ja pari tuntia liikuntaa. Iltapäivän viimeiset tunnit on varattu luokan tuutorin käyttöön ja itseopiskeluun. Aselajiopinnoissa merivoimalinjan päivät ovat kuulemma yleensä lyhyempiä kuin muiden aselajilinjojen, sillä iltapäivän viimeiset tunnit ovat yleensä vapaata.

Suuri osa opetuksesta toteutetaan seminaareissa, joissa käsitellään eri aiheita. Oma seminaariryhmä kannattaa valita huolella sen mukaan, mikä itseä sattuu kiinnostamaan.

MFIS-maisteriohjelman lopputyön kirjoittamiseen on aikaa vain 4 kuukautta. Sen on oltava tieteellinen kirjoitus ja täytettävä gradun vaatimukset. Tämän työn aihe kannattaa valita ensin, sillä sitä voi hyödyntää kurssin lopputyön kirjoittamisessa. Kurssin lopputyölle puolestaan ei aseteta tieteellisiä vaatimuksia, ja sen kirjoittamiseen on aikaa n. 1 vuosi.

22. päivä helmikuuta on "Tag der Nationen", eli kansakuntien päivä, jolloin kansainväliset opiskelijat esittelevät maataan ja sen ruoka- ja (erityisesti) juomakulttuuria muille. Minua edeltänyt suomalainen opiskelija oli tarjonnut tuolloin lonkeroa, joka oli kuulemma ollut suuri menestys. Täytyypä pitää mielessä. Vinkiksi kerrottiin myös, että omasta maasta, itsestään ja puolustushaarastaan on hyvä valmistella esitys ja valmistautua kertomaan.

Saimme myös vinkin, että esikuntarakennuksen vintillä on vaatekomeroita, joihin voi käydä kuittaamassa lukon. Näin teimmekin, ja saimme kukin vintiltä tilavan sotilaskaapin, jonne voi jättää varusteita säilöön. Vintillä ei kuitenkaan ollut suihkua tai vessaa, joten pukuhuoneena sitä ei varsinaisesti voi käyttää.

2. päivä

Eilen menin FüAk:lle omalla autolla, mutta tänään kokeilin julkisia kulkuneuvoja. Matkaan kuluu suurin piirtein saman verran molemmilla menetelmillä, mutta onhan lähijunalla kulkeminen paljon fiksumpaa. Kolme asemanväliä kestää n. 10 minuuttia, ja asemalta kävelee kasarmille ja luokkarakennukseen n. 10 minuuttia. Eilen saamallani kulkukortilla pääsee kätevästi kasarmin takana sijaitsevasta kevyen liikenteen portista.

Opintojen toinen päivä alkoi FüAkBw:n ja opintojen yleisesittelyllä, ja sen piti everstiluutnantti CK, joka on myös minun oman opetusryhmäni (Hörsaal) johtaja (Tutor). Normaali opintopäivä kurssilla alkaa klo 08.00 ja päättyy klo 17.00. Lounastauko on 12.45 - 13.45. Kurssin läpivientisuunnitelma on tehty päivän tarkkuudella koko kahden vuoden ajalle. Kurssin vahvuus on 73 saksalaista ja 18 kansainvälistä opiskelijaa, eli yhteensä 91 henkilöä. Nimiluettelon mukaan kurssilla opiskelee 6 naista. Opiskelijoiden joukossa on myös 2 siviiliä.

Kurssi alkaa varsinaisesti vasta 26.9., mutta kansainvälisille opiskelijoille on järjestetty kolmen viikon perehdytys ennen kurssia. Myös saksalaiset opiskelijat liittyvät perehdytykseen viimeisellä viikolla. Perehdytysviikkojen aikataulu on leppoisa, koska omaa aikaa (zbV, zur besonderen Verfügung) on varattu myös asioiden hoitamiseen.

Kurssilla ei ole lainkaan kokeita. Sen sijaan arviointimenetelmänä käytetään jatkuvaa arviointia. Useimmissa ellei kaikissa opetustapahtumissa on läsnä opettajien ja luennoitsijoiden lisäksi henkilöitä, joiden tehtävänä on arvioida opiskelijoita.

Kurssilla ei keskitytä niin paljon sotilasaineisiin kuin joissain muissa sotilasakatemioissa. Kurssin poliittinen ulottuvuus on saksalainen erikoisuus. Sillä on historialliset syyt ja se pitää vain hyväksyä. Opetusohjelmaan näytti sisältyvän varsin kiinnostavia kokonaisuuksia, kuten elämäntaito-oppi (lebenskundliche Unterricht), Lego(c) SeriousPlay(c), Team Building, Innere Führung (käsitettä ei voi lyhyesti suomentaa), sekä lukuisia opintomatkoja aina Yhdysvaltoja myöten.

Kurssilla on myös mahdollista suorittaa sotilasjohtamisen ja kansainvälisen turvallisuuden maisteriohjelma (Militärische Führung und Internationale Sicherheit, MFIS), joka toteutetaan yhteistyössä Helmut Schmidt -yliopiston kanssa.

Illalla oli vuorossa kansainvälisten opiskelijoiden grilli-ilta, johon osallistuivat nyt aloittaneet kansainväliset opiskelijat ja vuosi sitten kurssinsa aloittaneet kansainväliset opiskelijat perheineen. Ruoka ja juoma oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi. Lapsille oli pomppulinna ja sää mitä parhain.